Esiteini-ikäinen tytär aivan mahdoton
11v, elämä on pelkkää vääntöä rajoista koko ajan. Esim. kun olen töissä, saattaa kaapeista olla kaivettu kaikki meikeistä ruokaan ja askartelutarpeisiin, vaikka ei ole lupaa ottaa ja on selvästi sanottu mitä saa esim. ottaa välipalaksi. Myös pukeminen, kotiintuloajat, hygieniasta huolehtiminen on jatkuvan väännön alla, vaikka ei pienempänä ollut. Tätäkö tämä nyt sitten on seuraavat 5 vuotta? Kyllä tässä alkaa jo haaveilemaan siitä että jonain päivänä muuttaa omilleen, huh.
Kommentit (121)
Kuule lapsestaan voi luopua. Ehkä hännäkee, että kotona rajoissa olikin parempi. Pyydä sijoitusta. Kenenkään ei tarvitse sietää moista, ei edes murrosikään vedoten. Sanot, että kotona ei ole pakko asua jos ei maistu säännöt.
Kai tuo lapsi jotenkin selittää toimintansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka jatkuvasti teette aloituksia, että lapset hyppii silmille kuin vankilakapinalliset, niin mistä te opitte että tämä on ok?
Suomessa nuoret ei tällä tavalla oireilleet vielä 10 vuotta sitten ja siitä taaksepäin, vaan oli normaalit rajat ja kunnioitus. Mikä sai teidät luulemaan, että lapsen saa kasvattaa noin, vaikka teidät kasvatettiin paremmin? Mistä tämä löysä vanhemmisto on saanut alkunsa?
Omaani olen kasvattanut. Kertonut mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Olen laittanut jäähylle, ottanut takavarikkoon. Käyttänyt kaikki keinot ja ollut valmis laittamaan sisäoppilaitokseen.
Muut lapset ovat niin isoja persoonia, fiksuja, rohkeita, upeita, mahtavia. Vanhempiensa puheiden perusteella, että mietin mistä omani keksii puhua niin rumasti ja laittaa vastaan?
Jäähyt on ny
En ole ap. Ja kyllä vanhemmilta on viety jopa jäähy ja takavarikko, koska hiutaleet.
Hiutaletta kasvatin ja nyt ollaan pulassa, kun lapsi on itsepäinen kuin pässi. Ei kunnioitusta, ei arvostusta mitään eikä ketään kohtaan.
Ai pitäisi pelkällä puhella pärjätä? Mitä lapsi siitä oppii? Että voi tehdä mitä vaan kun kaikesta selviää puheella. Olen väsynyt selittämään, järkeilemään, antamaan esimerkkejä.. ihan vaan puhumaan. Kun ei se muuta mitään.
Kaikki lapset eivät ole kilttejä ja tottelevaisia luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka jatkuvasti teette aloituksia, että lapset hyppii silmille kuin vankilakapinalliset, niin mistä te opitte että tämä on ok?
Suomessa nuoret ei tällä tavalla oireilleet vielä 10 vuotta sitten ja siitä taaksepäin, vaan oli normaalit rajat ja kunnioitus. Mikä sai teidät luulemaan, että lapsen saa kasvattaa noin, vaikka teidät kasvatettiin paremmin? Mistä tämä löysä vanhemmisto on saanut alkunsa?
Kasvatus on muuttunut koko ajan sallivammaksi. Ei vain kodeissa, puhun nyt päiväkodeista ja kouluista. Missään muuallakaan ei lapsilta oleteta tiukkaa kuria. Oletko huomannnut? Onko sulla lapsia ollut tässä viimeisen 10 - 15 aikana? Meillä on monesti ollut kotona tiukempi sääntö tai raja, jota on oikein ihmetelty koulusta tai päiväkodista. Kasvata siinä sitten?
Esim että puhelimen luvattomasta käytöstä koulussa saa kotona seuraamuksen. Tästä oli eräs ammattilainen varpaillaan, "kun lapsi oli tosi huolissaan, että hän saa nyt seuraamuksen". Melkein kivahdin että kiittääkö pitäisi. Seuraamus tarkoittaa että hän menettää puhelimensa pariksi päiväksi; ja tottakai lapsi on siitä huolissaan. Mitään sen pahempaa hänelle ei kuitenkaan ole tapahtumassa, menettää vain puhelimen!
