"Yleensä perheiden esikoispojasta tulee pisin lapsi, koska tällöin ei ole kilpailua sisarusten kesken vanhempien huomiosta tai ravinnosta"
Kommentit (34)
En ole huomannut. Ei nykyään kasvua rajoita ravinnon tai huomion puute, vaan geenit sen määrää. Meillä esikoispoika on tullut mun sukuun, jossa miehetkin on 160-170-senttisiä vaan. Ruoasta tai huomiosta ei ole ollut pulaa. Tytär on sen sijaan tullut isänsä pitkään suomenruotsalaiseen sukuun.
Vierailija kirjoitti:
"Esikoinen saa vanhempiensa jakamattoman huomion aluksi, mikä voi vähentää stressiä, jolla on negatiivinen vaikutus kasvuun."
Selitystä haetaan siis siitä että nuoremmat joutuu usein odottamaan pidempään huomiota, esim. sitä ruokkimista, lohdutusta jne.
Suomen kaltaisessa maassa vaikutukset pituuteen ovat kuitenkin niin pieniä että ihan vain luonnollinen vaihtelu yksilöiden välillä alkaa aika tehokkaasti peittää nämä. Tätä on siis aika hankala enää tavalisen ihmisen havaita omien tuttujen ihmisten joukosta. Se näkyy vain tilastollisesti koko väestön tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Milloinhan on viimeksi Suomessa ollut laajemmin "kilpailua ravinnosta" lapsien kesken?
70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen on ja huomiosta myös."
Ei ole siinä määrin että se loisi jotain yleisiä sääntöjä siitä kuka on pisin. Se voi vaikuttaa joihinkin yksittäisiin yksilöihin mutta ei suurempaan kuvaan.
Se on nimenomaa "yleinen sääntö" mutta ei kerro mitään yksittäisestä perheestä. Näkyy isoissa aineistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo näkyy tietenkin laajoissa aineistoissa. Jos huomioidaan vaikka koko ikäluokka niin esikoisten pituuden keskiarvo on hieman enemmän kuin vaikkapa kuopusten. Ravinnon lisäksi vaikuttaa se että kuopuksilla on usein enemmän infektioita varhaislapsuudessa.
Ero on niin pieni että se ei enää kiinnitä huomiota. Sen eron pitäisi olla järjestään luokkaa 5-10 senttiä että sen näkisi selvästi omassa lähiympäristössä.
Saa nähdä, nyt nuo on melkein samanpituisia, vaikka ikäeroa on 1,5 vuotta. Kuopus täyttää kohta 13 ja nuorempi on 11,5.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen on ja huomiosta myös."
Ei ole siinä määrin että se loisi jotain yleisiä sääntöjä siitä kuka on pisin. Se voi vaikuttaa joihinkin yksittäisiin yksilöihin mutta ei suurempaan kuvaan.
Se on nimenomaa "yleinen sääntö" mutta ei kerro mitään yksittäisestä perheestä. Näkyy isoissa aineistoissa.
Tarkoitin yleistä sääntöä siinä mielessä että jokainen huomaisi sen helposti kun vain katsellee ympärilleen.
En. Meillä esikoinen on 181, keskimmäinen 183 ja kuopus 189, ikäeroa vanhimman ja nuorimman välillä 5v. Lasten isä on 178 ja äiti 162.
Vierailija kirjoitti:
Milloinhan on viimeksi Suomessa ollut laajemmin "kilpailua ravinnosta" lapsien kesken?
Ehkä aloittaja kirjoittaa Pietarista
Oon siskoista vanhin ja aina ollut ruoka-aikaan kotona, vähäruokaisempi sisko on pidempi. :D ei suomessa nykyään oo kyse siitä etteikö ruokaa olisi, vaan muista asioista.
Pikkuveljeni on 30 cm pidempi kuin minä. Vanhempani ovat väittäneet, että hän sai parempaa ruokaa kuin minä aikanaan, kun olivat vähitellen vaurastuneet. Itse veikkaan enemmän sitä, että geeneiltäni olen tullut enemmän isoäitiini (isän äiti), joka puolestaan oli lyhyempi kuin minä. Äidin suvussa oli pidempää porukkaa.
Meillä esikoispoika on 193 ja kuopus 186. Mutta hän oli jo syntyessään isompi.
Isälläni oli veli, ja oli samalla lailla pidempi.
Miehelläni onveli ja ovat sentilleen samanpituisia.
En tiedä vaikuttaako pituuteen (enkä tuosta ravinnosta), mutta esikoisten saama huomio (ja ainoiden lapsien silloin kun vanhemmat ei eronneet) vaikuttaa kyllä älykkyyteen positiivisesti tutkimusten mukaan.
Siis tuo näkyy tietenkin laajoissa aineistoissa. Jos huomioidaan vaikka koko ikäluokka niin esikoisten pituuden keskiarvo on hieman enemmän kuin vaikkapa kuopusten. Ravinnon lisäksi vaikuttaa se että kuopuksilla on usein enemmän infektioita varhaislapsuudessa.