Hanna Tikanderilla, 31, ei ole enää yhtään munasolua jäljellä
https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011601460.html
"Kerrottuaan tilanteestaan Tikander on saanut satoja viestejä samanikäisiltä seuraajilta, jotka kertoivat pitkistä tuloksettomista hoidoista. Tämä on herättänyt hänessä vaikeita tunteita."
Yhteiskunta vaatii naiselta kouluttautumista, uraa, stabiiliutta jne. ennen perheen perustamista, eikä lainkaan ota huomioon sitä että hedelmällisyys lähtee useilla jyrkkään laskuun siinä 30-35 ikävuoden kohdalla.
Tilannetta pahentaa se että uutisoidaan jotain ääripoikkeuksia jotka saaneet esikoisen 46v:nä tai serkun kaiman tätiä joka synnytti kolmannen 41v:nä.
Jokainen on yksilö. Tulisi katsoa keskiarvojen kautta parhaat toimintatavat. Tulisi tukea sitä että lapsia saa silloin kun se sopii omaan hedelmällisyystilanteeseen eikä siihen, sopiiko se uratilanteeseen. Lapsi ei työuria odottele.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteiskunta mitään uraa tai koulutusta vaadi, päinvastoin. Ne on ihan omaan pään sisäisiä vaatimuksia.
Kaikki tietävät, että nuoret äidit eivät ole työmarkkinoilla kärkisijoilla, etenkään jos ei ole edes työkokemusta. Siitä on oikeasti vaikea päästä eteenpäin ellei ole jotain perhesuhteita. Siinä sitten itseään vahvistava kehä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin yhteiskunta vaatii?
Kyllä nuorta äitiä, sitä yksinhuoltajaakin, tuetaan monin tavoin.
Mistä olet nämä vaatimukset saanut päähäsi? Lähinnä olen nähnyt kannanottoja, että lapset monistakin syistä tulisi tehdä nuorempana.
No nämä on näitä joille on aina tärkeintä mitä Muut ajattelee ja tekeehän kaiken varmasti just samassa aikajärjestyksessä kuin kaikki muutkin (eli suuret massat).
Jos on tuon tyyppinen ihminen, niin tottahan tuo ns. yhteiskunnan vaatimus on.
Se tässä ilmeisesti unohdetaan, että ko. Hanna on voinut olla hedelmätön alkujaankin? Onko hänellä koskaan ollutkaan mitään munasoluja?
Eiköhän niitä ole ollut, jos on kuukautiset olleet
En lukenut juttua, mutta on kyllä aika harvinaista, että tuon ikäisellä ei ole enää yhtään munasolua. Minä olen 54 vuotias ja kuukautiset käy ja kukkuu hyvin ja munasoluja tuntuu piisaavan. Voisi kyllä jo loppua. En enää millään jaksaisi.
Syyttää nyt yhteiskuntaa omien valintojensa seurauksista.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kysymys siitä, ettei haluta luopua mukavasta itsenäisyydestä(itsekkyydestä) liian aikaisin. Minulla on kolme lasta, lapset synnytetty opiskelujen keskellä, ei kylläkään ole tässä vaiheessa mammonaa kun vuokralla olemme asuneet. Akateeminen koulutus sekä itsellä että puolisolla. Nyt lapset jo tehty, uraa voi tehdä tästä eteenpäin.
Minusta taas on surullista, jos elämä jää elämättä siksi, että on kiire hankkia lapsia ja joku vielä syyllistää, että ei ole halunnut luopua mukavasta itsenäisyydestä (itsekkyydestä), jos uskaltaa elää toisin. Itse en vaihtaisi mihinkään niitä vuosia, kun elin ulkomailla ennen paikoilleni asettumista eikä kaduta yhtään, kun katsoo säälittäviä nelikymppisiä, jotka roikkuvat jossain Tinderissä hakemassa huomiota kun parhaat vuodet menivät lapsia hoitaessa. Elämässä pitää uskaltaa ottaa myös riskejä ja jos jää lapsettomaksi siksi, että odotti liian pitkään, siitä on vastuussa vain itselleen, koska kenenkään ei ole pakko ulkopuolelta tulevien paineiden takia tehdä sitä ensimmäistäkään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin yhteiskunta vaatii?
