Lue keskustelun säännöt.
Miksi moni vanhempi kuvittelee vanhemmuuden tehneen heistä jotenkin täydellisiä ihmisiä
22.11.2025 |
Olen vain huomannut tällaisen piirteen aika monessa vanhemmaksi tulleessa, että heidän mielestään vanhemmuus on jotenkin tehnyt heistä kerrassaan erinomaisia ja täydellisisiä ihmisiä.
Aina muistetaan mainita miten nyt vasta vanhempana ne elämänarvot ovat oikeanlaiset ja oikeaoppiset. Ja lisäksi muistetaan aina kertoa, kuinka lapsettomana elettiin jotakuinkin täysin väärin, ja miten vasta vanhempana tässä nyt sitten eletään ainoalla oikealla hyväksyttävällä tavalla.
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervettä tyytyväisyyttä elämäänsä . Ei kaikki ole pessimistejä ja elämäänsä kyllästyneitä
Joidenkin kohdalla vanhemmuus myös näköjään tarkoittaa että tietäävät elämästä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuvittele.
Kyllä kuvittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaas nuori äiti, ei varmaan, joka ei tiedä kaikkea paremmin kuin äitinsä tai etenkin anoppinsa? Huonosti kasvatettu mies on kuitenkin kelvannut.
Ilmeisesti AP tarkoittaa nyt pikkulasten vanhempia.
Ne luulot karisevat viimeistään, kun lapsesta tulee teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä se on, mutta tässäkin on eri hierarkioita. Sukulaistyttö sai keväällä esikoisen, voi että sitä jeesustelua ja viisastelua mitä hänen suustaan nykyään tulee. Itsellä oli tuon ikäisenä 4kpl alle kouluikäistä lasta, tuollaiseen yksilapsiseen äitiin verrattuna mä olen neljän danin mustan vyön senseimestari. N29
Synnyttäjät korostuvat erityisesti. Ei se lapsi tee naisesta jotain erityistä. Sama kasa paskaa kuin aikaisemmin mutta kuvitelma itsestä on, että Jeesuksen äiti Maria jää kakkoseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskasta seuraa tuollaiset ihmiset. Mun ystäville lapset ovat vain osa elämää.
Kun saa ekan lapsen, luulee tietävänsä kaiken. Toisen lapsen kohdalla huomaa ettei tiedäkään. Kolmannen lapsen tullessa ei asialla ole enää mitään merkitystä, kyllä asiat järjestyy.
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnyttäjät korostuvat erityisesti. Ei se lapsi tee naisesta jotain erityistä. Sama kasa paskaa kuin aikaisemmin mutta kuvitelma itsestä on, että Jeesuksen äiti Maria jää kakkoseksi.
Ei pidä paikkaansa. Monen synnytys sujuu huonosti: paikat repeävät, lapsi voi vammautua tai kuolla, imetys ei suju. Mutta kokeile toki itsekin. Vasta sitten tiedät onko synnyttämisessä mitään ihmeellistä.
Kyllä se omahyväisyys kasvaa eksponentiaalisesti, kun saa lapsen. Ihminen saa jumaluuskohtauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kuvittele? Useimmat eivät onneksi muutu mitenkään radikaalisti vanhemmuuden myötä, ja ne jotka muuttuvat, niin naiset yleensä rasittavampaan suuntaan ja miehet parempaan. Harvempi onneksi kuitenkaan edes muuttuu.
Sanoisin että päinvastoin. Koskaan en ole ollut niin epävarma kuin vanhempana. Kaiken lisäksi toinen lapsistani teki itsemurhan, joten en voi pitää itseäni mitenkään erinomaisena ja täydellisenä ihmisenä.
pystyn kyllä tuttavapiiristä heittämään muutamankin nimen joiden ei olisi kannattanut lisääntyä..tyhmät vanhemmat on riesa sille lapsellekin. Mutta joo jaksavat toitottaa sitä omaa elämänkokemustaan kuin olisivat saaneet jotakin suurtakin aikaiseksi kun eri tyyppien kanssa lisäännytty.
Vanhemmuus tekee ihmisestä epätäydellisen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se omahyväisyys kasvaa eksponentiaalisesti, kun saa lapsen. Ihminen saa jumaluuskohtauksen.
:D
Vierailija kirjoitti:
pystyn kyllä tuttavapiiristä heittämään muutamankin nimen joiden ei olisi kannattanut lisääntyä..tyhmät vanhemmat on riesa sille lapsellekin. Mutta joo jaksavat toitottaa sitä omaa elämänkokemustaan kuin olisivat saaneet jotakin suurtakin aikaiseksi kun eri tyyppien kanssa lisäännytty.
Onko sinulla omia lapsia?
Niin ja miten huonoja olivat omat vanhemmat. Miten eivät osanneet kasvattaa mutta he osaavat. Lapsensa myös täydellisiä.