neurologinen poikkeavuus, johon ei olisi auttanut hoito!
Aspergerin oireyhtymä eli Aspergerin syndrooma (AS) [1] on synnynnäinen neurologinen poikkeavuus ja autismin kirjon laaja-alainen kehityshäiriö [2], joka aiheuttaa ongelmia lähinnä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aspergerin oireyhtymään voi liittyä haastavaa käyttäytymistä, sisäänpäinkääntyneisyyttä tai yksin viihtymistä.
Monia AS-lapsia kiusataan muun muassa koulussa erikoisuutensa takia. Useimmiten tilanteet ovat kaoottisia eikä AS-lapsi tiedä miten toimia, ja hän saattaa nauraa kiusaajiensa mukana eikä puolustaudu. Henkilö saattaa itse tajuta joutuneensa kiusatuksi vasta paljon myöhemmin.
Psykiatrian piirissä aspergeria on pidetty siis kiisteltynä syndroomana ja tulkittu oireet psykoosiksi. Hoidoksi psykodynaamisen koulukunnan mukaan sopii psykoanalyysi, joka on kuitenkin todettu useassa tutkimuksessa hyödyttömäksi ja jopa haitalliseksi.
AS-henkilöillä on yleensä joitakin kapea-alaisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, joista he ovat erittäin kiinnostuneita ja tietävät melkein kaiken.
Useilla Asperger-henkilöillä on vahva arvomaailma. AS-henkilö pitää mielipiteidensä ilmaisemisesta. "Ulkopuolisen näkökulmasta" katsoen tavalliset ihmiset puhuvat usein arvoistaan, mutta käyttäytyvät AS-henkilöiden mielestä pikemminkin juuri niin kuin on sosiaalisesti soveliasta. Monet individualistiset, erikoiset ryhmät saattavat kiehtoa heitä.
Turha tässä on lässyttää koulupsykologeista ja risaisesta lapsuudesta, kun aivot olivat rikki!
Edited by: admin on 25.9.2008 13:15
Kommentit (50)
Jos kerran pojalla oli diagnosoimaton asperger (mitä en kylläkään usko), niin varmasti olisi ollut paljonkin tehtävissä, jos olisi havaittu todellinen uhka ajoissa ja ruvettu tekemään asialle jotain. Jaheti eikä viidestoista päivä. Varmsti asperger-ihmisetkin voi traumatisoitua asioista ja varmasti heilläkin voi asialle tehdä jotain.
6-vuotias on jo iso lapsi - hän osaa jo vaikka mitä perustaitoja, tai on viimeistään aika oppia, koska kouluun lähtö häämöttää. Monelle meistä vanhemmista tulee mieleen ajatuksia, olenko osannut opettaa lapselleni 'kaiken', entä mitä vielä pitäisi opettaa, miten tukea lasta kehityksessään ja itsenäistymisessään.
Lapsikin kokee olevansa iso ja haluaa päättää entistä enemmän itseään koskevista asioista, mutta välillä lapsi haluaa vielä olla se äidin ja isän vauva. Vanhemman tärkein tehtävä on kunnioittaa lapsuutta, antaa pienen olla pieni, mutta samalla viisaasti päästää lapsi irti otteestaan. Siinä missä yksi 6-vuotias tuntuu jo hyvin valmiilta itsenäistymään, toinen vaatii tukea vielä ihan perusasioissa ja päivän rytmeissä ja toisaalta hellävaraista tönimistä pois äidin helmoista. Temperamentiltaan erilaiset lapset tarvitsevat erilaista otetta kasvunsa tukemisessa.
6-vuotiaani tuskin on jokelasta vastuussa!
otsikosta ap:n loukkaavan väitteen. Kiitos!
niskakarvani aina vakuvarmasti pystyyn.
En yhtään ihmettele, että as-lasten vanhemmat ovat loukkaantuneet. Ap, mistä luulet tietäväsi, millainen Matti Saari oli ihmisenä, miten käyttäytyi sosiaalisesti? Et näy tietävän aspergerista oikeastaan mitään (paitsi mitä copy pastella ja vartin googlettamisella olet saalistanut), joten sekin puoli "tiaknoosistasi" mättää.
Onneksi olet perunut puheitasi. Olisi kuitenkin rehtiä myöntää, että leimaat kokonaista potilasryhmää. Sitä sinä nimittäin teet, koska väität tietäväsi, että aspergeriin liittyy empatiakyvyttömyyttä, joka ääritapauksissa voi ilmetä Saaren tavoin. Tämä väitteesi on asiantuntevampien mammojen taholta jo moneen kertaan tässä kumottu.
On sinänsä hyvin inhimillistä, että kauheaan asiaan etsitään selitystä. On myös inhimillistä, että mieluiten selitystä haetaan AINA ASIOISTA, JOTKA EIVÄT PÄDE OMAAN ITSEEN.
Lehdissä on epäilty Matti Saaren vaikean lapsuuden olleen syynä. Ap - jolla itsellään on taakkana vastaavanlaisia kokemuksia, ei tietenkään halua ajatella niiden olevan syynä, vaan syyttää neurologista poikkeavuutta. Joku tuolla pääsivulla syyttää ateismia.