Kyllä nuorta äitiä, sitä yksinhuoltajaakin, tuetaan monin tavoin.
Mistä olet nämä vaatimukset saanut päähäsi? Lähinnä olen nähnyt kannanottoja, että lapset monistakin syistä tulisi tehdä nuorempana.
Ai tuetaan.. .No ei tueta siten, että olisi joku hoitamassa ja jakamassa. Kyllä nainen on silloin ihan yksin sen vauvan kanssa. Ne 2 ensimmäistä vuotta ovat lapsen kanssa ihan kamalat, ja jos sen joudut tekemään yksin, niin ne ovat helvettiä....sairastut, ja silti pitää se lapsi hoitaa, et voi käydä suihkussa, wc:ssä kaupassa, et missään ilman, että se lapsi pitää ottaa mukaan. ...tuon kirjoittaja ei voi olla kuin mies, joka ei ymmärrä mistään mitään!
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta on kyllä aika harvinaista, että tuon ikäisellä ei ole enää yhtään munasolua. Minä olen 54 vuotias ja kuukautiset käy ja kukkuu hyvin ja munasoluja tuntuu piisaavan. Voisi kyllä jo loppua. En enää millään jaksaisi.
Luulisi tuon ikäisen jo tietävän, että kuukautiset ja terveet lisääntymiskykyiset munasolut ovat kaksi eri asiaa. Äitini kärsi vuosia sekundäärisestä lapsettomuudesta ennen kuin sai veljeni 26-vuotiaana, kuukautiset loppuivat pitkälti yli viisikymppisenä.
Mä ymmärrän ihan tosi hyvin, että äidiksi tullaan ensimmäistä kertaa vasta kolmekynppisenä, niin minäkin tulin. Mutta mua hämmentää se, että elämän realiteetit, niin kuin esim. kolmen kympin jälkeen hiipuva hedelmällisyys, jätetään täysin huomioimatta, kun haaveillaan. Esimerkiksi nyt vaikka suurperheen äitiys on aika epätodennäköinen, jos vielä kolmekymppisenä ei ole alkanut tätä haavettaan toteuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen parikymppisenä opiskelijana perheellistyminenhän oli ihan normaalia valtavirtaa vielä 70-luvulla. Kulttuuri on siis vain muuttunut niin paljon, ja nykyisistä lapsettomuushoidoissa kärvistelevistä ihmisistä moni kasvanut Sinkkuelämää katsellen.
Kyllä. Mutta kulttuurimuutos on ulottunut myös niihin 70-luvun nuoriin. Ainakin meillä kotona olisi aikanaan ollut hirveä juttu erityisesti vanhemmilleni, jos olisin itse saanut lapsen 18-vuotiaana. Tuosta ihan puhuttiin kotona. Että mistähän se asenne on peräisin.
18-vuotias on kuitenkin aika ääripää, eikä edes parikymppinen.
Onhan se aika eri asia tulla vanhemmaksi esim. 23-vuotiaana, kuin 18-vuotiaana. Ja joku 22-28v ikävälillä perheellistyminen on paljon varmemmissa kantimissa, kuin 35+. Varsinkin, jos haluaa useamman lapsen, kuten useat haluaisivat (mutta eivät nykyään välttämättä saa, koska ikää liikaa).
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kysymys siitä, ettei haluta luopua mukavasta itsenäisyydestä(itsekkyydestä) liian aikaisin. Minulla on kolme lasta, lapset synnytetty opiskelujen keskellä, ei kylläkään ole tässä vaiheessa mammonaa kun vuokralla olemme asuneet. Akateeminen koulutus sekä itsellä että puolisolla. Nyt lapset jo tehty, uraa voi tehdä tästä eteenpäin.
