ovatko isovanhempasi elossa? oma ikäsi/isovanhempien ikä?
kuuntelin haikeudella 33 vuotiasta työkaveria joka käy viikonloppuisin lastensa kanssa virkeiden isovanhempiensa luona. Lapsilla on tuplasti ukkeja / mummeja! On vaikeaa kuvitella moista tilannetta kun omat vanhempani ovat huonommassa kunnossa kuin monen ikäiseni (30v) isovanhemmat, äitini sai minut pitkälti yli nelikymppisenä. Menetin isovanhempani jo kun olin murrosiässä.
Kommentit (47)
Miehellä on elossa famu, fafa ja mummu kaikki yli 80-v. Omat vanhempamme ovat 55-58-v ja itse olemme 30-v.
Myös vanhempani ovat kuolleet, olisivat 64-vuotiaita jos eläisivät. Itse olen 29.
Lasteni isovanhemmat ovat elossa ja osallistuvat kuka mitenkin jaksaa/kiinnostaa lastenlasten elämään.
olen 29v eikä isovanhempia enää elossa. itse asiassa sain tuntea ainoastaan äidinäidin, joka kuoli 8v sitten. muut olivat kuolleet jo ennen syntymääni.
eikä miehelläkään enää isovanhempia elossa.
on enää elossa mun puolelta äidin isä 80.v. Äidin äiti kerkesi nähdä meidän esikoisen, kuoli aika pian tytön syntymän jälkeen melkein 90-vuotiaana.
Isän puolelta pappaa en edes minä kerennyt nähdä kuoli jo 60- vuotiaana, mummokin kuoli ennen lasten syntymää yli 90-vuotiaana.
Miehen puolelta ei ketään isoisovanhemmista ole enää ollut elossa vuosikymmeniin..kuolivat melko nuorina 70-80 vuotiiaina
Minä 30, Mies 30, lapset -02, -04 ja -06
Äiti 60, Isä 67
Miehen vanhemmat 60 molemmat
Isän vanhemmat ovat molemmat 92-vuotiaita. Äidinäiti on 91-vuotias. Äidinisä kuoli vuonna 1980 61-vuotiaana. Itse olen 27-vuotias.
Tästä keskustelusta heräsi hirveä ikävä.. viimeisen 3 vuoden aikana meidän lapsilta lähtivät viimeiset isoisovanhemmat (4 kpl) taivaaseen (niinkuin heille sanomme) Viimeisimpänä oma mummoni 88v iässä ja ikävä on suuri..
Mieheni isovanhemmat elivät molemmat 95 vuotiaiksi.
Itse olen siis 39v
Mulla on ollut onni pitää isovanhempani kauan. Itse olen 45 v ja lapseni 15, 13 ja 9 v. Isänisä kuoli kauan ennen syntymääni. Elossa vielä isänäiti eli mummo 92 v. ja on todella virkeä, muisti toimii ja asuu ihan itsekseen keskustassa rivarissa, ruokapalvelu tuo murkinaa mutta mm. käy sähkömopolla kaupassa ja imuroi itse. Minulta kuoli hiljan äidinpuoleiset isovanhemmat, mummi syksyllä ja nyt keväällä sodankäynyt isoisä 94 vuotiaana, joka ehti kertoa 15 veelle kaikki hirveimmät sotajuttunsa ja muistelmansa. Kirjoitin ne talteen. Terveys hänellä oli vielä hämmästyttävän hyvä ja jaksoi kävellä kylään äidilleni kepin kanssa. Mutta kaatui ja löi päänsä kotonaan.
Lasten isän puolelta on elossa anopin äiti, mutta hänellä on Alzheimer edennyt sen verran, että on jo hoitokodissa, ja tunnistaa meidän jos tunnistaa.
