TALVISOTA, onko katselijoita? Hyvät näyttelijät ja aidoa tuntua.
Onko kiinnostusta ja miltä vaikuttaa.
Alku oli hieman Päätalon kuvauksen mukaista. Ei kunnon armeijan vaatetusta, eikä ruokaa.
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut aidon tuntua.
Niin kun olet ilmeisesti sitä sukupolvea joka pelaa tietokonepelejä, incelli joka pyörii äidin helmoissa.
Joku vauvapalstan sohvavänrikki. (sivari) Joka lukee ukrainan puolustusministeriön sotapropagandaa ja uskoo siihen.
Missä oli Suomen puolustus länsirajalla vuonna 2015?
Niin kun olet ilmeisesti sitä sukupolvea joka pelaa tietokonepelejä, incelli joka pyörii äidin helmoissa.
Vauvapalstan sohvavänrikki siviilipalvelusmies IIGOR PERSU JANKKIS
Alku oli hieman Päätalon kuvauksen mukaista. Ei kunnon armeijan vaatetusta, eikä ruokaa.
Vähän niinkuin ukrainassa.. tosin sillä erotuksella että Ukrainassa rahat varastettu korruptioon siksi ei mitään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi käytti sodassa selvännäkijöitä.
Joten Jumala ei ollut Suomen puolella, koska Herra ei siunaa syntiä.
Syntinen paasaa synneistä. Huvittava kansinaismoralisti olet.
T: Tuntematon
Vierailija kirjoitti:
Ukrainalaismiehet pakenevat sodasta lahjuksilla näin paljon se maksaa | Venäjän hyökkäys | Yle https://share.google/297Zr4RN4eWvde3Oq
onneksi suomalaiset eivät lähteneet ja lähde karkuun
Suomessa on asevelvollisuus, Ukrainiassa ei !
Vierailija kirjoitti:
Kohta näkyy taas tuntematon sotilas.
Rokka..."Kun tuon ulkomaalaisvaltuutetun varjo sattuu tuon närreen kohdalle, hälle tulloopi noutaja. Niin mie oon häen kohalt päättäny..."
Mutta kylmeni siinä liuta muitakin tänne yrittäjiä.
Mistä se tietää että joku koira tulee kohta siihen ?
Näyttelijänä mm. minä. Olin varusmiehenä Keuruulla kevättalvella 1989, kun elokuvaa kuvattiin. Meitä avustajia oli kyllä joukkokohtauksissa muutama muukin, satoja. Kannan patruunalaatikoita juoksuhaudan kohtauksessa, jossa Taneli Mäkelä kysyy nurmoolaisista.
En tiedä, onko alku Päätalon kuvauksen mukaista, sillä elokuva perustuu Antti Tuurin romaaniin.
Isoisäni oli mukana joukko-osastossa, josta elokuva kertoo. Hän selvisi sodista, mutta kuoli ennen syntymääni. Elokuva antaa kuvan siitä, mitä isoisäni joutui kokemaan.
Tuolloin oli kotijoukoilla suuri rooli sotilaan varustamisessa: villasukat, kengät, muut vaatteet, eväät, mitä kukakin talous sotaan lähtevälle miehelle pystyi mukaan laittamaan. Köyhien talojen miehet olivat köyhiä sodassakin, mutta heille tehtiin tuntemattoman sotilaan paketteja, joissa oli villasukkia ja tupakkaa.
Hirveän huonoilla varusteilla ja vähillä aseilla on sodittu. Suomi ei ollut valmistautunut sotaan ja pärjäsi pitkälti muualta tuoduilla varusteilla ja aseilla. Onneksi tämä ei ole unohtunut ja nyt on paremmat varastot.
Silti jokaisen kannattaa pitää kotivara kunnossa ja lämpimiä varavaatteita niin naisille kuin miehillekin. Ehkä niitä ei itse tarvitse, mutta joku muu voi tulevaisuudessa tarvita.
Niin on syytä pitää lämpimiä ja sadetta ja tuulta kestäviä vaatteita ja varusteita kotona. Meillä on aina autossa paksut viltit ja juotavaa.
Tuo filmi oli todella koskettava. Toteltava oli, vaikka käsky olisi ollut kuinka naurettava. Talvisota meni ja sitä seurasi jännittynyt aika.
Miten on jatkosodan kuvausten laita? Kirjallisuudessa, ja elokuvien tekemisessä?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko alku Päätalon kuvauksen mukaista, sillä elokuva perustuu Antti Tuurin romaaniin.
Isoisäni oli mukana joukko-osastossa, josta elokuva kertoo. Hän selvisi sodista, mutta kuoli ennen syntymääni. Elokuva antaa kuvan siitä, mitä isoisäni joutui kokemaan.
Päätalon Ahdistettu maa kertoo alkaen 27.12.1939 ajasta pohjoisen nuorten miesten eli poikien koulutuksesta pioneereiksi. Siis kova pakkastalvi, eikä nuorilla miehillä lämpimiä asusteita vain omat "pyhävaatteet" , eikä niitä oikein ollut armeijalta saatavissakaan. Ruoka yhtä ja samaa hernekeittoa ja siirtymiset junassa ties minne, mitä ei koskaan kerrottu. Nuo huonot varusteet varsinkin huomioitiin. Nämä nuoret eivät vielä joutuneet varsinaiseen talvisotaan.
