Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1945)
Vierailija kirjoitti:
Hurjaa lukea näitä viestejä. Oma mies tekee kotitöistä varmaan puolet+ sitten ne miesten työt täysin. Tuttujen puheista saanut käsityksen että tämä on ihan normaalia. Vauvalta saa käsityksen että miehet olisivat jotain kehitysvammaisia jotka eivät selviä normaali elämästä. Herää vaan kysymys. Vastasin edelliseen viestiin. Siitä näkyi naisen halveksunta miestä kohtaan jos siellä kotona mieskin tämän näkee. Ei varmasti halukkaan tehdä mitään.
Mielestäni jokainen normi vanhempi tekee lasten eteen sen, mitä pitää tehdä. Ei sen mukaan, miellyttääkö sen puolison naama tänään vai ei.
Jotenkin kummallinen ajatus, et mies ei hoida omaa osuuttaan, jos vaimo on ikävä. Ja sama toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kirjain kuvaa sitä kun mies on ollut sinkkuna ja parisuhteessa hoitanut 15v pyykkejä. Tulee ero ja tapaa uuden naisen ja saa kuulla ettei saa koskea pesukoneeseen kun ei kuulemma osaa käyttää sitä.
Niin, tässähän ei ole kyse siitä, ettei henkilö kykene asiaa hoitamaan, vaan siitä, että häntä aktiivisesti estetään tai kielletään sitä hoitamasta. Tilanne on täysin eri.
En aiemmalla tekstilläni yrittänytkään väittää, ettei olisi tilanteita missä toinen hoitaa, tai hoitaisi, mutta se ei kelpaa. Aiempi tekstini käsitteli vain sitä, kun toinen ei jotenkin (muka) osaa tai ymmärrä.
Niin no tän kysymyksen esittäjän puolisohan nimenomaan kielsi pesukoneen käytön koska mies ei osaa? Mitä ilmeisemmin osaamattomuus oli tämän uuden naisen päässä.
Tai sitten heillä on erilainen tavoitetaso. Naisen käsitys pesukoneen oikeanlaisesta käytöstä poikkeaa miesten vastaavasta.
Sama myös pyykin ripustamisen kanssa. Esim. jos miehelle kelpaa hätäisesti ja ruttuisena kuivumaan ripustettu pyykki mutta nainen haluaa siloitella vaatteet ennen kuin asettaa ne kuivumaan, niin voi käydä, että nainen haluaa hoitaa sen homman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no tän kysymyksen esittäjän puolisohan nimenomaan kielsi pesukoneen käytön koska mies ei osaa? Mitä ilmeisemmin osaamattomuus oli tämän uuden naisen päässä.
Tai sitten heillä on erilainen tavoitetaso. Naisen käsitys pesukoneen oikeanlaisesta käytöstä poikkeaa miesten vastaavasta.
Sama myös pyykin ripustamisen kanssa. Esim. jos miehelle kelpaa hätäisesti ja ruttuisena kuivumaan ripustettu pyykki mutta nainen haluaa siloitella vaatteet ennen kuin asettaa ne kuivumaan, niin voi käydä, että nainen haluaa hoitaa sen homman.
Tämä taitaa usein olla se ongelma. Naisella hyvin tukka käsitys OIKEASTA tavasta hoitaa asiat, miehen tapa eroaa siitä ja on automaattisesti väärä. Parisuhde vaatisi kompromisseja myös naisen puolelta. Ihan käytännössä olen nähnyt, että perheissä, joissa osataan tehdä kompromisseja ovat molemmat valmiimpia tulemaan vastaan omista tavoistaan. Arvelen, että monet pahimmat valittajanaiset ovat hyvin jäykkiä, kykenemättömiä ajattelemaan asioita omien standarsien ulkopuolisesti.
Itse asuin mieheni kanssa useammassa maassa ennen lasten syntymistä. Näki erilaisia kulttuureita, perhedynamiikkoja ja lastenhoitokäytänteitä. Huomasi käytännössä, että lapsista voi kasvaa tasapainoisia ja onnellisia hyvin monenelaisissa perheissä. Toisaalta taas näki kuinka kaikissa kulttuureissa riitaisa perhe ja katkerat ihmiset jättävät jäljet seuraavaan sukupolveen.
