Oletko muuttanut pois Helsingistä? Miksi?
Kommentit (63)
Asuin 18 vuotta. Pois muutin, koska nykyisessä asuinkaupungissani saa hyväkuntoisen omakotitalon samalla hinnalla jolla Helsingistä saa kerrostaloyksiön. Lisäksi vanhemmiten sitä tajusi, että Helsingissä ei oikeastaan ole mitään sellaista erityistä, mitä kaipaisin arkeeni.
Muutin pois 23-vuotiaana. Vanhempani asuvat edelleen Helsingissä. Myös jo kuolleet isovanhempani sekä isän että äidin puolelta olivat helsinkiläisiä. Minä en vaan tykännyt asua Helsingissä ja nyt täällä maalla tunnen olevani kotona. Lähin naapuri on kolmen kilometrin päässä.
Melkein 20 vuotta. Pois ajoi asumisen hinta ja kyllästyminen siihen yleiseen ryysikseen ja häiriökäyttäytymiseen. Kun asunnon hankinta tuli ajankohtaiseksi, totesin että budjetti riittää joko kerrostaloluukkuun jossain ongelmalähiössä tai ok-taloon pk-seudun ulkopuolella. Suunnilleen 150 tonttua maksoi, ja kävelyetäisyydellä on sekä luontopolut että keskustan palvelut.
En.
Harkitsin kerran Espoota, mutten vaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pari vuotta pakilassa Muuton syy lahteen rauhaton asuinalue, narkkarit ja autostani nuorempi väestö tuntui olevan turhankin kiinnostunut
Lahdessa on tosiaan niitä narkkareita. Sellainen vetovoimatekijä.
No en niiden takia muuttanut ja keskustassa ne eniten viihtyy esim Trio Täällä korvessa ei ole kauppaa lähelläkään eikä narkkareita ole näkynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pari vuotta pakilassa Muuton syy lahteen rauhaton asuinalue, narkkarit ja autostani nuorempi väestö tuntui olevan turhankin kiinnostunut
Lahdessa on tosiaan niitä narkkareita. Sellainen vetovoimatekijä.
Helsingissäkö ei ole narkomaaneja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pari vuotta pakilassa Muuton syy lahteen rauhaton asuinalue, narkkarit ja autostani nuorempi väestö tuntui olevan turhankin kiinnostunut
Lahdessa on tosiaan niitä narkkareita. Sellainen vetovoimatekijä.
Helsingissäkö ei ole narkomaaneja?
Ehkä Helsingissä on jotenkin paremmat narkomaanit.
Olen. Tykkään vaihtelusta ja etätyöstä. Tykkään myös siitä etten ole riippuvainen olemassa olevista ihmissuhteista. Miettinyt Turkua seuraavaksi kun siellä en ole vielä asunut.
Huomaa, ettei suomalaisilla ole juuri mitään harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita. Ainut, mikä elämän määrittelee on omistusasunto joko omakotitalossa tai rivitalossa. Ei ihme, että maa on kuopassa, kun palveluita ei arvosteta ja kaikki rahat laitetaan seiniin.
Syntyperäisenä muutin jo kerran nuorena pois opiskelemaan ja palasin kymmenen vuoden jälkeen takaisin. Nyt on välillä käynyt mielessä lähtö jälleen. Vaikea ajatus se silti on, dirty old town, rähjäinen mutta oma. Tunnen tämän kaupungin läpikotaisin. Nyt 55vee, josta 45 vuotta asunut Helsingissä. Eihän tämä sama kaupunki enää ole kuin kasarilla, missään mielessä. Tuntuu jo osittain vieraalta. Kiikun kaakun.
Naapurin metelöinnin takia. Lähdin selkeämmille vesille. Nyt on hyvä.
Olen asunut koko ikäni eli 37 vuotta. Muutan heti maalle kun työtilanne antaa periksi. Syy on se millaiseksi Helsinki on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Jokainen pläntti rakennetaan täyteen sieluttomia ankeita laatikoita, vihreät on ollut ympäristölautakunnan vallankahvassa pitkään ja sen näkee. Viheraluet vähenee, ihmiset voi koko ajan huonommin. Melua ja hälyä, jopa siellä missä ei ennen ollut. Enkä ole myöskään innoissani siitä, että maailma on kylässä. Oli täällää muualta tulleita tietty ysärilläkin, mutta jotenkin järkevämpi määrä.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei suomalaisilla ole juuri mitään harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita. Ainut, mikä elämän määrittelee on omistusasunto joko omakotitalossa tai rivitalossa. Ei ihme, että maa on kuopassa, kun palveluita ei arvosteta ja kaikki rahat laitetaan seiniin.
Joku katkera vuokraluukustaan taas huutelee. 😂 Mitäs jos ne harrastukset ja kiinnostuksen kohteet on esim. puutarhan hoito ja remontointi? Väärin harrastettu?
5 vuotta asuttiin. Kun alkoi tulla perhettä ja löytyi molemmille hyvät työpaikat kotiseudulta niin lähdettiin takaisin maalle, 300 kilometrin päähän Saimaan rannalle. Eikä olla takaisin kaipailtu.
Kyllä. Asuin 17 vuotta, kyllästyin roskasakin pyörimiseen kaikkialla. Keskustasta tullut kerjäläisten, feissarien, narkkien, juoppojen jne pesä. Ei enää houkuttele istua terassilla kahvilla.
En ole ihan vielä muuttanut pois Helsingistä.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, ettei suomalaisilla ole juuri mitään harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita. Ainut, mikä elämän määrittelee on omistusasunto joko omakotitalossa tai rivitalossa. Ei ihme, että maa on kuopassa, kun palveluita ei arvosteta ja kaikki rahat laitetaan seiniin.
Niin siis mistä sitten ennemmin pitäisi olla kiinnostunut, että teikäläiselle kelpaa? Pitäisi mieluiten ryypätä rahansa vuokraluukussa, kuten sinä?
Ollaan muutettu mieheni kanssa. Liian kallista asua hesassa. Muutettiin jo 8 v sitten pois. Nyt meillä on velaton talo täälä satakunnassa.
Syntyperäinen stadilainen. Tuli ajankohtaiseksi oman asunnon ostaminen (budjetti 260k). Katsoin millaisia asuntoja sillä sai Helsingistä, ja millaisia Vantaalta juna-aseman läheltä. Valinta oli todella helppo.
Käytännössä ero oli yksi huone enemmän, omalla tontilla ja nuorehkosta talosta. Se raja meni kuin veitsellä leikaten heti Puistolan ja Tikkurilan väliltä.
Nyt olen nostamassa kytkintä kokonaan pois pk-seudulta.