Meillä on pitkä-ikäistä sukua.
terv. kolmen yh
Itse pian 29v. Elossa oleva isoäiti 78v.(kuolleista ei kysytty mutta toinen mummu ja pappa olisivat kummatkin nyt 72v. Jos eläisivät).
Kaikki ovat kuolleet jo aikoja sitten:
- Isän isä kauan ennen syntymääni
- Äidin isä 80-luvulla
- Isän äiti 90-luvun alussa
- Oma isäni 90-luvun puolivälissä
- Äidin äiti 2000-luvun alussa
Olen 36-vuotias.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 12:22"]Itse pian 29v. Elossa oleva isoäiti 78v.(kuolleista ei kysytty mutta toinen mummu ja pappa olisivat kummatkin nyt 72v. Jos eläisivät).
[/quote]
Elossa oleva isänäiti ja kuolleet äidinisä 34v. Ja äidinäiti 2002v. 61v.
Äidin isä syntyi vuonna 1898. Sai äitini melkein 60 vuotiaana, äitini minut 35 vuotiaana. Eli ei, eivät ole elossa.
isäni oli 45 vuotias kun minä synnyin, hänen isänsä kuoli muutama kuukausi ennen syntymääni ja äiti kun olin 6-vuotias.
Äitini vanhin sisko on häntä 20 vuotta vanhempi ja tätä tätiäni oln aina tavallaan pitänyt mummonani. Hän on edelleen elossa, nyt 79-vuotias.
Olen 50 v. Toinen isoisäni on syntynyt vuonna 1872, ja muutkin samalla vuosisadalla. Ehkei enää elossa...
Olen 44-vuotias. Toinen isoisäni kuoli 50-luvulla ja toinen 70-luvun lopulla. Toinen isoäiti kuoli myös 70-luvun lopulla ja toinen 80-luvun lopulla.
Isäni kuoli 2001 ja äiti 2010.
2 mummoa jäljellä, toinen 75 ja toinen 65. Nuorempi on erittäin hyvässä kunnossa ja viettää itsenäistä elämää. Vaarit ovat kuolleet jo varhaislapsuudessani/ennen syntymääni.
Olen 28. Mieheni saman ikäinen, hänellä ei yhtään isovanhempaa jäljellä
Itse olen 27, vanhempani 50 ja 52, isovanhemmat äidin puolelta 70 ja 68, isän puolelta 70. Kaikki todella hyväkuntoisia ja paljon nähdään. Minulla itselläni on nuoruudessa ollut myös isoisovanhempia kolme kappaletta elossa, viimeisin kuoli vasta muutama vuosi sitten. Itse odotan nyt esikoista. Suvussani on lisäännytty Suht nuorena (alle 30) ja siinä on tietty Se kiva puoli, että mummoja ja paappoja on riittänyt. Kaikki myös terveitä ja hyväkuntoisia sekä pitkäikäisiä.
Äidin isä kuoli muistaakseni 42-vuotiaana ja äidin äiti kuoli 20v sitten. Oli kuollessaan jonkun verran yli 80v. Olisiko ollut 83 tai 85.
Isän äiti kuoli vähän yli 30-vuotiaana, ja isän isä kuoli n. 15v sitten. Oli kuolleessan muistaakseni 73-75v.
Itse olen 33v. Omat vanhempani ovat nyt hiukan päälle 60v. Tuntuu aika ahdistavalta omien vanhempieni ikääntyminen, kun heidän vanhemmat ei ole kovin vanhoiksi elänyt... Sitä ajattelee, että ei varmaan elä äitini ja isänikään sitten.
Miehelläni on vielä kolme isovanhempaa elossa ja ovat hyväkuntoisia. Olen ollut aina vähän kateellinen hänelle heistä. Toisesta mummosta on kuitenkin nyt tullut aika läheinen myös minulle ja se vähän lohduttaa mummokaipuussa.
ja isän isä 84-vuotias. Äidin äidin äiti elää myös, on nyt 87 vuotta. Itse olen 32.