Samojedi vs lapinkoira?
Narttukoiran ostamme, kunhan pääsemme yksimielisyyteen rodusta. Mies haluaa lapinkoiran, koska lapsuudessa ollut sellainen. Minulla taas kokemus, että lapinkoirat haukkuvat yhtämittaa pihatarhassaan ja entisen naapurin koirat sisälläkin.
Minä haluaisin sammarin. Samojedista kuitenkaan kummallakaan ei oikeaa kokemusta, ystävällisiä ja hellyydenkipeitä valkoturkkeja on joskus lenkillä tullut vastaan, siinäpä se. Vetokoiria joo, ja lapinkpira paimenkoira, tiedetään.
Haluaisin ihmisiltä omakohtaista kokemusta, millainen teidän ARKIelämä ko.rodun kanssa on?
1.Osaako rauhottua sisällä, vai reagoiko kaikkeen ja kävelee koko ajan perässä? 2.Haukkuuko sisällä / paljon pihatarhassa? 3.Osaako kulkea hihnalenkillä vetämättä? 4.Pysyykö pihalla irti ( kun ihmisetkin puuhailevat pihalla), vai ryntääkö ohikulkijoiden perään tielle? 5.Voiko pitää metsälenkillä / mökillä irti? 6.Totteleeko hyvin, oliko helppo kouluttaa?
7.Mikä on ollut parasta ja helpointa? 8.Mikä turhauttaa ja ärsyttää koirassa? 9. Mikä on yllättänyt?
Kiitos KOKEMUSperäisistä vastauksista (arvailla osaan itsekin, koiria ennenkin omistaneena.)
P.S. Tiedän myöskin, että paljon on omistajista ja koulutuksesta kiinni ja että koira tarvitsee lenkitystä ja aivotoimintaa ja pihatarhassa ei viihdy mikään rotu; eläinrääkkäystä jättää 8h työpäiväksi ulos, vaikka lämpöeristetty koppi, tiedän senkin, että itsekästä ostaa rotukoira, vsikka kuinka valitsisi kasvattajan huolella, rescuet on nyt muotia. Ja senkin tiedän, että loppujenlopuksi ketjussa tullaan siihen tulokseen, että emme sovi ollenkaan koiranomistajiksi, pehmolelu olisi suositeltavampi! Nämä vastaukset saa siis jättää kokonaan pois, kiitos.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cane corso 🥰🥰
Miksi tätä on alanuoletettu?
Koska cane corso ei ole lapinkoira eikä samojedi.
Ja yleisesti ottaen pskakoira, koska omistaja ottaa CANE CORSON JOTA MUUT PELKÄÄ MUTTA PERHETTÄ KOHTAAN SE ON IHAN ENKELI EIKÄ YHTÄÄN MURISE PAITSI RUOKAKUPILLA MUTTA EIHÄN KOIRAA SAAKAAN HÄIRITÄ SYÖDESSÄ.
Jos on vaatimuksena myös se että tulee toisten koirien kanssa toimeen niin lapinkoira, samojedi aikuistuttuaan ei tule enää toimeen saman sukupuolen kanssa. Jos minun pitäisi valita ottaisin lapinkoiran, tulevat toimeen toisten koirien kanssa, molemmista on kokemusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samojediatä kannattaa katsoa sellainen de-shedding-trimmausvideo netistä ja miettiä, haluaako sen määrän karvaa kotiinsa vai maksaa trimmaajalle.
Samojedeja harjataan , ei trimmata ja onhan lapinkoirakin paksu turkkinen. Arktisia koiria molemmat.
Puhuin de-shedding videosta eli työstä kun koira pestään ja kuivataan sillä puhaltimella pohjavillan irrottamiseksi. Trimmaaja tekee ton usein tilassa, jonka voi pestä kattoa myöten lopuksi. Koko tila on karvainen lopuksi kattoa myöten.
Vierailija kirjoitti:
Samojediatä kannattaa katsoa sellainen de-shedding-trimmausvideo netistä ja miettiä, haluaako sen määrän karvaa kotiinsa vai maksaa trimmaajalle.