Nykyaikana on hankala kasvattaa. Isovanhempi-ikäiset odottaa että tiukka kuri ja lapset istuu kuin kynttilät. Ammattikasvattajat taas ohjaa ja keskustelee ja sanoittaa, ei mitään seuraamuksiakaan saisi antaa kun lapsi ei ole tahallaan tehnyt väärin, hän ei vain osaa vielä.
Sama jatkuu joidenkin sossujen kanssa. Ymmärryksen määrä lapsen possuiluja kohtaan on käsittämätöntä. Lapselle ei voi edes tiukasti sanoa että NYT RIITTÄÄ. Se on ihan käsittämätöntä.
Se on 11v kiimainen narttu. Sen pitää saada munaa jo! Osta sille iso musta dildo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei saisi kaivella yhteisiä ruokakaappeja? Pistä kauppaan ostamaan mieleistään terveellistä välipalaa. Lisäksi voisi jo ostaa mieleisiään sen ikäiselle sopivia meikkejä ja teet selväksi että ne on molemmilla omat. Tyttö ei saa koskea äidin meikkeihin etkä sinä tytön. Kotityöt myös kuuluu kaikille ja myllätyt tavarat laitetaan takaisin paikoilleen. Varmaan kaipaa vähän itsenäisyyttä joten annat myös vastuuta enemmän.
Vastuuta sellaiselle, joka ei noudata sääntöjä??!
Valitettavasti aloituksesta jo näkee, että lapsella on ns jotain sääntöjä, mutta kasvatus on epäloogista eikä seurauksia tule. Noin tulee lapsia, jotka tekee mitä huvittaa.
Meillä on aina ollut mahdollisimman vähän sääntöjä, mutta ne mitkä on, on ehdottomia. Itse en ymmärrä tuollaisia " ruokaa ei saa ottaa kaapista, askartelutarvikkeita ei saa ottaa " jne. sääntöjä. Miksi sellaisia on?
Ja kyllä se nimenomaan on niin, että vastuulliseksi voi kasvaa vain jos saa oikeasti vastuuta, ei mitään typeriä pilipalisääntöjä.
Toki olisi myös mielenkiintoista tietää mitä seuraamuksia tälle lapselle on tullut siitä, että on toiminut asetettuja sääntöjä vastaan? Ja miten asiasta on lapsen kanssa keskusteltu?
Vierailija kirjoitti:
ÄIDIT ( vanhemmat) ovat MAHDOTTOMIA.
Lapset määräävät, pomottavat ja käskyttävät vanhempiaan ja muitakin aikyisia.
Ja...Vanhemmat TOTTELEVAT.
Tilanne on tämä. Valitettavasti. Vanhemmat laativat kyllä rajoja, mutta... se j ä ä ikävä kyllä siihen. Vanhwmmat eivät jaksa p i t ä ä kiinni laatimistaan säännöistä. Äidit p e l k ä ä v ä t lopulta lapsiaan.
Vanhemmat, usein juuri äidit eivät uskalla olla äitejä . He pakittavat säännöistä. Jo pikkulapset hoksaavat välittömästi, että HEILLÄ on lopulta valta ja voima tehdä mitä haluavat. Jos äiti ei pidä laatimisistaan säännöistä kiinni vaan lipsuu niistä rankaisematta, säännöt ov
Varmaan totta näinkin, mutta missä on isät? Miksi isät eivät kasvata lapsiaan? Pariskunnan pitäisi yhtenä rintamana kasvattaa jälkikasvunsa. Ei niin, että toinen on äärirajoilla ja toinen kaivaa per set tään sohvalla.
Ajattelin että testaa hermoja, mutta, siis miten hän ei huolehdi hygieniasta? Tyttö kuitenkin. Tai pukeutuminen? Ajattelin että alkaa teini-ikä ja testaa rajoja, mutta että ei huolehdi hygieniasta? Muu normaalia, onko kehittynyt normaalisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka jatkuvasti teette aloituksia, että lapset hyppii silmille kuin vankilakapinalliset, niin mistä te opitte että tämä on ok?
