Vaikea aihe joka aiheuttaa järjettömästi paineita ja on ollut jotain yli 20 vuotta

Päässä pyörimässä niin et aiheuttaa stressiä kaiken muun lisäksi.

Eli siis se että ei ole koskaan ollut tyttöystävää eikä ole ollut minkäänlaisessa intiimissä kanssakäymisessä. Ei ole edes siis suudellut. Paineet kohoaa kokoajan niin paljon että kun on muitakin ongelmia niin tuntuu että pää räjähtää. Ei ole montaa kuukautta kun täyttää 40 vuotta ja tämä rajapyykki vain masentaa ja ahdistaa. Ei halua ylittää tuota rajapyykkiä näin. Ei tosin mitään halua missään maksullisessa käydä kun haluaa että seksi tapahtuu tyttöystävän kanssa tai no varmaan pitäisi jo puhua naisystävästä tässä kohtaa mutta vielä lähtöviivalla niin tahtoo tulla automaattisesti tuo sanamuoto.

Miten tähän tilanteeseen on päätynyt? No olen autismin kirjolla eli on asperger ja adhd mitkä näkyy vahvasti sosiaalisissa tilanteissa ja taidoissa. Tosin diagnoosit sai vasta yli kolmekymppisenä eli lapsuus ja nuoruus meni aikalailla jotenkin niin että ei käynnyt missään riennoissa tai no ala-asteen discoissa kyllä mutta ylä-asteella jäin aikalailla pois kaikesta. Tosin siinä tapahtui samaan aikaan elämässä traumaattisia asioita mitkä vaikutti aika paljon. Mutta joo kavereita ei enää ylä-asteella ollut kuin koulussa ei vapaa-aikana ja ammattikoulussakaan ei onnistunut sosiaalisissa tilanteissa. Aikuisenakaan ei ole kavereita tai ystäviä löytynyt. Baareissa tai ravintoloissa ei kiinnostanut käydä tosin diagnoosit varmasti vaikutti kun ahdisti ja jännitti tilanteet pahasti eikä alkoholi ole koskaan kiinnostanut ja joskus pakosta otti mikä ei ollut mukavaa.

Ollut myöskin masennus alle 20-vuotiaasta asti ja myöhemmin tullut ahdistuneisuushäiriö eikä näistä ole päässyt eroon lääkityksillä tai muullakaan. Nämä ja autismi myöskin teki sen että työelämässä oli todella vaikea pärjätä. Oli kokoajan äärirajoilla kun ei oppiminen ja muistaminen toiminut oikein mitenkään ja sosiaaliset taidot ym. niin paloi loppuun ja ollut kelan kuntoutustuella useamman vuoden.

Koittanut mennä sosiaalisiin tilanteisiin, käydä tapahtumissa, käynnyt sosiaalisessa kuntoutuksessa jne. mutta siltikään sosiaaliset taidot ei parane. Vaikka sosiaalisessa kuntoutuksessa pystyisi ihan hyvin jutteleen ja keskustelemaan tai sukulaisten kanssa niin heti kun menee randomeihin tilanteisiin niin lähestulkoon jäätyy ja ei saa oikein mitään sanottua ja on ihan jännittynyt ym. Sosiaalisten tilanteiden jälkeen on myös lähes aina todella väsynyt.

Silti tyttöystävä ja seksi pyörivät lähes kokoajan päässä jotka olisi ihanaa olla elämässä. Olen deittisivuilla ja äpeissä ollut yhtä kauan ja livenäkin koittanut aloittaa juttelua mutta ehkä 5 kertaa 20 vuoden aikana käynnyt joillakin treffin tapaisilla mutta ei niistä tullut mitään. Ensimmäisistä on niin pitkä aika ettei niistä muista juuri mitään ja viimeisin oli viime vuonna ja sitä edellinen 9 vuotta aiemmin. Viimeisin oli kävelytreffit mutta siitäkään ei juuri mitään kerrottavaa, ei ollut kemiaa tai jotain mitä nyt pitäisi olla. Ihastunut olen useita kertoja mutta ei vastakaikua yhdeltäkään ja useampi jo alussa sellainen että ei mitään mahdollisuuksia.

No tällainen avaus, halusi nyt vaan kirjoittaa tämän. Olen tänne joskus aiemmin kirjoittanut aiheesta tosin enää muista milloin.