Yritän testamentata tätä viestiä omille lapsilleni heidän perheisiin: jos ja kun haluatte elää parisuhteissa perheinä, yrittäkää keskittyä rakentamaan onnellista kotia. Keskittykää hyvään ja positiiviseen, sulkekaa silmät pieniltä ärsyttäviltä asioilta. Keskustelkaa ja neuvotelkaa, mitätöinti ja ilkeily johtaa molemminpuoliseen halveksuntaan ja eroon. Ja jos oikeasti ette kykene elämään yhdessä ilman jatkuvaa riitaa, erotkaa, se parempi lapsille. Harvempi lapsi aikuisena muistelee katkerana joulujuhlien vääränlaista vaatetta, mutta vanhempien kylmät välit ja keskinäinen ilkeily pahimmillaan antaa heille parisuhdemallin, jota pitävät normaalina.
Mikä kirjain kuvaa sitä kun mies on ollut sinkkuna ja parisuhteessa hoitanut 15v pyykkejä. Tulee ero ja tapaa uuden naisen ja saa kuulla ettei saa koskea pesukoneeseen kun ei kuulemma osaa käyttää sitä.
Mies avaa suunsa ja sanoo naiselle, että kyllä minä osaan pestä pyykkiä, pesen jatkossakin omat vaatteeni, jos sinun pyykkeihin ei saa koskea. Jos nainen vieläkin vänkyttää asiasta, mies voi sanoa, että asutaan omissa asunnoissa tai erotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjaa lukea näitä viestejä. Oma mies tekee kotitöistä varmaan puolet+ sitten ne miesten työt täysin. Tuttujen puheista saanut käsityksen että tämä on ihan normaalia. Vauvalta saa käsityksen että miehet olisivat jotain kehitysvammaisia jotka eivät selviä normaali elämästä. Herää vaan kysymys. Vastasin edelliseen viestiin. Siitä näkyi naisen halveksunta miestä kohtaan jos siellä kotona mieskin tämän näkee. Ei varmasti halukkaan tehdä mitään.
Mielestäni jokainen normi vanhempi tekee lasten eteen sen, mitä pitää tehdä. Ei sen mukaan, miellyttääkö sen puolison naama tänään vai ei.
Jotenkin kummallinen ajatus, et mies ei hoida omaa osuuttaan, jos vaimo on ikävä. Ja sama toisin päin.
Jep. Sairasta jos pistetään lapset kärsimään siitä kun puolison naama ottaa päästä. Luullaan että kostetaan puolisolle vaikka kärsijänä on ne omat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Mikä kirjain kuvaa sitä kun mies on ollut sinkkuna ja parisuhteessa hoitanut 15v pyykkejä. Tulee ero ja tapaa uuden naisen ja saa kuulla ettei saa koskea pesukoneeseen kun ei kuulemma osaa käyttää sitä.
Mies avaa suunsa ja sanoo naiselle, että kyllä minä osaan pestä pyykkiä, pesen jatkossakin omat vaatteeni, jos sinun pyykkeihin ei saa koskea. Jos nainen vieläkin vänkyttää asiasta, mies voi sanoa, että asutaan omissa asunnoissa tai erotaan.
Miksi ihmeessä mies näin sanoisi jos nainen haluaa palvella ja miehen pyykinpesun taso ei miellytä. Sillon nainen joko pesee itse tai menettää valittamis oikeuden
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kirjain kuvaa sitä kun mies on ollut sinkkuna ja parisuhteessa hoitanut 15v pyykkejä. Tulee ero ja tapaa uuden naisen ja saa kuulla ettei saa koskea pesukoneeseen kun ei kuulemma osaa käyttää sitä.
Niin, tässähän ei ole kyse siitä, ettei henkilö kykene asiaa hoitamaan, vaan siitä, että häntä aktiivisesti estetään tai kielletään sitä hoitamasta. Tilanne on täysin eri.
En aiemmalla tekstilläni yrittänytkään väittää, ettei olisi tilanteita missä toinen hoitaa, tai hoitaisi, mutta se ei kelpaa. Aiempi tekstini käsitteli vain sitä, kun toinen ei jotenkin (muka) osaa tai ymmärrä.