Suomessa nuoret ei tällä tavalla oireilleet vielä 10 vuotta sitten ja siitä taaksepäin, vaan oli normaalit rajat ja kunnioitus. Mikä sai teidät luulemaan, että lapsen saa kasvattaa noin, vaikka teidät kasvatettiin paremmin? Mistä tämä löysä vanhemmisto on saanut alkunsa?
Omaani olen kasvattanut. Kertonut mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Olen laittanut jäähylle, ottanut takavarikkoon. Käyttänyt kaikki keinot ja ollut valmis laittamaan sisäoppilaitokseen.
Muut lapset ovat niin isoja persoonia, fiksuja, rohkeita, upeita, mahtavia. Vanhempiensa puheiden perusteella, että mietin mistä omani keksii puhua niin rumasti ja lait
En ole ap. Ja kyllä vanhemmilta on viety jopa jäähy ja takavarikko, koska hiutaleet.
Hiutaletta kasvatin ja nyt ollaan pulassa, kun lapsi on itsepäinen kuin pässi. Ei kunnioitusta, ei arvostusta mitään eikä ketään kohtaan.
Ai pitäisi pelkällä puhella pärjätä? Mitä lapsi siitä oppii? Että voi tehdä mitä vaan kun kaikesta selviää puheella. Olen väsynyt selittämään, järkeilemään, antamaan esimerkkejä.. ihan vaan puhumaan. Kun ei se muuta mitään.
Kaikki lapset eivät ole kilttejä ja tottelevaisia luonnostaan.
----------------------------------------------
Et voi olla tosissasi? Vai voitko?
Onko noin avuttomia vanhempia oikeasti olemassa? Ei tietenkään lapsen kanssa vaan lässytetä ja sitten olla ihmeissään kun pelkkä lässytys ei auta. Ihan alusta asti lapselle opetetaan, että hänen teoillaan on seuraukset (lässytys ei ole seuraus). Jos lapsi ei toimi kuten vanhempi edellyttää, asiasta ei aleta lässyttämään tai riitelemään, vaan lapselle tehdään selväksi, että kaikki hänen etuutensa on tauolla sen aikaa kunnes hommat hoituu.
Ihan pienen lapsen kohdalla se tehdään niin, että jos lapsi ei esim siivoa lelujaan pyydettäessä, niin äiti toteaa että okei, kerro kun olet valmis sen tekemään, ja menee tekemään jotain muuta. Jos ja kun lapsi tulee hetken kuluttua pyytämään jotain, lapselta kysytään onko lelut jo siivottu, jos ei, niin todetaan, että äiti kuuntelee/auttaa mitä ikinä kun se lapsen velvollisuus on hoidettu. Toki lasta tämän pyytäessä myös autetaan, mutta ei tehdä puolesta.
Kun tällaiset perusasiat opetetaan ihan pienestä pitäen, ei näistä tarvitse vääntää isompien kanssa. Ja kyllä, olen itsekseni kolme poikaa aikuisiksi kasvattanut, yksi näistä vielä kirjolainen. Ja todellakaan eivät ole mitään kiukkuavia lumihiutaleita, vaan äitiään arvostavia hienoja nuoria miehiä.
Se on yksi nykyvanhemmuuden typerimmistä ajatuksista, että kuvittelevat että kun lapsen edessä matelee kuin koira ja ihan kynnysmatoksi heittäytyy, niin silleentulisi tyytyväinen ja aikuista arvostava lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka jatkuvasti teette aloituksia, että lapset hyppii silmille kuin vankilakapinalliset, niin mistä te opitte että tämä on ok?
Suomessa nuoret ei tällä tavalla oireilleet vielä 10 vuotta sitten ja siitä taaksepäin, vaan oli normaalit rajat ja kunnioitus. Mikä sai teidät luulemaan, että lapsen saa kasvattaa noin, vaikka teidät kasvatettiin paremmin? Mistä tämä löysä vanhemmisto on saanut alkunsa?
Tämä kiinnostaa minuakin.
