Olen 35 v. ja kauhea vauvakuume. Mutta ei taida

Itse en kyllä alkoholistille lasta tekisi.

Jos oikeesti haluut perustaa perheen ja miehestäs ei siihen oo, niin jotainhan sun on tehtävä. Ihan itses takia, ettei sitten myöhemmin kaduta...

Välillä vaan tuntuu siltä että pitäis vaan tehdä se lapsi. En tunne ketään naista, joka olisi katunut lasten tekoa, vaikkei elämä aina niin helppoa olis ollutkaan.



Mul on ihana työ ja siinä menee hyvin, mutta välillä tuntuu että sitäkö tää elämä vaan olikin, pelkkää ainaista työntekoa kahdeksasta viiteen. Eikä mitään muuta.

Lisään vain, että olisitpa lapseton siskoni. Olisin niin halunnut päästä tädiksi:(

ei ehkä ole vielä riittävä syy vanhemmuuteen...



Ja isyys on kyllä sen kokoluokan asia, että pitää olla ihan varma, kenen kanssa lapsen tekee. Lapsen takia.

lasta hankkivat olisivat täydellisessä parisuhteessa. Oli sitten kyseessä eka tai viides lapsi.

ihana lapsi. Nyt kiittelen itseäni että en aikoinaan tehnyt lasta miehelle, jonka kanssa olin avoliitossa. Ja kiitän perheestäni korkeampia voimia, jos sellaisia on.

olisi varmaan kuitenkin hyvä isä.



Olen pyytänyt lopettamaan tai edes vähentämään useasti. Joko ei halua tai ei pysty. Luulen ettei pysty, vaikka muuten onkin aika voimakastahtoinen ihminen. Asiaa ei varmaankaan paranna se, että minäkin olen voimakastahtoinen ja hänellä on hieman huono itsetunto.

Siihen tarvitaan oma halu ja täytyy tunnustaa/ tunnistaa itse, että se on ongelma. Sitten raittius voi onnistua. Aika hankala juttu kaiken kaikkiaan. Voimia

ongelmaisia avioero- ja yh-lapsia.

niin tartu toimeen. Et välttämättä ehdi etsiä uutta isäksi halukasta miestä ikäsi takia.

että elämässä ei ole riittävästi mielekästä sisältöä ilman häntä.



16