Lue keskustelun säännöt.
Sensitiivinen varhaiskasvattaja
16.11.2025 |
Onko oikein, että ryhmän opettaja on hiljainen yksintyöskentelijä joka keskittyy sensitiiviseen sanoittamiseen yksityäisille lapsille ja muu työryhmä yrittää pitää kasassa riehuvan ja levottoman lapsiryhmän?? Muu työryhmä saa sitten arvostelua liian epäsensitiivisestä ryhmänhallinnasta.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvattaja on yleisnimitys henkilöille joiden työnä on vaka. Vakajohtaja, vakaerityisope, vakaope, vakasosionomi, vakahoitaja, vaka-avustaja.
Ei ole.
Millä nimellä sitten kutsuisit vakayksikön työntekijää jos et halua luetella kaikkia nimikkeitä erikseen?
Varhaiskasvattaja on se lastenhoitaja, esim. lähihoitaja.
Ei se mikään kasvattaja ole vaan hoitaja. Vain opettajilla on kasvatustieteellinen koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvattaja on yleisnimitys henkilöille joiden työnä on vaka. Vakajohtaja, vakaerityisope, vakaope, vakasosionomi, vakahoitaja, vaka-avustaja.
Ei ole.
Kyllä on. On sitten eritelty opettajat, erityisopettajat, hoitajat, avustajat jne.
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Pitäisikö sitten palata siihen, että lapsia käsketään tottelemaan ja jos eivät tottele niin jäähytetään tai muuten kuritetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useissa yksiköissä vuosia kiertäneenä en ole nähnyt yhtäkään kokonaan sensitiivisen pedagogiikan ryhmää, jossa lapset ei huutaisi, karjuisi ja riehuisi koko ajan. Se volyymitaso on ihan kamala, kun sensitiiviset kasvattajat sanoittavat tunteita suu vaahdossa. Siihen sitten lisätään miljoona avustajaa, kun lapset eivät rauhoitu.
Sensitiivisyys on muoti-ilmiö, joka on mennyt liian pitkälle.
Kun taas terveessä pedagogiikassa sensitiivisyys ja kurinpito eivät sulje pois toisiaan.
Eikä vanhanaikainen tarhantäti ole automaattisesti julma ja etäinen karjuja. Ne ovat usein halailevia, lämpimiä - mutta lasta ei päästetä törttöilemään.
Vierailija kirjoitti:
Useissa yksiköissä vuosia kiertäneenä en ole nähnyt yhtäkään kokonaan sensitiivisen pedagogiikan ryhmää, jossa lapset ei huutaisi, karjuisi ja riehuisi koko ajan. Se volyymitaso on ihan kamala, kun sensitiiviset kasvattajat sanoittavat tunteita suu vaahdossa. Siihen sitten lisätään miljoona avustajaa, kun lapset eivät rauhoitu.
Sensitiivisyys on muoti-ilmiö, joka on mennyt liian pitkälle.
Kun taas terveessä pedagogiikassa sensitiivisyys ja kurinpito eivät sulje pois toisiaan.
Eikä vanhanaikainen tarhantäti ole automaattisesti julma ja etäinen karjuja. Ne ovat usein halailevia, lämpimiä - mutta lasta ei päästetä törttöilemään.
Nuo sensitiivisethän vasta etäisiä ovatkin. Häipyvät jonnekin toimistoon tekemään tärkeinä paperihommia sen sijaan, että viettäisivät aikaa lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Naulan kantaan. Tämä on sitä nykyajan yksilöllisyyshuumaa. Jokainen aikuinen menee "minäitse ja mun tunteet" -edellä, ja samaa opetetaan nykyään varhaiskasvatuksessa. Lapsi on kuningas, aikuiset ovat palvelijoita.
Kyllä, lapsia pitää kohdata myös yksilöllisesti, mutta myös hirrrveänkamala tasapäistäminen ON tervettä. Yksilöllisyys tekee lapsista kuin palveltavia hotelliasiakkaita, joiden jokaiseen valitukseen vastataan palvelemalla.
Kun me ollaan kuitenkin myös osa yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Kyllä ja sekin on huolestuttavaa, että VANHEMMAT on laitettu pelkäämään viranomaisia! Uhkaillaan lasuilla ym. Siis jos annat kevyen luunapin tai otat kevyesti niskavilloista holtittomasti sekoilevaa omaa lasta, niin se on väkivaltaa ja rikos. On myös henkistä väkivaltaa äänen korottaminen ja jäähypenkit. Eri juttu tietysti lyöminen, hiusten repiminen jne., jota oli monesti vielä ysärillä kasvatusmetodina, mutta nykyään ei enää edes eritellä, vaan KAIKKI kuritus on VÄKIVALTAA ja rikos ja vanhemmat pelkäävät ja näin ollen kärsivät ja ovat pulassa niiden voimakastahtoisten lasten kanssa. Ja nimenomaan lapsilla on erilaisia temperamentteja, jotkut vaativat kovempaa ohjausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Pitäisikö sitten palata siihen, että lapsia käsketään tottelemaan ja jos eivät tottele niin jäähytetään tai muuten kuritetaan?