Onko itse saanut liian ankaran kasvatuksen ja yhdistää rajat väkivaltaan? Rajoja voi asettaa napakasti ja johdonmukaisesti ilman väkivaltaa.
Vai opetetaanko neuvolassa tai jossain, että mitään seurauksia ei saa tulla, sanotaan vaan älä viitsi ja eihän teini enää sellaista usko (uskoisitko itsekään).
Eikö uskalleta olla vanhempia? Kavereita lapsella on toivottavasti muita, vanhempia on vain kaksi (+bonus). Yhdessä voi tehdä asioita ja pitää hauskaa, vaikka on vastuullinen vanhempi. Kaverit on kuitenkin eri juttu. Sitten kun lapsi on aikuinen, voi molempien niin halutessa olla kavereitakin.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin että testaa hermoja, mutta, siis miten hän ei huolehdi hygieniasta? Tyttö kuitenkin. Tai pukeutuminen? Ajattelin että alkaa teini-ikä ja testaa rajoja, mutta että ei huolehdi hygieniasta? Muu normaalia, onko kehittynyt normaalisti
Tuo on ehkä vähän outoa ja huolestuttavaa. En itse ainakaan teininä olisi kehdannut mennä kouluun hieltä haisten tms. Jos haisi tai oli epäsiisti, niin siitä kiusattiin. Onko lapsen elämässä meneillään jotain erityistä stressiä aiheuttavaa? Onko aiemmin pystynyt huolehtimaan paremmin asioistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahenee vaan. Pahinta on 14-17 väli. Eli helpottaa ehkä vuonna 2035.
Siis nykyään se hirveä teini-pissis jakso loppuu ehkä siinä 42v paikeilla ja osalla ei vielä silloinkaan, että älkääåäs nyt hulluja puhuko.
Minun tyttäreni on 45 ja hän on palannut takaisin kotiin ja teini-ikä jatkuu. Mutta minä rakastan häntä, eikä minua haittaa, jos hän syö jääkaapista herkut tai lainaa vaatteitani.
Kyllä, meikit on yksi. Hänellä on myös omia, mutta silti käy minun kosmetiikkaa kähveltämässä. Askarrella saa, mutta esim. kaverin kanssa viimeksi olivat tehneet ilman lupaa slimeä, johon oli mm. käytetty puolikas shampoopullo ja liimaa. Ruokaa on tarjolla ja riitttävästi, mutta saattaa syödä kaapista esim. kokonaisen fetapalan, kaikki salaatit tai kokkailee omiaan, mihin ei ole lupaa.
Selvät säännöt ja rajat on, seuraamuksia annan. Esim. sotkut joutuu siivoamaan, on joutunut ostamaan omalla rahalla korvaavia tilalle, on tullut puhelinkielto tai kaverikielto (kaveri ei saa tulla kylään jos en ole kotona). Silti tämä sääntöjen jatkuva venytys ja kokeilu ja rikkominen jatkuu. Kai minä sit vaan olen niin p*ska ja huono äiti enkä osaa.
Itse ja kavereistakin suurin osa oltiin ns. kilttejä ja helppoja teinejä. Kyllä mekin silti jotain tuollaista tehtiin. Vanhemmat saattoivat joskus herrmostua, jouduttiin siivoamaan jälkemme jne. En ole ajatellut, että se olisi kovin iso juttu. Tai siis ymmärrän, että se voi käydä joskus hermoille ja olla raskasta, mutta reagoitkohan ap kuitenkin turhan rajusti? Onko sinulla itselläsi kaikki ok? Jos on esim. uupunut tai on jotain huolia, nukkunut huonosti tms. voi asiat paisua liian suuriksi omassa mielessä. Millainen olet itse ollut teininä? Oletteko kovin eriluonteisia lapsesi kanssa? Vai vähän liiankin samanlaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne kielletyt jutut on? Sun meikkejäkö? Miksei saa askarrella? Mitä ruokia teillä on mihin yksi perheenjäsen ei saa koskea, vai onko kyse esimerkiksi seuraavan päivän aterian valmistukseen liittyvistä ainesosista? Aloituksesta jää mulle kuva ihan hullusta natsikurista lapsen omassa kodissa. Ehkä hyvä jos selvennät vähän
Kyllä, meikit on yksi. Hänellä on myös omia, mutta silti käy minun kosmetiikkaa kähveltämässä. Askarrella saa, mutta esim. kaverin kanssa viimeksi olivat tehneet ilman lupaa slimeä, johon oli mm. käytetty puolikas shampoopullo ja liimaa. Ruokaa on tarjolla ja riitttävästi, mutta saattaa syödä kaapista esim. kokonaisen fetapalan, kaikki salaatit tai kokkailee omiaan, mihin ei ole lupaa.
