Lue keskustelun säännöt.
Nykyään puhutaan paljon "narratiiveista", vaikkei juuri kukaan tiedä, mitä niillä tarkoitetaan
28.11.2025 |
"Tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa toistuu nykyisin termi "narratiivi". Väitän, että se on tutkimuskielessä turha ja harhaanjohtava termi. En siis vastusta kertomusta tai kertomuksen tutkimusta, vaan haluan sen tukeutuvan selkeisiin käsitteisiin." M. H. 16.4.2025
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2025/narratiiveja-vastaan
Kommentit (5)
"Presidentti Alexander Stubbin haastattelu Ilta-Sanomissa (1.11.2024) antaa viitteitä tämän uuden voimasanan käytöstä: "Kiinahan korostaa paljon sitä, että se ei ole suurvalta Yhdysvaltojen tapaan, vaan se on suuri valta. Siihen yhdistyy aika usein ajattelua, että he ovat yhä kehittyvä valta. Yritin siihen tuoda narratiivia, että tällä hetkellä maailman kaksi suurvaltaa ovat Yhdysvallat ja Kiina. Jokaisella suurvallalla on aina oma vastuunsa, Stubb sanoi" (kursiivi lisätty).
Stubbin viesti on sinänsä selkeä, mutta mitä kummaa keskellä touhuava termi narratiivi tarkoittaa? Missään kohdassa lausuntoa esillä ei ole kertomusta, ei sinne päinkään. Lauseet ovat preesensissä, ajallista muutosta ei ole havaittavissa, mitään ei tapahdu eikä kukaan koe mitään (Fludernik 1995; Herman 2009). Olisi tarkempaa sanoa, että Stubb yritti tuoda keskusteluun ajatusta, näkemystä tai näkökulmaa, mutta "narratiivi" otti silti paikan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olen itsekin käyttänyt tätä sanastoa 2000-luvun alussa. Pidin termiä silloin vain kertomuksen synonyyminä. Omat epäilykseni heräsivät, kun tarkastin ylempää opinnäytettä, jossa puhuttiin ahkerasti "narratiivisesta analyysistä". Tutkittu aineisto koostui kuitenkin argumentoivasta ja kuvailevasta tekstistä, josta oli vaikea tunnistaa ensimmäistäkään kertomusta. Miten sellaisesta voi tehdä "narratiivista analyysiä" ja mitä se mahdollisesti tarkoittaisi?"
Vierailija kirjoitti:
"Olen itsekin käyttänyt tätä sanastoa 2000-luvun alussa. Pidin termiä silloin vain kertomuksen synonyyminä. Omat epäilykseni heräsivät, kun tarkastin ylempää opinnäytettä, jossa puhuttiin ahkerasti "narratiivisesta analyysistä". Tutkittu aineisto koostui kuitenkin argumentoivasta ja kuvailevasta tekstistä, josta oli vaikea tunnistaa ensimmäistäkään kertomusta. Miten sellaisesta voi tehdä "narratiivista analyysiä" ja mitä se mahdollisesti tarkoittaisi?"
"Sekaannus ei olisi ollut samaan tapaan mahdollinen, mikäli opinnäytetyön tekijä olisi puhunut kertomuksista ja kertomusten analyysistä. Mutta englannin kielen narrative-sanasta tehty puolittainen käännös ja siitä johdettu "narratiivinen analyysi" on mahdollista irrottaa kokonaan englannin kielen narrative-sanan merkityksestä ja kertovasta tekstityypistä. Ja juuri näin on käynyt monessa puheenvuorossa ja etenkin julkisessa keskustelussa."
Vierailija kirjoitti:
"Kirjallisuudentutkimuksessa on yleisesti lähdetty siitä, että englannin kielen termi narrative on suomeksi 'kertomus', ja story eli tapahtumien kulku on 'tarina'. Kun puhumme kertomuksesta, liitämme sen jo intuitiivisesti tiettyyn tapaan esittää ja ajatella asioita. Narratiivi on sen sijaan tieteelliseltä kuulostava, tarkoista merkityksistä vapaa ja näennäisesti tieteellinen vaeltaja, joka saadaan merkitsemään keskenään ristiriitaisia asioita. Narratiivilla ei ole vastinetta kansainvälisessä kirjallisuudessa."
Mistä tuo keskenään ristiriitaisuus? Tarkoista merkityksistä vapaa?
T. diskurssianalyytikko
"Kirjallisuudentutkimuksessa on yleisesti lähdetty siitä, että englannin kielen termi narrative on suomeksi 'kertomus', ja story eli tapahtumien kulku on 'tarina'. Kun puhumme kertomuksesta, liitämme sen jo intuitiivisesti tiettyyn tapaan esittää ja ajatella asioita. Narratiivi on sen sijaan tieteelliseltä kuulostava, tarkoista merkityksistä vapaa ja näennäisesti tieteellinen vaeltaja, joka saadaan merkitsemään keskenään ristiriitaisia asioita. Narratiivilla ei ole vastinetta kansainvälisessä kirjallisuudessa."