Ei samojedista niin hirveästi lähde karvaa, paitsi karvanlähtöaikaan. Silloin sitä lähtee todella paljon, kun talvikarva irtoaa.
Miksi sitä koiraparkaa pidettäisiin ulkotarhassa? Ainakin lapinkoira haluaa olla ihmistensä kanssa, ja jos joutuu olemaan yksin, on paras jättää kotiin. Ulkotarhassa alkaa kyllä varmasti haukkua ihan turhautumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä koiraparkaa pidettäisiin ulkotarhassa? Ainakin lapinkoira haluaa olla ihmistensä kanssa, ja jos joutuu olemaan yksin, on paras jättää kotiin. Ulkotarhassa alkaa kyllä varmasti haukkua ihan turhautumistaan.
Samojedi nauttii viileästä ja kylmästä ilmasta. Talvisin sisällä nukkuessa se aina hakeutui nukkumaan sellaista ovea vasten, mikä ei ollut erityisen hyvin eristetty ja jonka tiivisteetkin hieman vuotivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä koiraparkaa pidettäisiin ulkotarhassa? Ainakin lapinkoira haluaa olla ihmistensä kanssa, ja jos joutuu olemaan yksin, on paras jättää kotiin. Ulkotarhassa alkaa kyllä varmasti haukkua ihan turhautumistaan.
Samojedi nauttii viileästä ja kylmästä ilmasta. Talvisin sisällä nukkuessa se aina hakeutui nukkumaan sellaista ovea vasten, mikä ei ollut erityisen hyvin eristetty ja jonka tiivisteetkin hieman vuotivat.
Joo niin minun lapinkoiranikin. Mutta kyllä se silti tykkää olla ihmistensä lähellä. Tämä on haukkumalla paimentava koira, niin noin yleisesti se haukkuminen alkaa silloin, kun joku liikkuu koiran näkökulmasta väärään suuntaan. Siellä ulkotarhassa koira on jatkuvasti voimaton sen asian kanssa, että omat ihmiset menevät pois näkyvistä ja ohikulkijat kulkevat ja niin edelleen. Sitten se haukkua paukuttaa, kun yrittää saada ulkomaailmaan järjestystä. Kotona koira siirtyy itse niin, että voi pitää silmällä tilannetta. Ja yksin ollessaan se ei näe turhauttavaa liikennettä samalla tavalla kuin ulkona.
Joskus koira haluaa kyllä ulos, mutta silloinkin se asettuu aika nopeasti terassille ulko-oven viereen, missä voi taas pitää silmällä ihmisten liikkumista ja tuntea olevansa tilanteen herra. Siinä ei sitten tarvitse haukkua, ellei pidä ilmoittaa jotain ihan poikkeuksellista, kuten villieläimiä pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi juuri narttu, miksi uros ei kelpaa? Uroksethan ovat helpompia ja yksinkertaisempia luonteeltaan ja niillä ei ole kiima-aikoja. Meillä oli kahden uroksen jälkeen yksi narttu ja toista ei enää tule. Nyt taas uros.
Päinvastoin. Nartut on molemmissa roduissa 10 kertaa helpompia noin keskimäärin. Tietysti yksilöllisiä eroja on.
Vierailija kirjoitti:
Cane corso 🥰🥰
Ihana 🥰🥰
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapinkoira toimii kuin unelma. Sisäsiisti 4kk iässä, erittäin helppo kouluttaa, todella älykäs. Rauhallinen kaveri, joka sopeutuu arjen toimintoihin; jos on sadepäivä tai ollaan kipeänä, niin koirakin makaa, jos päivä on vauhdikas ei sekään haittaa, ottaa ilolla vieraat vastaan, ei eroahdistusta. Rakastaa kulkea perheen mukana ja leimautunut syvästi perheeseen ja erityisesti tiettyyn perheenjäseneen. Tykkää lapsista, on kiltti ja tosi pitkä pinnainen.