Niin no tän kysymyksen esittäjän puolisohan nimenomaan kielsi pesukoneen käytön koska mies ei osaa? Mitä ilmeisemmin osaamattomuus oli tämän uuden naisen päässä.
Se on jännä miten ne voi poiketa niinpaljon toisistaan. Pesukone on kuitenkin aika yksinkertainen laite. Ripustamisessa tietysti eroja, mun äiti silittää kalsaritkin. Mutta tässä pitäisi kyl varmaan osata katsoa peiliin. Jos tuntuu että aikuinen äijä joka 15v pessyt perheensä ja omat pyykit ei yhtäkkiä siihen kykene sinun mielestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjaa lukea näitä viestejä. Oma mies tekee kotitöistä varmaan puolet+ sitten ne miesten työt täysin. Tuttujen puheista saanut käsityksen että tämä on ihan normaalia. Vauvalta saa käsityksen että miehet olisivat jotain kehitysvammaisia jotka eivät selviä normaali elämästä. Herää vaan kysymys. Vastasin edelliseen viestiin. Siitä näkyi naisen halveksunta miestä kohtaan jos siellä kotona mieskin tämän näkee. Ei varmasti halukkaan tehdä mitään.
Mielestäni jokainen normi vanhempi tekee lasten eteen sen, mitä pitää tehdä. Ei sen mukaan, miellyttääkö sen puolison naama tänään vai ei.
Jotenkin kummallinen ajatus, et mies ei hoida omaa osuuttaan, jos vaimo on ikävä. Ja sama toisin päin.
Jep. Sairasta jos pistetään lapset kärsimään siitä kun puolison na
Eli pitäisikö nainen/ miehen vaan pokkuroida ja hyväksyä puolison sadistiset piirteetkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjaa lukea näitä viestejä. Oma mies tekee kotitöistä varmaan puolet+ sitten ne miesten työt täysin. Tuttujen puheista saanut käsityksen että tämä on ihan normaalia. Vauvalta saa käsityksen että miehet olisivat jotain kehitysvammaisia jotka eivät selviä normaali elämästä. Herää vaan kysymys. Vastasin edelliseen viestiin. Siitä näkyi naisen halveksunta miestä kohtaan jos siellä kotona mieskin tämän näkee. Ei varmasti halukkaan tehdä mitään.
Mielestäni jokainen normi vanhempi tekee lasten eteen sen, mitä pitää tehdä. Ei sen mukaan, miellyttääkö sen puolison naama tänään vai ei.
Jotenkin kummallinen ajatus, et mies ei hoida omaa osuuttaan, jos vaimo on ikävä. Ja sama toisin päin.
Jep. Sairasta jos pi
Kyllä kunhan se on mies joka hyväksyy naisen pomottamisen ja typeryyden. Koska sinä mies olet SIKA ja väärässä.
Mä olen tarkka pyykeistä. Haluan tekstiilien kestävän kauan hyvinä. Me ollaan siksi ratkaistu pyykinpesu niin, että minä täytän koneen, mies ripustaa pyykit. 50/50. Mitään ruttukasoja ei narulla näy.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen taiteilijaperheen, jossa kumpikaan vanhemmista ei harjoita suunnittelua, metatyötä tai organisointia. Elävät kuin Peppi Pitkätossun kartanossa ja se sopii heille. Lapset ja vanhemmat kulkevat itsetehdyissä/kirpparivaatteissa, lapset harrastavat kuitenkin pianonsoittoa ja klarinettia (en tiedä miten he kulkevat tunneille) ja perheessä luetaan paljon. Kotinsa on kaaosta, eikä heillä tosiaan priorisoida siivousta, vaan enemmän sitä hengen ravintoa ja rakkautta. En ole koskaan nähnyt onnellisempaa pariskuntaa. Tosin tämä toimii vain, jos molemmat ovat samalla aaltopituudella siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä.
Tästä nimenomaan on kyse. Kun molemmat ovat samalla aallonpituudella sen kanssa mitä tehdään ja mitä ei. Kumpikaan ei raskaudu arjen pyörittämisestä siten, et toinen elää siivellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies sai ysärillä hyvän maineen loistavana vaipanvaihtajana. Teki sitä paljon (kaks lasta, vuosi ikäeroa). Mullä oli ajoittain pahat ihottumat käsissä, joten se ei ollut minulle aina niin helppoa. No, hyvä, mies siis hoiti homman hienosti. Mut kukaan ei koskaan ole sanonut yhdestäkään äidistä, että onpa hyvä ja nopea vaipanvaihtaja.