Me hankittiin lapset kolmekymppisenä juurikin sen takia, että olisi mammonaa riittävästi, jos työttömyys/sairastuminen tmv iskisi. Laskettiin juuri, että elettäisiin säästöillä kahdeksan vuotta, vaikka tulot loppuisi kokonaan. Ei aina kyse ole itsekkyydestä. Eipähän tarvitse lasten katsoa vierestä, kun vanhemmat tuskailevat raha-asioiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta on kyllä aika harvinaista, että tuon ikäisellä ei ole enää yhtään munasolua. Minä olen 54 vuotias ja kuukautiset käy ja kukkuu hyvin ja munasoluja tuntuu piisaavan. Voisi kyllä jo loppua. En enää millään jaksaisi.
Käsittämätöntä, kuinka pihalla moni nainen yhä on. Se, että sinulla jatkuu yhä kuukautiset, ei kerro mitään siitä, että onko sinulla enää munasoluja. Tuon ikäisenä ei varmasti enää ole.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta on kyllä aika harvinaista, että tuon ikäisellä ei ole enää yhtään munasolua. Minä olen 54 vuotias ja kuukautiset käy ja kukkuu hyvin ja munasoluja tuntuu piisaavan. Voisi kyllä jo loppua. En enää millään jaksaisi.
Oletko mittauttanut munasolut ja niiden kunnon. Veristä vuotoa saattaa tulla, vaikka olisi jo hedelmätön.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän ihan tosi hyvin, että äidiksi tullaan ensimmäistä kertaa vasta kolmekynppisenä, niin minäkin tulin. Mutta mua hämmentää se, että elämän realiteetit, niin kuin esim. kolmen kympin jälkeen hiipuva hedelmällisyys, jätetään täysin huomioimatta, kun haaveillaan. Esimerkiksi nyt vaikka suurperheen äitiys on aika epätodennäköinen, jos vielä kolmekymppisenä ei ole alkanut tätä haavettaan toteuttaa.
Itsekin olen ihmetellyt näitä 35-vuotiaita naisia, jotka haaveilevat suurperheestä, mutta eivät ole aloittaneet vielä edes ensimmäisen yrittämistä. Olen itsekin saanut lapset 29v ja 32v, mutta tiesin jo ensimmäistä yrittäessä, että olen onnekas, jos edes kaksi lasta vielä saan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää aika tahvo olla jos luulee että saa itse nelikymppisenä lapsen siksi kun jollain mediapersoonalla tai sukulaisella on käynyt niin. THL:n mukaan tällaisia lapsia syntyy vuosittain vain muutamia satoja ja putoaa nopeasti yksittäistapauksiin mitä korkeammalle mennään 41:stä.
Pitäisi kuunnella OMAA kehoa ja tehdä omasta kehosta henkilökohtaiset hedelmällisyystutkimukset jos lapsia haluaa. Kyllä jo keskiverrolla 35v:llä voi olla kiire mikäli biologisen oman lapsen haluaa eikä ottolasta.
Juu ja varsinkin nykyään, kun ylipaino ja luonnosta vieraantunut elämä jyrää.
Kuuntelin joskus Yleltä jutun 35-vuotiaiden naisten terveydestä, mutta se olikin pelkkää ylipainoa. Kävi hyvin selväksi, että ylipaino on se, mikä tuota ikäluokkaa rassaa.Ja tämän näkee ihan katukuvassa ainakin täällä Helsingissä.
Me kuusikymppiset ollaan pääosin hoikkia, normaaleita tai jonkin verran pyöreitä.
Nuorissa naisissa sata kiloa ei ole enää mitään. 150-kiloisia alkaa suuri osa olla.