Kyllä. Se tehoaa joihinkin lapsiin parhaiten. Lapset ovat erilaisia luonteiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Pitäisikö sitten palata siihen, että lapsia käsketään tottelemaan ja jos eivät tottele niin jäähytetään tai muuten kuritetaan?
Ei, mutta rajojen ja sääntöjen asettaminen on aikuisen tehtävä. Lapsi itse ei siihen kykene. Ja ihan pieniä lapsia lukuunottamatta, teoilla tulee myös olla seuraukset. Seurauksena ei tarvitse olla jäähy, mutta lasta tulee ohjata korjaamaan käytöstään, ja kohtaamaan tekonsa seuraukset. Sen ei tarvitse olla julmaa tai vanhanaikaista. Tunteita ja lapsen hyväksyvää kohtaamista ei silti tarvitse sulkea pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Juuri näin! Olen 20 vuotta alalla toiminut.
Sensitiiviset sanoittajat antavat lasten juosta, riehua, huutaa isoissa ruokaloissa. Käytävillä juostaan, riehutaan ja tapellaan. Eivät puutu. On lapsen turhaa rajoittamista kuulemma. Kiinni et saa pidellä kädestä tai paidanliepeestä ruokalassa riehujaa, sekin on lapsen koskemattomuuteen puuttumista. Sitten tulee vanhemmilta vihaista sähköpostia johtajille, kuinka heidän lastaan on nyt rajoitettu tms. Tää on ihan sairasta nykyään. Yksi lastenhoitaja oli saanut valituksen siitä, että oli toistuvasti ollut aamuisin hymytön kun perhe tuo lapsen päiväkotiin. Tämä lastenhoitaja ei työskennellyt tuotavan lapsen ryhmässä. No, joutui pomon puhutteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sensitiiviset sanoittajat antavat lasten juosta, riehua, huutaa isoissa ruokaloissa. Käytävillä juostaan, riehutaan ja tapellaan. Eivät puutu. On lapsen turhaa rajoittamista kuulemma. Kiinni et saa pidellä kädestä tai paidanliepeestä ruokalassa riehujaa, sekin on lapsen koskemattomuuteen puuttumista. Sitten tulee vanhemmilta vihaista sähköpostia johtajille, kuinka heidän lastaan on nyt rajoitettu tms. Tää on ihan sairasta nykyään. Yksi lastenhoitaja oli saanut valituksen siitä, että oli toistuvasti ollut aamuisin hymytön kun perhe tuo lapsen päiväkotiin. Tämä lastenhoitaja ei työskennellyt tuotavan lapsen ryhmässä. No, joutui pomon puhutteluun.
Ilmankos mun sukulaislapsi on nykyään valtavan levoton. Riehuu, juoksee, höslää, kiljuu, puhuu huutamalla, on kärsimätön, epäkohtelias ja röyhkeä. Lisäksi käskee aikuisia, esim. Puhukaa hiljempaa! Tai Siirry, olet tielläni!
Entisestä herttaisesta lapsesta on kuoriutunut päiväkodissa tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Kyllä ja sekin on huolestuttavaa, että VANHEMMAT on laitettu pelkäämään viranomaisia! Uhkaillaan lasuilla ym. Siis jos annat kevyen luunapin
Myös hoitajia uhkaillaan potkuilla jos eivät suostu kasvattamaan sensitiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sensitiiviset sanoittajat antavat lasten juosta, riehua, huutaa isoissa ruokaloissa. Käytävillä juostaan, riehutaan ja tapellaan. Eivät puutu. On lapsen turhaa rajoittamista kuulemma. Kiinni et saa pidellä kädestä tai paidanliepeestä ruokalassa riehujaa, sekin on lapsen koskemattomuuteen puuttumista. Sitten tulee vanhemmilta vihaista sähköpostia johtajille, kuinka heidän lastaan on nyt rajoitettu tms. Tää on ihan sairasta nykyään. Yksi lastenhoitaja oli saanut valituksen siitä, että oli toistuvasti ollut aamuisin hymytön kun perhe tuo lapsen päiväkotiin. Tämä lastenhoitaja ei työskennellyt tuotavan lapsen ryhmässä. No, joutui pomon puhutteluun.