Oikeasti, voitaisiin olla yhtä mieltä siinä, että tapaus on kamala ja syitä vasta selvitetään. Odotetaan poliisin kantaa, eikä sillä välin mennä jakelemaan mutuarvioita.
Assit ei ole sarjamurhaajia. Assit on niitä, jotka vetäytyy metsämökkeihin yksinään ja antaa muun maailman olla mitä on.
Ja aspergerin syndroomaan on olemassa kuntoutusta, joka tehoaa, kunhan ei ryhdytä just noihin psykodynaamisiin juttuihin. Ja assiakin auttaa, jos yhteisön arvot on kunnossa, eikä ketään kiusata.
Aspergerin syndroomainen VOI MURHATA ihan siinä missä muutkin! Ei se syndrooma estä murhaamasta. Sen sijaan AS vaikuttaa usein siihen että syrjäytyy entistä enemmän esim. jostain ryhmästä joka johtaa huonoon itsetuntoon, yksinäisyyteen yms. mikä taas aiheuttaa vihaa muita kohtaan.
Assit ei ole sarjamurhaajia. Assit on niitä, jotka vetäytyy metsämökkeihin yksinään ja antaa muun maailman olla mitä on.
Ja aspergerin syndroomaan on olemassa kuntoutusta, joka tehoaa, kunhan ei ryhdytä just noihin psykodynaamisiin juttuihin. Ja assiakin auttaa, jos yhteisön arvot on kunnossa, eikä ketään kiusata.
musta on törkeää yhtä vammaisryhmää kohtaan, että heti kun jossain joku murhaa jonkun, kaikille nettilpalstoille ryntää joukko keittiöpsykologeja huutamaan että SILLÄ ON ASPERGER! Kaikki asit saunan taakse ammuttavaksi ja laitoksiin. Ei ainakaan mun takapihalle saa tuoda yhtään!
Tämmöisestä on ihan oikeasti hirveästi vahinkoa niille, joilla oikeasti ON asperger, ja jotka yrittävät hakea apua ongelmiinsa - esimerkiksi koulupaikkaa- ja joita sitten kohdellaan lähinnä aikapommeina.
Miniulla on aspergerpoika. Hänellä on ongelmia ja kiusattuna hän on agressiivinenkin, mutta hän ei ole, eikä hänestä tule sarjamurhaajaa. Hän tunnistaa kyllä toisen ihmisen oikeuden elää omaan elämäänsä. Olemme juuri muuttamassa paikkakuntaa ja yritin saada hänelle koulupaikkaa. Tiistaina tuli yhdestä koulusta vastaus "meillä on luokat täynnä" TEKSTIVIESTEILLÄ. Todella törkeää. nimby.
Eikä se as ketään syrjäytä, vaan se, että ihmiset käyttäytyvät just näin törkeästi. AS ei sinänsä johda syrjäytymiseen, vaan se, että ympäristö tuomitsee assin syrjäytymään, kun ei anna vaihtoehtoja, ei suvaitse, ei siedä, ei auta. Minun poikani HALUAA olla yhteisön jäsen, hän HALUAA kavereita, ja jos hänen tarpeitaan vähän huomioitaisiin, se onnistuisikin kyllä. Mutta koulussa hänet pannaan johonkin kellarin nurkkaan tekemään tehtäviä, koska luokkahuonetta ei muka saada hiljaiseksi ja luokkakavereiden vanhemmat kertovat lapsilleen, että sen kanssa ei kannata kaveerata, kun se on niin outo. Mikä tässä ketäkin syrjäyttää, kysyn vaan!
edes sen vertaa, että ne uskoo hyvien vanhempien, parin napin ja psykologin korjaavan kaikki maailman eksyneet. Jos vaan ei ois ollu uusioperhe ja ois päässyt hoitoon, niin kyllä se sillä ois mennyt.
Joskus mielenterveysongelmat eivät johdu vanhemmista tai tehokkaasta hoitoonohjauksesta. Eihän ADHD:kaan parane sillä, että perhe on loistava. Syvästi vammaiset eivät opi puhumaan empatialla. Skitsofreenikkoa ei paranna loistava vaimo ja kiltit lapset.
Mielenterveysongelmat voivat johtua myös neurologisista poikkeavuuksista.
ap
Et halua tunnustaa, että avioero ja risainen lapsuus todellakin voivat vaikuttaa lapseen negatiivisella tavalla.
leimaamaan tíettyä ihmisryhmää. Tuollainen aiheuttaa vain suvaitsemattomuutta ja syrjintää.
että ovat outoja. Tuntemani assi on ollut tietokonemaailmassaan viisivuotiaasta alkaen ja on nyt yläasteikäinen. On mieluusti yksin ja tietokone riittää kaveriksi.