Olet väärässä. Mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse, sitä enemmän on ylipainoisia. Ja miehillä ylipaino on naisia yleisempää kaikissa ikäluokissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kysymys siitä, ettei haluta luopua mukavasta itsenäisyydestä(itsekkyydestä) liian aikaisin. Minulla on kolme lasta, lapset synnytetty opiskelujen keskellä, ei kylläkään ole tässä vaiheessa mammonaa kun vuokralla olemme asuneet. Akateeminen koulutus sekä itsellä että puolisolla. Nyt lapset jo tehty, uraa voi tehdä tästä eteenpäin.
Minusta taas on surullista, jos elämä jää elämättä siksi, että on kiire hankkia lapsia ja joku vielä syyllistää, että ei ole halunnut luopua mukavasta itsenäisyydestä (itsekkyydestä), jos uskaltaa elää toisin. Itse en vaihtaisi mihinkään niitä vuosia, kun elin ulkomailla ennen paikoilleni asettumista eikä kaduta yhtään, kun katsoo säälittäviä nelikymppisiä, jotka roikkuvat jossain Tinderissä hakemassa huomiota kun parhaat vuodet menivät lapsia hoitaessa. Elämässä pitää uskaltaa ottaa myös riskejä ja jos jää lapsettomaksi siksi, että odotti liian pitkään, siitä on vastuussa vain itselleen, koska kenenkään ei ole pakko ulkopuolelta tulevien paineiden takia tehdä sitä ensimmäistäkään lasta.
Mikä tuossa edellä kirjoitetussa oli syyllistämistä? Eihän kirjoittaja sinua henkilökohtaisesti arvostellut, totesi valinneensa toisin etkä voi hänen elämäänsä ennustaa nelikymppisenä olevan eronneena luuserina Tinderissä. Ties vaikka asuisimyös ulkomailla lastensa ja perheensä kanssa, etpä voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta on kyllä aika harvinaista, että tuon ikäisellä ei ole enää yhtään munasolua. Minä olen 54 vuotias ja kuukautiset käy ja kukkuu hyvin ja munasoluja tuntuu piisaavan. Voisi kyllä jo loppua. En enää millään jaksaisi.
Luulisi tuon ikäisen jo tietävän, että kuukautiset ja terveet lisääntymiskykyiset munasolut ovat kaksi eri asiaa. Äitini kärsi vuosia sekundäärisestä lapsettomuudesta ennen kuin sai veljeni 26-vuotiaana, kuukautiset loppuivat pitkälti yli viisikymppisenä.
Tietenkin ne ovat eri asia, mutta se ei poista sitä faktaa, että on erittäin harvinaista, että 31-vuotiaalla ei ole enää yhtään munasolua. Ja turha painaa sitä alapeukkua, koska tuo on ihan fakta. Tuolla Tikanderilla on jotain muuta häikkää ja tavallinen tilanne hänellä ei missään tapauksessa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei tilanteessa ole miehilläkään hurraamista vaikka kehuvat että satavuotiaskin voi siittää. downin ja kehitysvammojen riski valtava yli 45v siittiöillä ja harva nainen haluaa tuollaista isää lapsille ellei sitten saa jotain miljoonakorvausta.
optimaalinen lisääntymisikkuna on molemmilla sukupuolilla aika kapea keskimäärin
Niinkuin totesit mies voi saada lapsia vielä 70 vuotiaana
Teoriassa on, mutta käytännössä tilanne on toinen. Siinä on suuri riski lasten vammaisuuteen, ja 70-vuotiaan miehen on vaikeaa löytää lisääntymisikäistä naista.
Nelikymppiset synnyttäjät ovat nykyään arkipäivää, eivät ääripoikkeus. Se, että kolmekymppisenä alkaa vaihdevuodet on enemmän ääripoikkeus vaikka osuisikin omalle kohdalle.
Tietenkään ei kannata jättää lasten yrittämistä keski-ikään, koska onnistumisen todennäköisyys pienenee ja riskit kasvavat.
Oma heikkous syynä, joku pelko itse elämää kohtaan.