Ei hauku sisällä, muutakuin silloin kun joku vieras on ovella. Ulkona pihassa ollessa kyllä haukkuu ohikulkeville koirille, mutta ei räksytä kaikelle mikä liikkuu. Ihmisille tai autoille tms ei hauku.
Emme pidä irti muuta kuin mökillä ja siellä pysyy lähialueella.
Hihnakäytös on täysin opetettavissa. Välillä yrittää vetää kun innostuu, mutta tulee rinnalle heti kun pysähdyn tai pyydän.
Paljon koirien kanssa eläneenä voin todeta,
Nimenomaan helpoin yksilö, ei missään nimessä helpoin rotu. Tietysti siinä vaikuttaa se, että on jo kokemusta ennestään ja myös muut omistajan tarpeet vaikuttavat asiaan. Rodussa on helppojakin puolia ja sitten on niitä vaikeita puolia.
Varsinkin uroksia lähtee valitettavan paljon kiertoon 1-2v. iässä, jopa nuorempina, yllättävien "allergioiden" vuoksi, kun ei ymmärretä etukäteen rodun luonnetta. Lisäksi on ne lukuisat koirat, joiden kanssa on työlästä, vaikkeivät kiertoon päädykään. Hyvin näyttelypainotteisissa linjoissa on joskus näitä helppojakin yksilöitä, mutta niillä ei ole enää oikea työkoiran luonne.
Vierailija kirjoitti:
Samojedit on lungimpia lenkillä.
Sanoisin, että olet oikeassa. Vaikka samojediä käytetään enemmän vetokoirana, niin on aika helppoa opettaa se ero, saako vetää vai ei. Sen sijaan lapinkoiralla on paljon enemmän reviiritietoisuutta ja vahtimisviettiä, ja tämä on lenkillä se hankalampi ominaisuus, mutta nartuilla vähemmän kuin uroksilla. Samojedi on tavallaan rennompi koira kodin ulkopuolella. Se on myös isompi, mutta nartun jaksaa kyllä aikuinen ja teinikin pidellä. Kuitenkin kannattaa huomioida, että molemmat rodut ovat kokoonsa nähden yllättävän vahvoja.
Muuten nuo molemmat ovat hyvinkin samantyyppisiä, älykkäitä, ystävällisiä, iloisia, omapäisiä, reippaita ja osaavat rauhoittua kotona. Itsenäisyyttä on myös ja laaja reviiri, joten karkailua voi esiintyä. Sanoisin, että keskimäärin sammaria voi pitää helpommin irti, mutta isompi merkitys tässä on ehkä sukupuolella kuin rotujen välillä. Nartutkin karkailee kyllä, mutta urokset enemmän. Molemmat oppivat helposti, mutta tottelevat jos huvittaa.
Lapinkoira on keskimäärin ärhäkämpi ja terävämpi luonne, mutta yksilölliset erot on suuria ja kotiväkeen tuo ärhäkkyys ei kohdistu, eikä yleensä ihmisiin ylipäätään, mutta vahtii herkästi. Lapinkoiraa on käytetty myös porojen vahtimiseen pedoilta ja tämä ärhäkkyys pohjautuu siihen. Se ei ole mikään puhdas paimenkoira. Se on enemmänkin pystykorva ja erittäin monipuolisesti käytetty sellainen. Porokoira on jo enemmän paimenkoira, tosin vahtii sekin. Lapinkoirassa yhdistyy suunnilleen samojedin, porokoiran, pystärin ja karhukoiran ominaisuudet yhdessä kompaktissa paketissa.
Kummankin turkki on oikeanlaatuisena helpompi kuin miltä näyttää. Mahdollisen steriloinnin jälkeen ei enää niin helppo. Lapinkoiran turkki on kuitenkin huomattavasti maltillisempi.
Äänekkyys on kummassakin rodussa yksilöllistä ja se yleensä lisääntyy laumassa. Yksittäinen koira ei yleensä ole niin äänekäs. Sammari saattaa olla vähän sosiaalisempi, mutta sosiaalistaminen ja yksilölliset erot merkitsee enemmän. Rotujen välinen ero ei ole suuri, mutta ehkä lapparissa enemmän vaihtelua.