Selvät säännöt ja rajat on, seuraamuksia annan. Esim. sotkut joutuu siivoamaan, on joutunut ostamaan omalla rahalla korvaavia tilalle, on tu
Lapsellasi (iän perusteella) on todennäköisesti kasvupyrähdys menossa tai alkamassa. Silloin voi oikeasti tarvita PALJON ruokaa. Jos kyse on rahasta, niin hanki halvempia raaka-aineita, mutta lapsen pitää saada syödä riittävästi ja terveellisesti/monipuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne kielletyt jutut on? Sun meikkejäkö? Miksei saa askarrella? Mitä ruokia teillä on mihin yksi perheenjäsen ei saa koskea, vai onko kyse esimerkiksi seuraavan päivän aterian valmistukseen liittyvistä ainesosista? Aloituksesta jää mulle kuva ihan hullusta natsikurista lapsen omassa kodissa. Ehkä hyvä jos selvennät vähän
Kyllä, meikit on yksi. Hänellä on myös omia, mutta silti käy minun kosmetiikkaa kähveltämässä. Askarrella saa, mutta esim. kaverin kanssa viimeksi olivat tehneet ilman lupaa slimeä, johon oli mm. käytetty puolikas shampoopullo ja liimaa. Ruokaa on tarjolla ja riitttävästi, mutta saattaa syödä kaapista esim. kokonaisen fetapalan, kaikki salaatit tai kokkailee omiaan, mihin ei ole lupaa.
Selvät säännöt ja rajat on, seuraamuksia annan. Esim. sotkut joutuu siivoamaan, on joutu
Lapsellasi (iän perusteella) on todennäköisesti kasvupyrähdys menossa tai alkamassa. Silloin voi oikeasti tarvita PALJON ruokaa. Jos kyse on rahasta, niin hanki halvempia raaka-aineita, mutta lapsen pitää saada syödä riittävästi ja terveellisesti/monipuolisesti.
Lapselle voi opettaa, että kalliimpia ruokia (kerro mitä on, lapsi tuskin tietää) otetaan vain tietty annos ja sitten muuta lisäksi, jos nälkä. Esim. fetaa saa syödä vaikka puolikkaan tai neljäsosan ja sitten voi tehdä voileivän tai pari fetasalaatin kaveriksi, jos nälkä.
Meillä ollut tuollaista jo vuosia. Jälkeenpäin kadun etten ollut jo pienestä saakka tiukempi ja erityisesti puhelimen kanssa. Puhelin on ollut ja on edelleen suurin ongelma. Tyttö on nyt 16,ainoa mistä välittää on oma peilikuva ja kaverit. Ei tee kotona mitään. Haistattelee, nakkelee niskoja ja tietää kaiken paremmin. Huoneensa on kuin pommi. Ei noudata sovittuja sääntöjä vaan niistä käydään vääntöä viikosta toiseen. Valvottaa muuta perhettä öisin, kolistelee ja käy suihkussa keskellä yötä. Syö luvatta kaapeista kaikki ruuat.
Uskon et teinikäinen tyttäresi on mahdollinen ja jopa todellinen.
Stemppiä!
Ennen kun annettiin reilusti remmiä niin valtaosa mukuloista päätyi työelämään asti. Nykyään suuri osa on mielenterveysongelmaisia ja henkisesti rikki jo 18 v. Ehkä ne isovanhemmat vaan oikeasti tiesivät mitä se mukula tarvitsee jotta täyspäiseksi kasvaa?
Ysärillä tuli keppiä kun tarpeeksi perseili. Nykyään vaan heilutellaan käsiä eikä kukaan mahda pennuille yhtään mitään.