Kaiken huipuksi äitinsä kieltäytyi tukitoimista kun ei halua lapselleen leimaa, LEIMA ON JO ULKOISEN OLEMUKSEN JA PUHEEN SEKÄ KÄYTÖKSEN VUOKSI, epäilen että äidillään on sama sairaus.
Assit ei kykene ymmärtämään toisten tunteita ja samaistumaan muihin. Jos on tunnekylmä ei pysty ajattelemaan uhrien kannalta asiaa jos suunnittelee tällaisia tekoja.
Assit ei kykene ymmärtämään toisten tunteita ja samaistumaan muihin. Jos on tunnekylmä ei pysty ajattelemaan uhrien kannalta asiaa jos suunnittelee tällaisia tekoja.
Tämä on vanhanaikainen ja vääräksi todettu käsitys. Assit kykenevät kyllä, se vain ei tule heiltä itsestään, vaana he joutuvat tietoisesti miettimään sitä. Assi ei ole narsisti. Ns "mielen teorian puutteet" eivät tarkoita empatiakyvyn tai eläytymiskyvyn puutetta, vaan sitä, että assi olettaa muiden tietävän kaiken sen, mitä hänkin ja jakavan hänen kiinnostuksen kohteensa - elleivät erikseen pysähdy miettimään, sitä, mitä näillä rationaalisesti katsoen on mahdollista tietää.
Tunne-elämä asseilla on itse asiassa aika normaali, mutta sen ilmaiseminen on poikkeavaa ja voi saada ulkopuolisen kuvittelemaan, ettei sitä ole, tai ettei assi kykene eläytymään. Mutta useimmiten assi kykenee eläytymään ja tuntee jota kuinkin niin kuin muutkin siinä tilanteessa tuntisivat. Sen sijaan hän voi tulkita ihmisten ilmeitä väärin ja ilmehtiä tai ragoida itse väärin. mutta kyse ei siis ole pohjalla olevasta tunteesta, vaan sen vääristyneestä ilmaisusta.
Niinpä assit eivät ole YHTÄÄN muita todennäköisempiä murhaajia.
muissa maissa? Kun näissä maissa on siis enemmän väkivaltaa kuten nämä kouluammuskelut kuin muissa maissa?
Oliko sulla kavereita? Montako kerta te muutitte? Erosivatko vanhempasi?
Ja näissäkin on vielä oleelista se että onko joku lapsen tukena. Jos löytyy edes yksi ihminen johon turvata ja jolle näyttää pahan mielensä, jo se parantaa ennustetta. Se voi olla mummo tai hyvä kaveri tai naapurin täti tms.
Mutta en usko, että neurologisesti terveestä lapsesta tulee murhaajaa tai että neurologisesti sairas ihminen parantuu terveessä perheessä. Biologia on mielenterveysongelmien ensisijainen syy.
Tämän kirjoituksen gägi ei ole se, että Saarella oli AS, vaan se, että mielenterveys ei ole pelkästään ympäristön tuoma etuoikeus. Biologiset seikat ovat mielenterveyden kannalta tärkeitä myöskin.
Ärsyttää kukkahattutädit, joiden mielestä terveessä perheessä voi olla vain terveitä lapsia.
Oma lapsuuteni oli hyvin risainen, ja olen psyykkisesti hyvin terve ihminen tutkitusti.
ap
Kyllä se riittää täysin selittämään tämän, että lapsi joutuu kouluaikana muuttamaan paikkakuntaa kolme kertaa, aina on ulkopuolinen, vanhemmat eroaa, rakas sisarus kuolee. Siihen vielä jotain empatian puutetta kotoa tms, ei siihen todellakaan tarvita mitään Aspergeria. Ja tuo Mattihan vaikutti muista ihan tavalliselta, eli tuskin sillä mikään Asperger oli siitäkään näkökulmasta.
jolla oli paljon kavereita. Eli ei kyllä sovi yhtään aspergeriin.
jolla oli paljon kavereita. Eli ei kyllä sovi yhtään aspergeriin.
Matti katsoi pizzaa ostaessa aina maahan, myös junalippujen osto sekä muut ostotilanteet olivat hankalia ja vältti katsekontaktia.
Suuri kiinnostus johonkin asiaan (Rammstein ja levyt) ja levyjä ei saanut muut juuri koskea, ja jos saivat niin piti hyvin varovaisesti käsitellä niitä levyjä.
Saaren tuttava kuvaili Saarta yksinäiseksi ja ujoksi erakkotyypiksi (kuten moni AS on joko omasta halustaan tai siitä että muut eivät hyväksy häntä omana itsenään)
Miksi minun lapseni pitäisi kärsiä siitä, että sun lapsesi - fiksu ja mukava ja niin edelleen - ei osaa käyttäytyä? Yhteiskunnasta tulee paljon täydellisempi heti kun lakkaa ulkoistamasta ongelmaa muiden kontolle.
Minä opetan lastani joka ainoa päivä tulemaan toimeen teidänkin kaltaistenne ihmisten kanssa. Opeta sinäkin omaasi, niin jokelan ja kauhajoen kaltaisia asioita ei koskaan tapahdu.