Vauva kuume ja muuta..

Hei!



En tiedä minne tätä voisi kirjoittaa, niin kirjoitan nyt sitten tälle palstalle. Olen jo kolmen lapsen äiti, ja alkanut kuumeilemaan neljättä. Mutta ainainen pelko sisällä on lapsuudessa tapahtunut ahdistava asia, kun minut 10 vuotiaana äidistä erotettiin :,( Olen ollut todella arka lapsena ja koulun käynti oli tosi vaikeaa (pinnasin paljon) sen takia sosiaalityöntekijät väkipakolla laittoivat äitini kirjoittamaan paperin missä he ottavat minut osastolle (sairaalakouluun) jos hän ei nimeään paperiin olisi laittanut, uhkauksena oli lastenkoti eikä äitini koskaan minua enää näkisi. Meillä oli tavallinen koti lapsena vanhemmat vain erosivat. Olen koko ikäni sen tapahtuman jälkeen pelännyt sosiaalityöntekijöitä :,( ja sitä että minultakin viedään omat lapset vaikka olen ihan tavallinen äiti, rakastan ja huolehdin omista lapsistani. Olen sairastanut panikkihäiriön ilman mitään apua, koska en voi hakea apua itselleni just sen takia että minut katsotaan hulluksi ja lapseni viedään pois. Selvisin kuitenkin mitään apua hakemalla panikkihäiriöstä tavattuani mieheni. Mutta joskus tulee pieniä oireita mitkä sitten itsestään katoaa. Toinen on että mietin liikaa vaikka neuvolaan menoa.. ajattelen katsooko th minua jotenkin oudosti ja ilmoittaa siitä eteenpäin ja taas kallistun siihen ajatukseen että lapset viedään pois :( pelkään raskautuakkin kun mun pitää varata neuvolaan aika ja jos th kauhistelee lapsi lukua. Hänen onkin varmasti helppo sanoa mitä sylkisuuhun tuo koska olen pelokas. Eli elän vähän niinkuin että th ja muut ovat valtaajia ja määräävät myös minun elämän :( Tuntuu masentavalta kun itse kirjotankin tätä! Varmasti saisin apua tähän että saisin tämän pelon tunteen pois.. mutta en tosiaankaan halua mennä juttelemaan kellekkään. Mitä te tekisitte minuna?