Äänestäkää kokopersut ensi kaudelle!
Saavat sitten itse hoitaa ansansa, mitä ovat viritelleet ensi kaudeksi. Esimerkiksi sotamenojen yli tuplaamisen, koulutusleikkaukset, työttömyyden ja konkurssit, sekä sen velkajarrunsa ja sotemaksujen triplaamisen.
Siinähän sitten syyttävät edellistä hallitusta, eli itseään.
Kommentit (6)
Ei hätää, Sanna muodostaa itsensä kanssa enemmistöhallituksen ja velkavivulla Suomen talous lähtee ennenkuulumattomaan nousuun.
Kuka sitten olisi öyhöttämässä oppositiossa? Persut tarvitaan vastustamaan hallituksen toimia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalisessa mediassa trollaavat eivät ole pelkkiä ilkeyteen taipuvaisia tai yksinkertaisia häiriköitä, vaan heidän käytöstään ohjaavat yksinäisyyden ja kostonhalun muodostamat psykologiset mekanismit. Trollaus näyttäytyy lopulta myös säälittävänä yrityksenä saada huomiota tavalla, joka ei vaadi todellista vuorovaikutusta.
Trolli ilmiönä: näennäisen yksinkertainen, mutta todellisuudessa ristiriitojen repimä
Sosiaalisen median trolli on ilmiö, joka on helppo sivuuttaa yksinkertaisena provokaattorina. Moni miettii, miksi joku käyttää aikaansa muiden ärsyttämiseen ja pitää toimintaa säälittävänä. Uusi tutkimus antaa tälle tulkinnalle vahvistusta, mutta samalla avaa taustalla olevien psykologisten prosessien monimutkaisuutta.
Trollaaminen ei synny tyhjästä. Tutkimuksen mukaan trollit eivät ole pelkästään pahantahtoisia, vaan usein syvästi yksinäisiä ja sisäisesti ristiriitaisia. Heidän toimintansa on yritys vaikuttaa ja tulla nähdyksi ympäristössä, jossa oikea kontakti tuntuu liian pelottavalta. Näin trollin käytös näyttäytyy yhtä aikaa vahingollisena, ristiriitaisena ja pohjimmiltaan säälittävänä selviytymisstrategiana.
Yksinäisyys ajaa verkkoon: tarve näkyä, mutta pelko tulla nähdyksi
Tutkijoiden mukaan yksinäisyys on ilmiön peruskivi. Yksinäinen ihminen kaipaa hyväksyntää, mutta torjutuksi tulemisen pelko tekee aidosta vuorovaikutuksesta vaikeaa. Sosiaalinen media tarjoaa houkuttelevan ratkaisun siellä voi tuottaa reaktioita ilman riskiä kasvojen menettämisestä.
Tästä syntyy paradoksi. Trolli haluaa huomiota, mutta ei anna itsestään mitään todellista. Hän piiloutuu nimimerkin taakse ja huutaa sieltä, koska ei uskalla puhua omalla äänellään. Tilanne on sekä aggressiivinen, että inhimillisesti surkuhupaisa.
Kostonhalu vääristää tulkintaa: loukkaus nähdään sielläkin, missä sitä ei ole
Tutkimus nostaa esiin myös kostomotiivin. Trollaaja tulkitsee helposti neutraalin kommentin hyökkäykseksi ja reagoi siihen oikeutetulla aggressiolla. Tämä ajatusmalli kehittyy erityisesti silloin, kun taustalla on koettu syrjäytyneisyys ja epäoikeudenmukaisuus.
Kun yksinäisyys lisää herkkyyttä ja kostonhalu antaa toimintamallin, trollin käytös saa oman sisäisen logiikkansa. Verkon anonyymi ympäristö vahvistaa tätä. Kukaan ei tiedä kuka hän on, mutta kaikille tulee tietää että hän on jotain mieltä.
Pinna palaa ja trollaus alkaa. Lopputulos on ulkopuolisen silmissä useimmiten säälittävää uhoamista, jonka todellinen syy löytyy käyttäjän omasta pahasta olosta.
Trolli ei ole niin yksinkertainen, kuin antaa ymmärtää käytös paljastaa haavoittuvuuden
Moni ajattelee trolleista, että he ovat vain yksinkertaisia häiriköitä. Tutkimus osoittaa, että pintaa syvemmältä katsottuna trolli on henkilö, joka ei koe tulevansa kuulluksi missään muualla. Hänen tapansa osallistua keskusteluun muistuttaa lapsellista huomiokäyttäytymistä, joka herättää lähinnä sääliä.
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, Sanna muodostaa itsensä kanssa enemmistöhallituksen ja velkavivulla Suomen talous lähtee ennenkuulumattomaan nousuun.
Oispa temppu kun Sdp jättäytyisikin oppositioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, Sanna muodostaa itsensä kanssa enemmistöhallituksen ja velkavivulla Suomen talous lähtee ennenkuulumattomaan nousuun.
Oispa temppu kun Sdp jättäytyisikin oppositioon.
Ei ole yhtään poissuljettua.
Alan kallistua tällr linjalle itsekin. Hoitakoot omat sotkunsa ja kantakoot vastuun omasta heikosta taloudenpidostaan.