Suomella on kyllä velkaongelma, mutta ei ihan sellainen kuin meille kerrotaan

Valtion velka on kuin helvetti uskonlahkon saarnaajalle: mitä enemmän pelottelee, sitä enemmän saa seuraajia ja vaikutusvaltaa, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pohtii.

Mutta se ei ole hyvä, jos virkamiehet alkavat politikoimaan samalla tavoin.

1990-luvun lamasta alkaen valtiovarainministeriö (VM) on käyttänyt ylivertaista valtaa suhteessa muihin ministeriöihin: mitä enemmän meillä on talousongelmia ja valtion velkaa, sen enemmän ministeriöllä on valtaa. Nyt ministeriö pelottelee joutumisella EU:n alijäämämenettelyyn eli ulkopuolelta tulevaan ohjaukseen.

Julkisuudessa on jäänyt huomaamatta, että merkittävä osa velkaongelmasta on velanhoitajien itse aiheuttamaa. Kun nyt säästöhankkeita perustellaan sillä, että korkotason nousu on nostanut valtionvelan kustannuksia, kyse on oikeastaan valtiovarainministeriön epäonnistuneesta velanhallintastrategiasta.

Ministeriön ohjeistuksen perusteella Valtiokonttori muutti Suomen koronapandemian aikana solmimat kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi. Valtiolla oli muun muassa pitkäaikaista kiinteäkorkoista lainaa, jonka todellinen korko oli negatiivinen vuosikymmenten laina-ajalle.

Lainat uusittiin ja korkomenot nousivat rajusti. Veronmaksajat kärsivät miljardien eurojen menetyksen pitkällä aikavälillä.

Valtionvelan velkaongelmaa on lisäksi paisutettu kolmella erikoisella laskentatavan muutoksella, ne ovat teknisiä ja hyvin vaikeasti ymmärrettäviä. Ei ihme, että niistä vallitsee hiljaisuus.

Kaiken tämän kikkailun seurauksena valtion velkaongelma saadaan näyttämään yhä pahemmalta.

https://yle.fi/a/74-20119428