Miksi naapuri käyttäytyi näin tervehtiessä
Avasin naapurille oven, kun huomasin olevan tulossa. Sanoin terve. Hän oli vakava, katsoi alaspäin, käveli kädet taskussa ohi ja mutisi jotain ihan muuta. Minulla oli jäänyt korvatulpat korviin, enkä kuullut mitä sanoi, jos nyt olisin muutenkaan kuullut, kun niin hiljaa puhui. Mutta ei se tervehtimistä ollut. Kyseessä hyvin toimeentuleva työssäkäyvä, parisuhteessa oleva nainen, ehkä vajaa 50v. En sen paremmin tunne. Jos joku on joskus käyttäytynyt samansuuntaisesti, voi ehkä arvioida helpommin mistä kyse. Ehkä oli kipeä? Vai onko jotkut vain tuon luonteisia? Erikoista siinä mielessä, että hänen miehensä on ulospäinsuuntautuneen oloinen ja tervehtii/odottaa että tervehditään.
Kannattaisiko jatkossa vain antaa muiden itse avata ovi, kun ei tiedä mitä kukakin tykkää missäkin tilanteessa? Onhan se helppo avaimella avata itsekin. Jos on tavaraa enemmän ja siksi hankalampi, sitten voi avata puolesta.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hiukan liikaa mietintää tyhjästä ap.
Olisiko tähdellisempää pohtia, miksi tämä kohtaaminen herätti sinussa näin paljon kyseisiä tunteita.
Hei,
olisi kyllä ja tiedänkin miksi herättää. Pienistä asioista tulee silloin isompia. Jos saisi itsensä parempaan kuntoon fyysisten sairauksien osalta, niin voisi vaikuttaa asioihin paremmin. Nyt ei voi edes puhua pitkään ihmisten kanssa, eikä niin ollen hakeutua normaalisti ihmisten pariin, eikä hoitaa juuri muitakaan asioita suullisesti, mikä vaikeuttaa monia asioita. Keväällä toivon mukaan saa asioita eteenpäin ja helpotettua elämäänsä.
Mistä sinä tiedät, että mutisi jotain muuta, jos sulla oli korvatulpat korvissa?
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos keskittyisit vaan omaan elämääsi etkä ylianalysoisi satunnaista naapurin kohtaamista. Ehkä sillä oli vaikka napit korvissa ja puhui puhelua jonkun kanssa.
Tuo oli ihan hyvä huomio, että saattoi keskittyä puheluun. Olet oikeassa, ettei pitäisi ajatella liikoja tällaisista. Kun on tavallisempi elämä, ei tällaisia tule niin mietittyä, vaan ne menevät ohi. Kun taas on sairautta, kaltoinkohtelua, yksinäisyyttä, huonoa itsetuntoa yms, niin pienemmätkin asiat vaikuttavat tavallista isommin.
Odotitko, että hän jää kiittelemään sinua vuolaasti ja kertoilemaan kuulumisiaan?
En odottanut lainkaan. Olisit lukenut huolella - ajatuksen kanssa, niin tietäisit mistä oli kyse, etkä eksyisi sivuraiteille kirjoittamaan asioiden ohi.
Ap on elänyt pullossa. Ja elää edelleen.
Se että joku ei vastaa ystävälliseen tervehdykseen kolahtaa monelle muullekin pahasti. Tervehtiminen on jo niin perusasia jonka pitäisi tulla selkäytimestä että sen puuttuminen lähettää aika muikean signaalin.
Se miksi joku ei vastaa voi johtua monesta syystä mutta kyllä se on valitettavasti aina negatiivinen viesti sille joka tervehti. Et ole mielestäni sen arvoinen että vastaisin "moikka" tai "kiitti". Ja vaikka ei todellakaan tuollaista tarkoittaisi niin pohjimmiltaan viesti on tämä.
Miksi jäät edes miettimään tuollaista? Ehkä hänellä oli huono päivä etkä sinä edes olisi kuullut, jos hän kiittikin sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hiukan liikaa mietintää tyhjästä ap.
Olisiko tähdellisempää pohtia, miksi tämä kohtaaminen herätti sinussa näin paljon kyseisiä tunteita.
Hei,
olisi kyllä ja tiedänkin miksi herättää. Pienistä asioista tulee silloin isompia. Jos saisi itsensä parempaan kuntoon fyysisten sairauksien osalta, niin voisi vaikuttaa asioihin paremmin. Nyt ei voi edes puhua pitkään ihmisten kanssa, eikä niin ollen hakeutua normaalisti ihmisten pariin, eikä hoitaa juuri muitakaan asioita suullisesti, mikä vaikeuttaa monia asioita. Keväällä toivon mukaan saa asioita eteenpäin ja helpotettua elämäänsä.