Tai onpa ihana vaimo, kun osallistuu lastensa hoitamiseen tai auttaa miestään kotitöissä. Jopa antaa miehelle joskus omaakin aikaa tekemällä jotakin yhteisten lasten kanssa. <3
Minä, aikuisten lasten äiti, sain itseni kiinni tuosta ajattelutavasta. Yhdestä meidän ikkunasta näkee naapuritaloyhtiön pihalle. Kerran mielessäni ihastelin, kun yksi isä autteli pientä lastaan, kun tämä opetteli potkupyörän käyttöä. Sitten tajusin, että olinhan minä nähnyt lapsen
Meidän naapurustoon muutti aikoinaan veljespari perheineen. Nää veljekset hoitivat alkuun pieniä lapsia päivät. Olivat usein tuossa lähipuistossa. Saivat myös usein kuulla, kuinka hienoa on, et isät hoitaa lapsia. Olivat aika kiukkuisia tästä. Sanoivat, et kukaan ei tule kehumaan heidän vaimojaan samasta asiasta.
Muutenkin heidän rento ote sai yleisesti hyväksyntää: joskus joivat oluen tai polttivat tupakan siinä hiekkalaatikon lähistöllä. Eipä sitä kukaan paheksunu. Jonkun äidin tekemänä sama olis ollut syvän paheksunnan aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt tiivistelmä keskustelusta: "Minä, minä, minä...MINÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!"
Story of nykynaiset
Joo onneks yksikään mies ei ole valittanut mistään. Koko ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjaa lukea näitä viestejä. Oma mies tekee kotitöistä varmaan puolet+ sitten ne miesten työt täysin. Tuttujen puheista saanut käsityksen että tämä on ihan normaalia. Vauvalta saa käsityksen että miehet olisivat jotain kehitysvammaisia jotka eivät selviä normaali elämästä. Herää vaan kysymys. Vastasin edelliseen viestiin. Siitä näkyi naisen halveksunta miestä kohtaan jos siellä kotona mieskin tämän näkee. Ei varmasti halukkaan tehdä mitään.
Täällä on äänessä ne pahimmat pirttihirmut. Kenen kodissa ei ole kenellekään hyvä olla. Ei normaali parisuhteet ole tuollaisia mitä täällä kuvataan.
Joo pirttihirmu heti, jos ei ole tyytyväinen puolisoonsa. Puolisolla ei ole koskaan mitään vastuuta, osaa eikä arpaa tilanteeseen....
Vierailija kirjoitti:
Lopulta koko asia on oikeasti tosi yksinkertainen. Jos henkilö ei kykene hoitamaan sellaisia tavallisia asioita kuin pyykinpesu, ruuanlaitto, tai lasten vaatteet tämä kyse voi olla kahdesta asiasta:
a) henkilö on älyllisesti kehitysvammainen
b) henkilö ei kiinnosta
Jos näistä kahdesta vaihtoehdosta on selvää, ettei kyse voi olla kohdasta a, silloin vaihtoehdoksi jää kohta b. Tällainen henkilö on poikkeuksetta niin itsekäs ja itsekeskeinen, ettei mikään häntä itseään suoraan koskeva häntä kiinnosta. Hänen mielestään on jonkun muun tehtävä hoitaa nämä asiat, ja siksi hän ei uhraa itse niille ajatustakaan. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen tietää, että pyykkiä on pestävä, ruokaa on syötävä, ja lapset kasvaa ja niille on oltava vaatteita. Sitten pitäisi vaan hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä nämä asiat oikeasti merkitsevät, mitä toimenpiteitä niiden toteuttaminen vaatii.
