Laurent Simons teki väitöskirjan 15-vuotiaana kvanttifysiikasta. Mikähän lienee hänen älykkyysosamääränsä?
Kommentit (32)
Laurentilla on kolme julkaistua artikkelia vertaisarvioiduissa Physical Review -sarjan lehdissä. Ja väitös heti perään.
https://scholar.google.com/citations?user=EjV5u94AAAAJ&hl=en
Uskomaton suoritus.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin äo on sen yli. Nyt puhutaan jostain 160-180 lukemista tai jopa sen yli.
Uskallan epäillä että sulla yli 145. Tosin se jännä näissä keskusteluissa aina on, että yli 130 porukkaa tuntuu löytyvän reilunlaisesti. Ehkä se sitten on niin, että tällaiset palstat kiinnostavat erityisen älykkäitä ihmisiä :D
Vierailija kirjoitti:
Laurentilla on kolme julkaistua artikkelia vertaisarvioiduissa Physical Review -sarjan lehdissä. Ja väitös heti perään.
https://scholar.google.com/citations?user=EjV5u94AAAAJ&hl=en
Uskomaton suoritus.
Ei se vertausarviointi vielä vaan myös, miten on lainattu on olemassa indeksi, jossa katsotaan, mitä julkaisuista saatu tieteellinen hyöty. On olemassa liuta vertaisarvioituja julkaisuja, joiden tieteellinen paino vaihtelee nollasta sataan
hieno suoritus silti ja kiva, että käyttää älyään järkevään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin äo on sen yli. Nyt puhutaan jostain 160-180 lukemista tai jopa sen yli.
Uskallan epäillä että sulla yli 145. Tosin se jännä näissä keskusteluissa aina on, että yli 130 porukkaa tuntuu löytyvän reilunlaisesti. Ehkä se sitten on niin, että tällaiset palstat kiinnostavat erityisen älykkäitä ihmisiä :D
Palstalla paljon jopa asteikon yli meneviä neroja .
Kummallista että mitään numeroita ei ole edes annettu vuosikymmeneen (yli).
Ja Waissista ei anneta numeroa koskaan , vain sanallinen arviointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laurentilla on kolme julkaistua artikkelia vertaisarvioiduissa Physical Review -sarjan lehdissä. Ja väitös heti perään.
https://scholar.google.com/citations?user=EjV5u94AAAAJ&hl=en
Uskomaton suoritus.
Ei se vertausarviointi vielä vaan myös, miten on lainattu on olemassa indeksi, jossa katsotaan, mitä julkaisuista saatu tieteellinen hyöty. On olemassa liuta vertaisarvioituja julkaisuja, joiden tieteellinen paino vaihtelee nollasta sataan
hieno suoritus silti ja kiva, että käyttää älyään järkevään!
Viittaukset ja h-indeksit tulevat vasta vuosien päästä, mutta se että työ hyväksytään tasokkaaseen lehteen, kertoo jo paljon potentiaalista. Laurent on valinnut vaikean tien teoreettisessa fysiikassa ja tähtää jatkossa korkealle.
Suomessa ei olisi mahdollista. Ensin pitäisi istua peruskoulussa ja lukiossa 19-vuotiaaksi asti samaan tahtiin kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin äo on sen yli. Nyt puhutaan jostain 160-180 lukemista tai jopa sen yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin äo on sen yli. Nyt puhutaan jostain 160-180 lukemista tai jopa sen yli.
Uskallan epäillä että sulla yli 145. Tosin se jännä näissä keskusteluissa aina on, että yli 130 porukkaa tuntuu löytyvän reilunlaisesti. Ehkä se sitten on niin, että tällaiset palstat kiinnostavat erityisen älykkäitä ihmisiä :D
älykäs...eiku älytön silä' on housuissaan
Tavallisille taapertajille voi kyseisestä alasta tai avaruuden alasta kertoa mitä hyvänsä kun tallaaja ei ymmärrä alaa.
Ite lukiin amiksessa kvanttimekaanikon paperit tosta noi vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laurentilla on kolme julkaistua artikkelia vertaisarvioiduissa Physical Review -sarjan lehdissä. Ja väitös heti perään.
https://scholar.google.com/citations?user=EjV5u94AAAAJ&hl=en
Uskomaton suoritus.
Ei se vertausarviointi vielä vaan myös, miten on lainattu on olemassa indeksi, jossa katsotaan, mitä julkaisuista saatu tieteellinen hyöty. On olemassa liuta vertaisarvioituja julkaisuja, joiden tieteellinen paino vaihtelee nollasta sataan
hieno suoritus silti ja kiva, että käyttää älyään järkevään!
Viittaukset ja h-indeksit tulevat vasta vuosien päästä, mutta se että työ hyväksytään tasokkaaseen lehteen, kertoo jo paljon potentiaalista. Laurent on valinnut vaikean tien teoreettisessa fysiikassa ja tähtää jatkossa korkealle.
Jep, sitä paitsi näköjään hänellä on jo 7 viittausta ja H-indeksi 2, mikä ei ole huonosti, ottaen huomioon, että eka paperi on viime vuodelta.
Jos isänsä olisi auttanut niin muistaisimme isän säveltäjänä, jonka poika myös jotain nuotteja kirjoitti. Wolfgang lainasi kyllä joitain ideoita muilta säveltäjiltä kuten Christoph Willibald Gluckin oopperasta Orfeus ja Eurydike Amoren aarian omaan Apollo ja Hyasintti oopperaansa nimellä Melian aaria.
Wolfgang myös tallensi kertakuulemalla korvakuulolta Allegrin Miserere Mei kymmenminuuttisen teoksen noin neljätoistavuotiaana. Korvakuulolta koska sulka otettiin ovella pois kun tunnettiin pojan tapa kirjoittaa teoksia muistiin myöhempää käyttöä varten ja Miserere Mei oli yksioikeudella esitettäväksi tilattu johonkin luostariin.