apua....taaperollako syömisongelma?????????????

Seuraavan kerran ruokaa vasta ruoka-aikana. Jos ei syö niin pois pöydästä. Eikä ruokien välillä ylimääräsiä ruokia. Ei se lapsi tapa itseään nälkään.

Voi johtua oikusta tai sitten aivan todellisesta syystä, hampaiden tulo, haava suussa jonka takia ei tykkää suolaisesta/maustetusta, tai sit just ettei pidä möhkäleistä suussa - mistä olisi kieltämätät hyvä päästä yli..... Veisin lääkäriin, että tarkistaisi hampaiden ja nielun tilanteen.



Kaiva mukaasi tiedot pituudesta ja painosta, että näkee onko vaikuttanut kasvuun vai ei.

tuntuu tosi pahalta mutta joinain hetkinä olen ollut niin raivona, tuntitolkulla valmistanut ruokaa, eikä sitten edes maista :(( ei niin saisi tehdä tiedän mutta voimat on niin loppu...poika on hirveän laiha, tietysti, kun ei syö...kiukkuaa ja kakoo, kiukkuaa ja kakoo vaan :( ei saa mitään välipaljoa ruokien välillä, ei ole ikinä saanut! silti tämä tämmöistä" !!

En osaa kyllä keksiä, mikä se voisi olla, mutta kuulostaa aika rankalta. Kysäisepä neuvolasta/lääkäriltä, voisiko tuollaisen reaktion aiheuttaa joku oikea ongelma.



Mutta todennäköisestihän se on uhmaa, ja niinkuin kakkonen sanoi, ei lapsi nälkään itseään tapa.

ei nielemisessä ole mitään ongelmaa. eilen veti järkyn kokoisia suklaapaloja eilman ongelmaa.

osaa kyllä, mutta haluaa että syötetään.

ja söi tosi huonosti sen takia. Oli raukka niin kipeä. :( Kun pääsi vihdoin lääkäriin, häneltä vedettiin useita hampaita kokonaan ja paikattiin vähintään yhtä monta. Sen jälkeen on syönyt aivan eri tavalla.



5

Noita neuvoja saa aina sellaisilta vanhemmilta, joiden lapset oikeesti syö kunnolla. Tiedätkös kun on sellaisia lapsia, jotka eivät vain syö vapaaehtoisesti. Itse testasin joskus omalla tytölläni sellaista, etten tuputtanut yhtään ruokaa ja katsoin, kuinka paljon syö. No kolme päivää kestin kokeilla ja ei syönyt oikein mitään (maitoa joi). Eli luulisi että kolmessa päivässä tulisi nälkäkin tällä pöydästä pois -teorialla. Meillä on siis kaikki ihme kikat käytössä, että söisi edes jotain. Ratkaisua ei taida olla.

kerro lisää millaista teillä on?? ole kiltti??

tai sitten niitä olisi pitänyt olla jo kuusikuisella, kun alettiin kiinteitä syömään....! ei siis kelpuuttanut ruokaa silloinkaan.

Joksikin aikaa, ihan kokonaan. Pienen lapsen kanssa on siitä autuasta, että hän unohtaa nopeasti herkkunsa kun niitä ei ole näkyvillä.



Minulla on yli 4-vuotias nirso lapsi, jolla tilanteen taustalla vaikeat allergiat pienenä. Meillä oli muutaman ruuan ruokavalio ensimmäiset vuodet ja ruokavalion laajentaminen on ollut yhtä hampaiden kiristelyä.



Ei mene lämpimät ruuat missään muodossa, ei mene hedelmät, vihannekset tai marjat, lihat ei mitkään. Aamupuuron syö ja illalla jotain pientä, mutta siinä välissä ei juuri mitään. Ei saa ylimääräisiä välipaloja, ei ole terveydentilassa ongelmia. Mitkään kasvatukselliset keinot eivät auta. Mutta kasvu vaan on normaalia.

Mutta tarviihan lapsesi jotain syödä pahimpaan nälkäänsä, eli vetelee niitä einesruokia (joihin on ehkä tottunut päikyssä) ja lemppareitaan suklaata/jätskiä - mutta _silti_ hänellä voi olla joku oikea ongelma joka aiheuttaa sen että ellei ole pakottava nälkä niin ei viitsi syödä niitä vähemmän hyviä ruokia...

Vierailija:

ei nielemisessä ole mitään ongelmaa. eilen veti järkyn kokoisia suklaapaloja eilman ongelmaa.

ensimmäiseksi selvittämään, ettei terveydessä ole ongelmia. Kyse voi olla esimerkiksi hampaista, nielusta, refluksitaudista tai muusta pulmasta, joka heijastuu syömisen vaikeuteen.

eikä ole kohtalotovereita....mennään ensi viikolla lääkäriin...miksi mä en ole aiemmin mennyt sen kanssa lääkäriin?? miksi olen antanut tämän mennä näin?? MIKSI!!

ei tee mitään ellei lahjota häntä videoilla, makealla....:(( voi vittu, nyt kun tuo nkirjoittaa niin tajuaa kuinka huono vanhempi sitä onkaan...