Niin, mut tollasta menet olettamaan, olet palstan mukaan pirttihirmu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopulta koko asia on oikeasti tosi yksinkertainen. Jos henkilö ei kykene hoitamaan sellaisia tavallisia asioita kuin pyykinpesu, ruuanlaitto, tai lasten vaatteet tämä kyse voi olla kahdesta asiasta:
a) henkilö on älyllisesti kehitysvammainen
b) henkilö ei kiinnosta
Jos näistä kahdesta vaihtoehdosta on selvää, ettei kyse voi olla kohdasta a, silloin vaihtoehdoksi jää kohta b. Tällainen henkilö on poikkeuksetta niin itsekäs ja itsekeskeinen, ettei mikään häntä itseään suoraan koskeva häntä kiinnosta. Hänen mielestään on jonkun muun tehtävä hoitaa nämä asiat, ja siksi hän ei uhraa itse niille ajatustakaan. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen tietää, että pyykkiä on pestävä, ruokaa on syötävä, ja lapset kasvaa ja niille on oltava vaatteita. Sitten pitäisi vaan hetkeksi pysähtyä miettimään, mitä nämä asiat oikeasti merkitsevät, mitä toim
"Mikä kirjain kuvaa sitä kun mies on ollut sinkkuna ja parisuhteessa hoitanut 15v pyykkejä. Tulee ero ja tapaa uuden naisen ja saa kuulla ettei saa koskea pesukoneeseen kun ei kuulemma osaa käyttää sitä."
Olen eri, mutta vastaan silti. Ö niinku avuton, jos sitä uutta naista sit niinku uskoo. Ei miehet voi oikeasti olla niin avuttomia, et edes alkuhuumassa tottelevat kaikkea mitä nainen sanoo, kuin tottiskoira. Hei haloo nyt!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjaa lukea näitä viestejä. Oma mies tekee kotitöistä varmaan puolet+ sitten ne miesten työt täysin. Tuttujen puheista saanut käsityksen että tämä on ihan normaalia. Vauvalta saa käsityksen että miehet olisivat jotain kehitysvammaisia jotka eivät selviä normaali elämästä. Herää vaan kysymys. Vastasin edelliseen viestiin. Siitä näkyi naisen halveksunta miestä kohtaan jos siellä kotona mieskin tämän näkee. Ei varmasti halukkaan tehdä mitään.
Kehitysvammaisia sikoja!
Voimaannutaan!
Miesten voimaantumiata tässä kaipaankin. Ei siis alistamista, vaan omasta niskasta otetta. Ette oikeasti ole avuttomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kokeilti, ei toimi, ei tapahdu mitään. Mies ei suostu istumaan, ei suunnittelemaan, sopimaan, tai kirjaamaan, tai tekemään ylipäätään yhtään mitään.
Haluaako hän elää yhdessä teidän kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me on jaettu työt niin, että minä hoidan metatyöt, ja mies ne varsinaiset työt. Minä teen kauppalistan mikä sisältää viikon ruoat ja mies käy kaupassa. Minä pohdin että pitäis varmaan astiat tiskata jos meinaa huomenna syödä puuroa, kun ei ole yhtään kattilaa puhtaana ja mies sitten tiskaa. Katson wilman ja luettelen mille päivälle pitää olla eväät, minkäkin kokoiset luistimet ja mitkäkin juhlavaatteet ja mies huolehtii ne lapsille mukaan. Minä katson reseptin minkä mukaan ruoka tehdään ja mies kokkaa. Minä katson milloin tulee vieraita että on puhdasta ja mies siivoaa ja ajaa nurmikon. Bensa oli loppu ja ensviikolla pakastaa, eli voisitko vaihtaa renkaat ja tankata auton. Jaa roskia ei mahdu enää roskakaappiin, eli mies vie roskat. Lastenvaatteet etsin nettikirpparilta ja mies noutaa ne. Mitää
"En usko että tuo on sille miehellekkään oikein. Mamma istuu sohvalla ja käskyttää 24/7. Kyllä se mieskin varmaan ymmärtää ettei tämä nyt lhan tasan mene."
No sitä ei tarina kerro. Jos tuo on sille miehelle ok, hyväksyttekö sitten?
Kyllähän te nyt kai ymmärrätte mikä ero on siinä, että kielletään tekemästä syystä X tai Y, siihen että ei osaa tehdä? Se, että joku kieltää minua puhumasta ei tarkoita sitä, ettenkö minä osaisi puhua. Kieltäjä vaan ei halua minun puhuvan, jostain omasta syystään. Miten tätäkin nyt joutuu taas selittämään?