No, jos siitä, että joku oli ystävällinen ja piti naapurillensa ovea auki, mutta naapuri ei mitenkään tuota ystävällisyyttä eleillä tai sanoilla noteerannut, niin jos siitä rupeaa paisumaan jokin isompi juttu, niin se paisuttaja on kyllä sitten se mukamas ystävällistä esittänyt oven auki pitäjä! Sen maailmanjärjestys järkkyi niin pahasti että täytyy ruveta showta vetämään!
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin välttelen tekemästä yhtään pakollista enempää tuttavuutta yliananaltsoivien, stalkkaavien vauvapalstalaisnaapureiden kanssa.
Anteeksi, mutta pelkästään tuon kilometrin pituisen aloitusvuodatuksen perusteella vaikutat raskaalta ihmiseltä, jonka on tiedettävä kaikki juorut ja yksityiskohdat jokaisesta naapuristaan ja suurta hupia on tai astella näistä sitten kaikkien kanssa, jotka vaivautuvat juorukerhoiluun osallistumaan.
Kerrostalossa kannattaa miettiä että haluaako olla naapureiden kanssa tekemisissä? Parempi pitää hajurako sillä kerrostalossa asutaan tavallaan ahtaasti (rappukäytävät ja hissit) kun taas rivarissa naapureita on vähemmän ja tilaa enemmän. Omakotitalossa taas eletään väljemmin ja kohtaamisia on vähemmän.
Tämä on siis joku tutkimus. Itse haluan tilaa ympärilleni joten en ainakaan alkaisi tutustumaan syvemmin naapureihin kerrostalossa.
Ei kai tuosta voi ottaa kuin opiksi. Avaa ovi vain vanhukselle yms
Toiset nyt vaan on moukkia. Ei sitä kannata enempää miettiä.
meidän talon juorutäti päivysti ovella kun aloimme kulkemaan kellarin kautta valitti siitä isännöitsijälle ei muka saisi kulkea. isännöitsijä myös häneen niin kyllästynyt OLI SANONUT EIVÄTKÖ HE HALUA SINUA TAVATA täti oli pahoittanut mielensä ja haukkunut isännöitsijän mutta ovella postaus loppui. liekkö ap juuri sama henkilö
Huvipuistohullu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Mulla on yleensä kuulokkeet korvis ku tuun kotiin, ni en kuule moikkausta 😅
Moikkausta ei tarvitse kuulla, riittää että sen näkee. Katse silmiin eikä maahan.
Nauratti ne korvatulpat, ni ei pystyny 😄
Olivat kuulon suojaamiseksi poraukselta ja muulta äänekkäältä työltä. Oli tauko siltä ja kävin nopeasti muualla, niin et ottanut välissä pois. Korvatulpat olivat pienet, eivät näkyvissä, eivätkä peittäneet ääntä niin hyvin kuin täysikokoiset. Niitä korvatulppia ei saa edes niin hyvin toista kertaa korviin mitä ensimmäisellä kerralla. Kuulosuojaimia minulta ei löydy, en tarvi sellaisia usein ja kaikki niistä kohtuuhintaisista, joita olen joskus kokeillut painavat päätä ikävästi. Jo sankakuulokkeiden osalta vain harvemmat käyvät, kun muut painavat helposti päätä aiheuttaen päänsärkyä. Hintavemmista/laadukkaammista käyvät useammat ja arvostan niissä muitakin ominaisuuksia niin että mielelläni maksan kuulokkeista vähän enemmän. Olisi varmaan hyvä olla ne kuulosuojaimetkin sitten kun asunnossani aletaan isommin remontoimaan.
talo kyylä yritti lapsilta udella vanhempien työpaikkoja ym muuta. annoimme lapsille keskarin näytön ja haistattelun valtuuden. tätihän tuli soittelemaan kelloa ja valittamaan lasten käytöksestä. sanoin meidän lapset ovat tottelevaisia tehneet nytkin juuri niin kuin on käsketty ja sinä suksi vi....uu.
Joo lannistu yhdestä nyrpeästä reaktiosta. Ja muista myös levittää tämä hämmästyttävä tapahtuma kaikille nettipalstoille. Oothan suomalainen.
joka syksyinen ongelma kun juntit muuttavat älypieruineen kerroksiin. vaikeaa on jos poraus äänetkin saavat mielen järkkymään.
oli tauko poraamisessa lähdin kauppaan !!?? siis mitä
Josus olen niin masentunut että joudun kokoamaan kaikki voimani että jaksan mennä kauppaan. Ei paljoo jaksa edes kattella muita ihmisiä saatikka sitte tervehtiä. Antakaa meidän masentuneiden olla!