Lääkärissä on vain hyvä varmistaa, että kaikki on kunnossa. Paljon suuremmalla todennäköisyydellä lapsi on vain...no sellainen normaali parivuotias :-) Syömättömyyskaudet ovat tosi tavallisia pienillä lapsilla ilman että niihin liittyy sairauksia.

Heippa! Tässä meidän tarinaa. Vähän erilainen, mutta kuitenkin.



Imetin reilun vuoden, puuro aloitettiin 5-kuisena ja soseet 6-kuisena. Puuroa meni ehkä kuukauden ajan noin 1/2 dl illassa niin, että lapsi oli sellaisen lelukaaren alla ja toinen viihdytti ihan hullun lailla. Pian tämä loppui. Soseita maisteli välillä 6-8 kk välillä " jopa" 3 lusikallista, yleensä ei oikein yhtään. 8-10 kk ikäisenä söi parhaimmillaan puolikkaan sellaisesta 8 kk pilttipurkista (eli siitä vähän isommasta), yleensä söi noin kolmasosan. Tämäkin siis kaiken maailman juttujen avulla (kirjat, lelut, ilmeet jne...) Noin 10 kk lopetti kokonaan soseet, mitään ruokaa mitä piti syödä lusikalla, ei syönyt. Suu ei siis vaan kertakaikkiaan auennut, mikään ei auttanut. No sitten alkoi sormiruoka (perunaa, makaronia, broileria), jota saatiin vähän alas. Kaiken ruuan piti meillä olla ihan kuivaa, siis ei mitään kastiketta, vaan sellaista mitä voi sormin syödä. Määrät muutamia palasia. Jos itse syötti sormin, saattoi saada vähän enemmän suuhun. Eli niin että luettiin kirjaa tms, jolloin huomio ei ole syömisessä. Tätä oikestaan jatkuikin suunnilleen 1 v 8 kk asti, jolloin tuli uus vaihe, syötiin lusikalla kaikkea ja paljon. Olin tietty innoissani ja kokkailin vaikka mitä. Jee! Ja tätä kesti sitten viikon, nyt 1 v 10 kk ollaan taas palattu huonoon syömiseen. Muutaman perunanpalan jälkeen jo sanoo pois, pois, ja jos yritän laittaa vielä jotain suuhun, alkaa kyökkiminen ja sylkee kaiken pois. Ja sitten suusta tuleekin yleensä kaksi aiempaa lusikallistakin eli ei ole käytännössä niellyt mitään.



Eli vähän eri tilanne kuin teillä, jotain syö sentään (siis esim. ihan lihaa ja perunaa) mutta tiedän kuinka turhauttavaa on. Mulla menee päivässä noin 3-4 h pelkästään tähän syömisrumbaan. Ensin mietin, mitähän tänään yrittäis, sitten teen sen ja sitten alkaa syöminen, joka kestää ja kestää. Meillä syödään vain lounas, päivällinen ja iltapala. Muita ruokailuja on aivan turha yrittääkään. Välipaloja ei siis ole. Tyttö saattaa olla lounaan ja päivällisen välillä vaikka yli 6 h ilman ruokaa eikä silti ole nälkä. Ja aamulla syö vasta 3 h heräämisensä jälkeen. Joskus muuten innolla syö iltaisin riisimuroja maidolla ihan itse. Yleensä ei. Kaikki jugurtit ym. sellaiset lusikalla syötävät eivät todellakaan kelpaa. Leipää ei syö, puuroa ei syö. No karkkia ja jätskiä kyllä söisi.



Neuvolassa seurailtiin pitkään painoa mutta kyllä se nousee, vaikka alakantissa onkin. Voisin heittää arviolta, että lapsi söisi noin 20 % siitä määrästä, mitä nyt syö, jollen " taivuttelisi" häntä syömään. Eli jos antaisi lusikan tai haarukan, söisi kaksi palaa jos sitäkään ja lähtisi pois. Välillä päätän, että en enää jaksa, syö mitä syö, mutta sitten en voi antaa ollakaan. Henkisesti aika kuluttavaa. Alussa ajattelin, että sitten alkaa syödä kun imetys loppuu. No eipä näin käynytkään mutta ehkä sitten joskus vielä syö. Sen olen huomannut, että pakottaakaan ei voi.

kyllä kuulostaa hyvinkin samalta kuin meillä! täytyy nyt hoitaa tuo laps lääkäriin, ekaksi selvittää fysiologiset syyt ja sitten kai kallonkutistajalle tai jonnekin....en mä tiedä...aika lohdutonta tää on. mutta jospa joskus söisi pareemin.



tuli mieleeni, että ehkä mä oon vaan niin paska kokki, ettei siks syö. heh heh.

Meillä ei kyllä kelpaa anopinkaan ruuat;)



-10-

Ei tuon ikäisistä oikein ikinä tiedä, mistä tuulee. Voivat sanoakin olevansa kipeitä, vaikkeivat olekaan. Tai sitten ovat vaikeita, koska ovat kipeitä. Kaksivuotiaan kanssa eläminen on aikamoinen seikkailu, ja joka päivä saa pähkäillä mitä oudoimpien juttujen kanssa! Ei sitä aina voi olla täydellinen vanhempi. Joinain päivinä on ihan kamala vanhempi, mutta sitäkin sattuu. Pyritään vaan olemaan suht hyviä suurimman osan ajasta. :)