En ole vielä aloittanut seuraavaa jaksoa Miinoitettu rauha. Antti Tuurin teoksia olen ahkerasti lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Näyttelijänä mm. minä. Olin varusmiehenä Keuruulla kevättalvella 1989, kun elokuvaa kuvattiin. Meitä avustajia oli kyllä joukkokohtauksissa muutama muukin, satoja. Kannan patruunalaatikoita juoksuhaudan kohtauksessa, jossa Taneli Mäkelä kysyy nurmoolaisista.
Kiinnostavaa. Saitko tutustua filmin tekemiseen? Olisi hienoa kuulla miten mukana olleet suuret joukot saatiin vaatetettua ja miten siellä sujui? Saitteko ruokapalkan? Onhan se ruoka tuollaisista soppatykeistä parempaa kuin pienessä kattilassa tehty.
Tuo pyrotekniikka ja lavasteet olisivat kiinnostavia kuulla. Kun pyroja tehtiin todella tärkeissä tilanteissa.
Minusta tätä Suomen talvisotaa on väärin verrata ja asettaa samalle tasolle Ukrainan nykykehittyneen sotatekniikan ja ihmisten oman maan puolustuksen erilaisuuden takia.
Suomi oli hyvin yhtenäinen tämän sodan aikana. Uskottiin Jumalan antavan voimaa Suomen kansalle kestää vaikea sota.
Ukrainalaiset olivatkin Suomea vastaan taistelemassa, joten asia on ihan erilainen käsittää.
Ukrainasta häivytään muualle, eikä maa ole yhtenäinen, monia miljoonia on jättänyt oman maansa. Esim. Saksassa on yli 1,2 milj. ukrainalaista 2022 vuoden jälkeen. Saksaan tulee viikottain 1200 nuorta miestä, kun 18-22 vuotiaille vapautettiin maasta muutto. Ei tällaista ole Suomessa koskaan tapahtunut.
En vertaa suomen isänmaata puolustaneiden suomalaisten raskaita sodankäyntejä Venäjää vastaan mihinkään saavutukseen muiden maiden kohdalla.
Eikö rajat ollut kiinni Talvisodan aikana?
Vierailija kirjoitti:
On siinä sekin, että Ruotsin puolustus suomelle oli suomen-ruotsalaisalueiden puolustusta. Vaikeaa oli ruotsiksi johtaa joukkoja ja sinne paremmat ruuatkin ja vaatetus meni.
Juu, esim. Sallahan on tunnettua suomenruotsalaisaluetta... Sinnehän tuo ruotsalaisprikaati meinaan siirtyi ja otti rintamavastuun suomalaisilta.
Ruotsalaiset lentäjät puolestaan vastasivat koko Lapin ilmapuolustuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Tuolloin oli kotijoukoilla suuri rooli sotilaan varustamisessa: villasukat, kengät, muut vaatteet, eväät, mitä kukakin talous sotaan lähtevälle miehelle pystyi mukaan laittamaan. Köyhien talojen miehet olivat köyhiä sodassakin, mutta heille tehtiin tuntemattoman sotilaan paketteja, joissa oli villasukkia ja tupakkaa.
Hirveän huonoilla varusteilla ja vähillä aseilla on sodittu. Suomi ei ollut valmistautunut sotaan ja pärjäsi pitkälti muualta tuoduilla varusteilla ja aseilla. Onneksi tämä ei ole unohtunut ja nyt on paremmat varastot.
Silti jokaisen kannattaa pitää kotivara kunnossa ja lämpimiä varavaatteita niin naisille kuin miehillekin. Ehkä niitä ei itse tarvitse, mutta joku muu voi tulevaisuudessa tarvita.
Sodittaisiin edelleen. Eipä siitä ole kuin 1 vuosi, kun armeijan sotatalouspäällikkö kertoi varustelutilanteesta: jokaiselle on "jonkinlainen" maastopuku ja rynsesteri. Se on sitten herran haltuun mitä muuta löytyy... Karmeita puutteita on mm. majoitusvälineissä, jalkineissa, kantolaitteissa, suojavarusteissa ja taisteluvarusteissa. Maastokelpoiset hanskat, välivaatteet ja sadekamat kantsii olla omasta takaa. Pimeänäkökykyä ja viestivälineitä puuttuu. Ajoneuvot tulee siviilistä suureksi osaksi.
Vuosituhannen vaiheen sotilaspassissa oli mukana oikein luettelo siitä, mitä tuli ottaa mukaan lkp-tilanteessa. Pitkä listaus.
Sota voisi pikkuhiljaa riittää ja kansakunta ryhtyä rakentamaan takapajulaan rauhaa ja omaa elämisen laatuaan.
Vierailija kirjoitti:
En katso, kuuntele saati lue mitään suomalaista.
Paitsi tätä palstaa.
Ja meillä kun on vain yksi elämä ja sitten meitä ei enää ole.