Hymyilemätön lapsi
Miksi jotkut lapset eivät hymyile ollenkaan? Olen seurannut päiväkodin lapsia ja osa lapsista on täysin vakavia koko ajan. Onko heillä huonosti asiat?
Kommentit (38)
Yksi lapsen luokkakaveri on tällainen ilmeetön. Onkin sitten kunnon kiusaaja ja vaikuttaa nauttivan, kun saa muille huonon mielen ja pelailtua jotain ihmeellisiä pelejä muiden lasten tunteilla. Ei kaikki ilmeettömät tällaisia ole, mut näitä oletettuja persoonallisuushäiriöisiäkin voi olla ilmeettömien joukossa osa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi lapsen luokkakaveri on tällainen ilmeetön. Onkin sitten kunnon kiusaaja ja vaikuttaa nauttivan, kun saa muille huonon mielen ja pelailtua jotain ihmeellisiä pelejä muiden lasten tunteilla. Ei kaikki ilmeettömät tällaisia ole, mut näitä oletettuja persoonallisuushäiriöisiäkin voi olla ilmeettömien joukossa osa.
Ja tosiaan, tämän vanhemmatkin ilmeettömiä
Vierailija kirjoitti:
Tarhatädit vaihdevuosi raivoaa lapsille niin ei paljon hymyilytä
Vaka vaka. Vakavaa varhaiskasvatusta kauheassa tarhassa eli päiväkodissa.
Hyvin tyypillistä suomalaisille. Jo lapsena opetetaan että tunteita ei saa näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Ihan saman kysymyksenhän voit kohdistaa aikuisiin. Persoonallisuus, temperamentti, tai sitten ei mitään erityistä. Ei vain hymyilytä.
Ai niinku joka päivä. Ei minää päivänä. Ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tyypillistä suomalaisille. Jo lapsena opetetaan että tunteita ei saa näyttää.
Näitä on paljon enemmän esimerkiksi Venäjällä, joten ei välttämättä liity suomalaisiin. Vanhoilla miehillä Suomessa on sota rasitteena ja siksi ovat niin vakavia.
kyllähän sitä hymyilee jos on syytä siihen. nykyään ilonaiheet vain ovat vähissä niin lapsilla kuin aikuisillakin.
...kaikki ainekset valtiovarainministeriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki lapset ole mitään virnupellejä. Toiset on vakavampia, ja saa olla.
Eihän se mitään virnuilua ole, vaan jo esim. ruoasta kiittäessä suupielien olisi kiva olla ylöspäin. Se on vaan kohteliasta. Raskassoutuista, jos ei koskaan hymyile. Osa lapsista töksäyttelee muille ikäviä lauseita vakavilla ilmeillä. Osa on koko ajan vihaisen näköisiä.
Ap
Ootko tarkkaillut peilistä itseäsi? Tuskin sinäkään hymyilet kokoajan. Kaikki ei hymyile, edes aikuiset. Miksi pitäisi jos ei ole mitään hymyiltävää? Oletko hymyssä suin yksin ollessasikin? Vai onko hymy vain pintaa?
Vierailija kirjoitti:
Autismi ja asperger
Näin niitä diagnooseja jaellaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan saman kysymyksenhän voit kohdistaa aikuisiin. Persoonallisuus, temperamentti, tai sitten ei mitään erityistä. Ei vain hymyilytä.
Ehkä pelkäävät, että tulee naurunryppyjä. 😆
Anoppini ja hänen tyttärensä eivät osaa hymyillä niin, että suupielet kääntyisivät ylöspäin. Heidän "hymynsä" on suora "virnistys", mikä näyttää lähinnä irvistykseltä. 😬
Luulen, että tämän vuoksi he eivät yritä edes hymyillä. En tiedä onko vika kasvojen hermoissa vai lihaksissa.
Vierailija kirjoitti:
...kaikki ainekset valtiovarainministeriksi.
Hänellä on vain tällainen hymy. 😬
Ei hän sille varmasti oikein mitään voi ilman kasvoleikkausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki lapset ole mitään virnupellejä. Toiset on vakavampia, ja saa olla.
Eihän se mitään virnuilua ole, vaan jo esim. ruoasta kiittäessä suupielien olisi kiva olla ylöspäin. Se on vaan kohteliasta. Raskassoutuista, jos ei koskaan hymyile. Osa lapsista töksäyttelee muille ikäviä lauseita vakavilla ilmeillä. Osa on koko ajan vihaisen näköisiä.
Ap
No näytä sinä mallia. Lapsi kiittää ruoasta, niin hymyilet ihanasti ja kiität kiitoksesta. Esimerkki on paras opettaja ja hymy tarttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki lapset ole mitään virnupellejä. Toiset on vakavampia, ja saa olla.
Eihän se mitään virnuilua ole, vaan jo esim. ruoasta kiittäessä suupielien olisi kiva olla ylöspäin. Se on vaan kohteliasta. Raskassoutuista, jos ei koskaan hymyile. Osa lapsista töksäyttelee muille ikäviä lauseita vakavilla ilmeillä. Osa on koko ajan vihaisen näköisiä.
Ap
Voi olla kohtelias ilman hymyäkin. En varmasta ala opettaa lapsilleni mitään teennäisiä ilmeitä sen takia, ettei päiväkodin tädille tulisi paha mieli. He saavat hymyillä silloin kun hymyilyttää.
No, ehkäpä he eivät sitten tule pärjäämään kovin hyvin elämässä, kun charmi ja viehätysvoima puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole välttämättä mitenkään huonosti asiat. Usein on kyse vaan introvertimmasta lapsesta. Nämä ei usein niinkään näytä tunnetilojaan ulospäin, vaan voivat näyttää vaan neutraalin vakavilta olipa innostunut, iloinen, ahdistunut, surullinen. Itse olen aina ollut tällainen, ja molemmat lapsetkin on.
Eikä tällaisen perusteella nyt pidä mitään diagnooseja alkaa arpomaan, kuten joku vähemmän yllättäen tässä ketjussa teki.
Olin introvertti ja melko aspergeri lapsi, mutta hymy oli todella herkässä. Eli ei ole välttämättä noin.
Mun kohdalla hymyilettömyys olis tarkoittanut, että asiat on todella huonosti.
Vierailija kirjoitti:
kyllähän sitä hymyilee jos on syytä siihen. nykyään ilonaiheet vain ovat vähissä niin lapsilla kuin aikuisillakin.
Ihmisen pitää oppia löytämään niitä pieniäkin ilonaiheita.
Voi olla kohtelias ilman hymyäkin. En varmasta ala opettaa lapsilleni mitään teennäisiä ilmeitä sen takia, ettei päiväkodin tädille tulisi paha mieli. He saavat hymyillä silloin kun hymyilyttää.