Joudutko kristittynä, kun kuulet tai luet jonkun epämiellyttävän ihmisen kuolemasta, kamppailemaan
Sitä vastaan, ettet ala spekuloimaan tai jopa hekumoimaan sillä, miten kyseinen tyyppi on helvetissä tai menee helvettiin? Kun sehän ei periaatteessa olisi ihmisen asia kyseistä loppusijoitusta spekuloida.
Kommentit (16)
En. Ihmiset menevät joko Taivaaseen tai Helvettiin. Turha sitä on spekuloida jos ei varmalla tiedä, että kumpaanko paikkaan tuo tai se joutui.
Kiusaajani ei ole enää täällä, koska hän kuoli vanhana. Siitä olen helpottunut.
Se, missä hän on, ei ole minun asiani.
Eikös sinne helvettiin tai taivaaseen mennä vasta kun maailmanloppu tulee.
Höps ny. Men töihi, muuta neuvo ei tul.
ps Ukko Ylijumala rokkaa aavikon feikkijumalan suohon.
Vierailija kirjoitti:
En; todella naiivia ajattelua.
Olen varmaan naiivi. Minusta sen päättää yksin Jumala.
Jos pääsee Taivaaseen, ei siellä kiusaa ketään. Eli no problem.
No siis eihän kenenkään tuomio ole omissa käsissä. Sitä sanotaan, että jos löytää itsensä taivaasta, yllättyy kolmesta asiasta: Siitä että on itse siellä (sillä olemmehan nöyriä, eikös juu?), siitä kuka muu siellä on, ja siitä kuka siellä ei ole.
Eli emme voi oman kokemuksemme perusteella päätellä yhtään mitään toisen ihmisen matkasta, vaikka se olis tullut ja pissinyt sun muroihin henkilökohtaisesti joka ikinen aamu. Ja vielä iltapäivälläkin kun yrität syödä muroja välipalana vaikka olet jo aikuinen.
Jos muuta väittää, ei usko kristilliseen teologiaan.
En. Ei ole minun asiani tuomita ketään kadotukseen. Ja jos sinne joutuukin niin se on sellainen katastrofi mitä ei toivo kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
En. Ihmiset menevät joko Taivaaseen tai Helvettiin. Turha sitä on spekuloida jos ei varmalla tiedä, että kumpaanko paikkaan tuo tai se joutui.
Niin, älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi.
Kyseinen jae viittaa juurikin tällaiseen omavaltaiseen kadotukseen tuomitsemiseen, ei todellakaan synnin hyväksymiseen, kuten se nykyään on väännetty.
Kristittynä eläminen on suurimmalle osalle kristityistä tämän päällisen mietintää. Ei tuonpuoleisen.
Ei täydellisiä ihmisiä oikeasti ole ja tästä syystä terve kristitty tietää ja myöntää oman syntinsä, erehtyvyytensä, raadollisuutensa.
Silti noista mikään ei estä kallistumasta kristinuskon puoleen, tai ehkä juuri siksi: kaikkihan alleviivaa juuri epätäydellisyyttä, eli syntisyyttä. Ja kaikki narsismi/luonnevikaisuus koettaa tehdä ihmisesta erehtymättömän jumalankorvikkeen ajasta aikaan. Aina uusin vaattein ja ilvein.
Ikä monesti auttaa tämän ikuisen teatterin hahmotuksessa. Suuri aikaa kestävä taide perustuu tämä ymmärrykseen.
Taide ei alistu politiikan orjaksi, nuoleskelijaksi - ei koskaan.
Ja haluan jatkaa sen verran, että jos joku asettuu vihulaiseksi niin etenkin hänen sielunsa puolesta kannattaa rukoilla. Fatiman rukous on omasta mielestäni kaunis, siinä pyydetään että taivaaseen johdatetaan kaikki sielut, etenkin ne jotka eniten tarvitsevat armeliaisuutta. Rukouksessahan on aina kyse siitä että muistutetaan omaa sydäntä siitä, minkälainen Jumalan sydän on. Sitä kannattaa siis harrastaa ihan vaikka huvikseen.
Penny Lame kirjoitti:
Ja haluan jatkaa sen verran, että jos joku asettuu vihulaiseksi niin etenkin hänen sielunsa puolesta kannattaa rukoilla. Fatiman rukous on omasta mielestäni kaunis, siinä pyydetään että taivaaseen johdatetaan kaikki sielut, etenkin ne jotka eniten tarvitsevat armeliaisuutta. Rukouksessahan on aina kyse siitä että muistutetaan omaa sydäntä siitä, minkälainen Jumalan sydän on. Sitä kannattaa siis harrastaa ihan vaikka huvikseen.
Ihanasti sanottu.
Kristittynä en usko Helvettiin enkä Taivaaseen. Uskon että ihminen vain biologisesti kuolee kuoleman jälkeen. Se ei tee minusta yhtään vähemmän kristittyä.
Helvettin, Gehennan lieskat, oli muinainen metaania sylkevä kaatopaikka, ei sen kummempaa.
Rangaistukset pahoille on harvassa, on vain mentävä eteenpäin, muistettava muiden tuskaa ja sitä ettei täällä maan päällä ole minkään kanssa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Kristittynä en usko Helvettiin enkä Taivaaseen. Uskon että ihminen vain biologisesti kuolee kuoleman jälkeen. Se ei tee minusta yhtään vähemmän kristittyä.
Helvettin, Gehennan lieskat, oli muinainen metaania sylkevä kaatopaikka, ei sen kummempaa.
Rangaistukset pahoille on harvassa, on vain mentävä eteenpäin, muistettava muiden tuskaa ja sitä ettei täällä maan päällä ole minkään kanssa yksin.
Anteeksi, mutta millainen kristitty ei tiedä edes että tuo Gehenna-hommeli ei ole teologisesti oikea "Helvetti"? Minä ateistina joudun vääntämään teidän muka-kristittyjen kanssa jatkuvasti, ja alan jo uskoa itsekin enemmän kuin kaltaisesi väärän tiedon levittäjä.
Liha on heikko.