Ap vaikuttaa ihan järkevältä, joten varmaan ei ole suurta merkitystä, kumman lopulta valitsee. Vaikket halunnut rotuehdotuksia, niin heitän silti vielä yhden samantyyppisen sukulaisrodun, joka on lapinkoiraa vähän pienempi ja selkeästi paimenkoiramaisempi: islanninlammaskoira.
Samojedia pitäisin ehkä enemmän laumakoirana, sillä olisi hyvä olla koirakaveri, jos jää ilman ihmisiä kotiin. Tai etenkin sinne ulkohäkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vaatimuksena myös se että tulee toisten koirien kanssa toimeen niin lapinkoira, samojedi aikuistuttuaan ei tule enää toimeen saman sukupuolen kanssa. Jos minun pitäisi valita ottaisin lapinkoiran, tulevat toimeen toisten koirien kanssa, molemmista on kokemusta
Höpsis. Rotujen eroa enemmän tähän vaikuttaa sukupuoli, sosiaalistaminen ja yksilölliset erot. Samojedinarttu on näistä sosiaalisin, sitten ehkä lapinkoiranarttu, sitten samojediuros ja vähiten lapinkoirauros. Mutta eroja on. Lapinkoiranarttukin voi olla epäsosiaalinen ja uros sosiaalinen.
Tuli muisto mieleen, kerran menin hakemaan meidän samojedia sisään niin oli satanut lunta enkä nähnyt koiraa niin sanoin nimen niin nosti päätään hangessa, silmät ja kuono vaan näkyi.
Vierailija kirjoitti:
Tuli muisto mieleen, kerran menin hakemaan meidän samojedia sisään niin oli satanut lunta enkä nähnyt koiraa niin sanoin nimen niin nosti päätään hangessa, silmät ja kuono vaan näkyi.
Suostuiko tulemaan sisälle? Meillä oli iso homma tuoda sammari edes kylmälle kuistille yöksi, kun se olisi halunnut olla ulkona. Kuiva pakkaskeli oli sen mielestä ihanaa.
Kumpikin räksyjä. Kannattaa ottaa Lapinkoiran näköinen Samojedin sukulainen eli Eurasier. Ei möykkää turhia ja on yleensä sinikielinen.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vaatimuksena myös se että tulee toisten koirien kanssa toimeen niin lapinkoira, samojedi aikuistuttuaan ei tule enää toimeen saman sukupuolen kanssa. Jos minun pitäisi valita ottaisin lapinkoiran, tulevat toimeen toisten koirien kanssa, molemmista on kokemusta
Kyllä meillä samojedi tuli hyvin toimeen toisen narttukoiran kanssa. Ehkä nuo on yksilökohtaisia eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli muisto mieleen, kerran menin hakemaan meidän samojedia sisään niin oli satanut lunta enkä nähnyt koiraa niin sanoin nimen niin nosti päätään hangessa, silmät ja kuono vaan näkyi.
Suostuiko tulemaan sisälle? Meillä oli iso homma tuoda sammari edes kylmälle kuistille yöksi, kun se olisi halunnut olla ulkona. Kuiva pakkaskeli oli sen mielestä ihanaa.
Kyllä tuli, oli tottelevainen ja oppivainen koira.
Olen hoidellut kaverien koiria ja Lapinkoira on kyllä ihana. Mun hoidokki oli uros. Toki haukkui ovelle tulleen vieraan ja hevosia, jos näki.
Sopeutui heti mun kaveriksi, kun emäntäsä sanoi, että nyt tuo on su emäntänä🤔
Viikon hoitelin ja tapsin koiran nviiden vuoden päästä sen omassa pihassa. Se juoksi kovaa vauhtia luokseni ja heittäytyi selälleen jalkaterieni päälle kerjäämään rapsutuksia. Isäntäväki oli aivan ihmeissään, kun koira tunsi selvästi minut, sillä muuten kyllä olisi haukkunut.😘😘😘