Huippuälykkyys pelottaa - Mensan jäsenyys usein arka paikka
Huippuälykkyys pelottaa - Mensan jäsenyys usein arka paikka. Itse olen jäsen ja ah niin ihanaa ymmärtääkö asioita joita tavalliset eivät ymmärrä. Ensimmäisenä tulee mieleen, että onko kateutta tai pelkoa sitten sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat liian älykkäitä. Niin. Miten on? Ympäristön reaktioiden takia älykkyysjärjestön jäsenyys on hyvin monelle aidosti arka paikka. Siksi pariudunkin vain älykkäiden blondinaisten kanssa. Terveessä kehossa terve mieli. https://yle.fi/a/3-7826687
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Mensa-testit mittaavat ensisijaisesti yhtä osaa älykkyydestä: abstraktia ongelmanratkaisukykyä.
Ne eivät arvioi luovuutta, sosiaalista ymmärrystä, käytännön viisautta, opittua tietoa tai persoonaa.
Eivätkä ne mittaa edes abstraktia ongelmanratkaisukykyä ilman biasta, vaan nimenomaisesti suosivat niitä, joiden sisäinen kieli on visuaalinen.
Annan esimerkin: Testi, jossa ongelman abstrahointi pitää tehdä ns. omilla aivoilla (esim. sanallisesta tehtävästä), mittaa abstraktia ongelmanratkaisukykyä yhtä lailla.
Erona on se, että abstrahointi pitää tehdä itse ja että sanallinen selitys suosii kielellisesti lahjakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Voitto pitää minua ihan vapaasti kateellisena ja tiedän itsekin, että en ole mitenkään erityisen älykäs siksi minusta onkin aina riemastuttavaa ku täällä joku kirjoittaa älykkyydestä, niin paikalle tulee n. kappaleita muita jotka kertovat olevansa paljon älykkäämpiä. Siihen, että on vain minua paljon älykkäämpi ei vaadi mitään kovn erityistä
Mutta se minkä myöskin halsuin todeta on ja jost assa varmuudella katkeran kateellsien ulisijan leinan otsaani kun sanon, että mielikuvissani on A, jotain ihan muuta kuin Menesan jäsenyys ja B Jostain syystä minulle tuleeMensan jäsenyydellään pröystäilevistä usein enempi mieleen wanna be älykäs kuin sellainen, jonka koen, että olisi oikeasti hyvin älykäs.
Minä parka vain en osaa oiken vähä-älyseinä tarkemmin sanoa, että mitä se äly lopulta on Joskus myös tuntuu sille, että joillekin älykkyyttä olsi se, että on hyvä "pelaamaan" numeroilla ja jollei ole, niin ei sitten olsi
Numerothan perusmuodossaan esittävät sitä kuinka monta jotain asiaa on. Ja tottakai niillä voi valehdella yhtälailla kuin kertoa totuuden.
Jos keksii tarpeeksi hyvän valheen numeroilla esitettynä, luulee valtaosa sitä todeksi jo sillä perusteella kun se on painettu esim. lehteen tai että se on eduskunnan toimistosta.
Itse laskukin voi olla laskettuna väärin, tai jopa lukuja vääristelty. Silloinhan se on vain valheellisen laskun tulos joka poikkeaa todellisesta tuloksesta eli todellisista numeroista.
Ehkä joillain on tarve kehua olevansa älykkäämpi, parempiosainen tms. Kaikki se on kumminkin pohjimmiltaan harhaa ja opittavissa.
Esimerkiksi taikurit harjoittelevat mielellä visualisointia joka on jossain vaiheessa hyvin paljon edellä mensalaisten kuvioiden kuvien pyörittelyä. Kumminkin hekin ovat aloittaneet yksinkertaisista kuvioista.
Myös skitsofreenikot ja maniaa kokevat ovat parhaimmillaan erittäin hyviä ja nopeita visualisoimaan monimutkaisiakin asioita.
Se on lähinnä länsimaisen työelämän vaade olla nopeaälyinen nopeaa ajatteleva ja tehokas.
Jotkut itämaat arvostavat enemmän mielen hitautta ja pysähtymistä ja mielestäni siinä onkin enemmän viisautta kuin älykkyyden, nopeiden ratkaisujen ja maksimaalisen nopeuden vaalimisessa koska ne johtavat väistämättä burnoutiin työelämässä.
Mensa-testit mittaavat ensisijaisesti yhtä osaa älykkyydestä: abstraktia ongelmanratkaisukykyä.
Ne eivät arvioi luovuutta, sosiaalista ymmärrystä, käytännön viisautta, opittua tietoa tai persoonaa.