Imetys ja halut
Imetyksestä on meneillään mielenkiintoinen viestiketju. Itselläni se on päättynyt, vaikka kuvittelin sen kestävän pitempään. Nyt imetysajan ja jo sen jälkeisen ajan kokeneena olenkin pohtinut seuraavaa:
Minua suorastaan oksetti seksi imetysaikana. Suostuin siihen, koska mielestäni miestä ei voi vaatia olemaan kuukausitolkulla ilman, mitä avioliittoa se sellainen olisi. Minulla ei tehnyt kyllä kertaakaan mieli ja yritinkin vältellä tilanteita, jotka johtaisivat siihen. Kyllä tuli suoraan tai epäsuorasti kieltäydyttyäkin siitä, vaikka mies olisi halunnut. Ajattelin kyllä silloin, että jos mulla on mennyt halut lopullisesti.
Sitten imetys väheni niin, että kuukautiset alkoivat ja lopulta imetys loppui kokonaan. Ja heti rupesi seksi tuntumaan edes vähän joltakin. En ole raskausaikaa lukuunottamatta ollut koskaan kovahaluinen, mutta normaalitasolle ollaan ehkä nyt palattu.
Mahdollisten tulevien lasten kohdalla haluaisin imettää täysipainoisemmin ja pidempään, jos se onnistuisi. Mutta: Sanonko silloin miehelle, että ehdota seuraavan kerran vuoden päästä. Lapselle tietty se imetys olisi hyvä asia, mutta parempi kai kuitenkin hoitaa parisuhdettakin niin, että lapsilla olisi ehjä perhe. Vai pitääkö vain imettää ja miehen halun yllättäessä ajatella " isänmaata" , viis omista tuntemuksista, kunhan muilla on hyvin.
En kaipaa asiattomia kommentteja, mutta jos jollakulla on kokemuksia aiheesta, niin niitä olisi kiva kuulla. Olen lukenut, että joillakin se onnistuu muutaman päivän kuluttua synnytyksestäkin ja kaikilla ei kai halut mene. Mutta onko niitä kaltaisiani, joilla on mahdollisesti suurikin perhe. Sellaista minä nimittäin toivoisin.
Kommentit (3)
huuhaa-tieteeltä mutta mä uskon että keholla on omat keinonsa " suojautua" liian äkkinäiseltä raskautumiselta. Ja ennenkun kukaan heti uudetaan raskaaksi tullut pillastuu niin tarkoitan ihan yleismaailmallisesti. Mulle gynekologi sanoi kun kysyin mitä lääketiede on mieltä palautumisesta ja uudestaan raskaaksi tulosta niin sanoi että yleisesti neuvovat odottamaan noin vuoden. Ja tuntuu että monella tutulla on halutkin palanneet juuri siinä 9kk paikeilla samalle tasolle kun ennenkin. Mene ja tiedä on luonto näin viisas :)
Itselläni väsymys vie halut aika tehokkaasti ja tuntuu että sitä antaa jo kaikkensa lapsille päivän aikana. Illalla on ihan poikki eikä tunnu " reilulta" sekään että vielä pitäisi riittää miehellekin. Ekan jälkeen seksi teki kipeää varmaan vuoden päivät kun limakalvot olivat tosi kuivat liukkarista huolimatta. Tokan jälkeen seksiä on ollut heti pari viikkoa synnytyksestä ja kunhan siitä viitsii innostua niin on parempaa kuin koskaan. Jälkitarkastuksessakin lääkärikin ihmetteli että onpa limakalvot hyvässä kunnossa.
Esikoista imetin 2v4kk ja vauva 5kk täysimetyksellä vielä. En tiedä miten asiat voivat olla niin eri tavalla nyt, ainoa minkä keksin on ruokavalio, joka on nyt huomattavasti terveellisempi kun pitää taaperolle syöttää järkiruokia. Ekan jälkeen tuli syötyä mitä jaksoi lämmitellä...Lisäksi nyt syön pellavansiemenöljyä ja vitamiinilisää. Esikoisen pitkän imetyksen aikana mulle tuli joku puutos kun tuli syötyä kai vähän huonosti. Korjaantui kyllä pian kun aloin syömään monivitamiinia.
Mutta minäkin uskon siihen että haluttomuus johtuu myös hormoneista ja kuuluu asiaan. Äidit keskittyvät vauvoihin aluksi, se suojaa tietysti uudelta raskaudelta ja muutenkin on tae vauvan huolenpidolle.
Ehkä hormoneilla on jotain tän kanssa tekemistä, vaikkei kaikille niin käy. Mulla oli halut tallella vielä päivä ennen synnytystä ja itse asiassa vielä vajaa viikko sen jälkeenkin, kun maitoa ei vielä tullut kunnolla. Mutta kun imetys lähti käyntiin, niin seksi ei ole sen jälkeen ollut mielessä ollenkaan (2,5kk sitten), harrastettua tulee tosiaan vain miehen vuoksi.
Valvomisella tms. ei ole mitään tekemistä asian kanssa, voin muuten paremmin kuin koskaan.
Onkohan tämä kovasti yksilöllistä - joillakin menee halut, joillakin jopa lisääntyy? Mutta täytyy johtua hormonaalisista seikoista, siitä olen varma!