Ihmettelen miten nämä vanhemmat pärjäävät näiden lasten kanssa? Itsellä 2 alle kouluikäistä ja kotona on kuri, johon kuuluu mm. jäähypenkki ja pidetään kiinni, jos on ihan mahdotonta. Päiväkodissa sitten tietysti oma menonsa, mutta KERTAAKAAN ei olla saatu negatiivista palautetta meidän lapsista eikä ole tarvinnut ottaa johtajiin yhteyttä huonosta varhaiskasvatuksesta. Päin vastoin, kaikki toimii heidän kanssaan ja ovat ihania ihmisiä kaikki. Kaikki jopa hymyilee, tervehtii jne. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sensitiiviset sanoittajat antavat lasten juosta, riehua, huutaa isoissa ruokaloissa. Käytävillä juostaan, riehutaan ja tapellaan. Eivät puutu. On lapsen turhaa rajoittamista kuulemma. Kiinni et saa pidellä kädestä tai paidanliepeestä ruokalassa riehujaa, sekin on lapsen koskemattomuuteen puuttumista. Sitten tulee vanhemmilta vihaista sähköpostia johtajille, kuinka heidän lastaan on nyt rajoitettu tms. Tää on ihan sairasta nykyään. Yksi lastenhoitaja oli saanut valituksen siitä, että oli toistuvasti ollut aamuisin hymytön kun perhe tuo lapsen päiväkotiin. Tämä lastenhoitaja ei työskennellyt tuotavan lapsen ryhmässä. No, joutui pomon puhutteluun.
Ilmankos mun sukulaislapsi on nykyään valtavan levoton. Riehuu, juoksee, höslää, kiljuu, puhuu huutamalla, on kärsimätön, epäkohtelias ja röyhkeä. Lisäksi käskee aikuisia, esim. Puhukaa hiljempaa! Tai Siirry, olet tielläni
Kyllä siihen vaikuttaa MYÖS kotikasvatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Kyllä ja sekin on huolestuttavaa, että VANHEMMAT on laitettu pelkäämään viranomaisia! Uhk
Onko tämä totta, että uhkaillaan potkuilla??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että eikö kukaan ole edelleenkään ymmärtänyt yhteyttä tämän ylisensitiivisen kasvatustavan ja räjähdysmäisesti lisääntyneen lasten rajattomuuden ja käytöshäiriöiden yhteyttä. Lapsi ei kunnioita aikuista, eikä sen enempää sääntöjäkään, ja painaa minäminä-asenteella eteenpäin, raivaten toiset pois omien halujensa tieltä.
Työskentelen itse varhaiskasvatuksessa, ja nykyään on aivan tavallista, että lapset haukkuvat aikuisia (ja toki toisiaan, jopa ohikulkijoita ja toisten vanhempia) päin naamaa. Kun heille yrittää sanoittaa tilannetta, he sylkevät naamalle ja vastaavat tyyliin "blaablaa ei kiinnosta", ja poistuvat tilanteesta. Nauravat tilanteisiin puuttuville aikuisille päin naamaa.
Pitäisikö sitten palata siihen, että lapsia käsketään tottelemaan ja jos eivät tottele nEi, mutta rajojen ja sääntöjen asettaminen on aikuisen tehtävä. Lapsi itse ei siihen kykene. Ja ihan pieniä lapsia lukuunottamatta, teoilla tulee myös olla seuraukset. Seurauksena ei tarvitse olla jäähy, mutta lasta tulee ohjata korjaamaan käytöstään, ja kohtaamaan tekonsa seuraukset. Sen ei tarvitse olla julmaa tai vanhanaikaista. Tunteita ja lapsen hyväksyvää kohtaamista ei silti tarvitse sulkea pois.
Ei, mutta rajojen ja sääntöjen asettaminen on aikuisen tehtävä. Lapsi itse ei siihen kykene. Ja ihan pieniä lapsia lukuunottamatta, teoilla tulee myös olla seuraukset. Seurauksena ei tarvitse olla jäähy, mutta lasta tulee ohjata korjaamaan käytöstään, ja kohtaamaan tekonsa seuraukset. Sen ei tarvitse olla julmaa tai vanhanaikaista. Tunteita ja lapsen hyväksyvää kohtaamista ei silti tarvitse sulkea pois.
Seurauksen tärkein ominaisuus on se, että se toimii riittävänä pelotteena ja on käytännössä toteutettavissa. Modernit seuraukset harvoin ovat tällaisia.
Varhaiskasvattaja on se lastenhoitaja, esim. lähihoitaja.