Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hitto mä en jaksa ton äijän kanssa! Siis työnhaku on mun OMAA aikaa!
17.04.2007 |
Tässä taas vähän yhtä sun toista ilmassa, ja hän on ihan oikeutetustikin masentunut...
mutta jostain syystä asiat juontui nyt omaan aikaan, siihen kuka sitä on saanut (olen yrittänyt käydä painoa hieman pudottaakseni synnytyksen jälkeen ja kuntoani hoitaakseni kuntosalilla silloin tällöin, tästä se siis lähti kun olen siellä käynyt).
No... hänen mielestä mun TYÖNHAKU on myös omaa aikaa! Siis kun haen työpaikkoja esim. netistä ja kirjoitan työhakemuksia. Menetin työpaikkani juuri ja kun nyt pitäisi palata töihin pian niin ei olekaan töitä.
Mutta taas esim. hänen tv:n katsomisensa EI ole hänen omaa aikaa!! Itse en ehdi ikinä katsoa tv:stä mitään, en edes uutisia. Saatan kerran kuussa katsoa jonkun leffan jos katsotaan koko perhe joku dvd tms. Muuten nään telkkua lähellä sivusilmällä silloin tällöin kun miehellä tv päällä, mitään ohjelmaa ne ole nähnyt aikohin kokonaan niin että olisin voinut sitä oikeasti katsoa.
Hän sen sijaan ehtii katsoa vaikka mitä ja myös lukea kaikkia mahdollisia lehtiä ja mainoksia mitä kotiin tulee...
Kommentit (5)
oli äijä taas kännissä... :-( kiva jättää lasta hoitoon sille. Oli löytänyt muka jonkun pullonjämän varastosta, muka ihan vaan huikat. Ei kyllä siltä näyttänyt.
Ja havaitsin että kaapissa tallella ollut vodkapullo oli LAIMENNETTU! Pakko olla, en kyllä muuten voisi maistaa 40 % vodkaa kun jotain mehua. Kunhan oli jättänyt sen verran että hajuksi...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
klo 7 herään ja laitan itsen kuntoon
klo 7.30 herää taapero, aamutoimet
klo 8 aamupuuro
sitten siistitään keittiö ja makkarit ja lähdetään ulos tai kerhoon tai kuntosalille tai kauppaan
klo 11 lounas, vähän leikkiä/puuhailua ennen päiväunia
klo 12 taapero nukkumaan -> n. klo 14 asti
tällä välin siistin taas paikkoja ja hoidan kodin paperiasioita jos on, työnhakuasioita, koulutehtäviä, koululasten asioita, pesen pyykkiä (tuossa ajassa ei paljoa ehdi - hyvän työhakemuksen laatiminen vie AIKAA noin tunnin vaikka harjoitustakin jo on)
klo 15 välipalat
klo 15.30 alkaen ruoanlaittoa
klo 17 päivällinen
päivällisen jälkeen aikaa n. 2 tuntia ennen iltatoimia: joko kaupassa käynti yhdessä jos tarvitsee autolla mennä, tai mahdollisesti menen liikkumaan, tai on luento, tai ulkoillaan, tai pihatöitäkin olisi, usein meillä on jotain asioita hoidettavana eli mennään yhdessä käymään jossain, harvoin voi olla koko iltaa kotona. Tällöin illalla HALUAISIN vähän aikaa tuohon työnhakuun / opiskeluun, mutta sitä en uskalla pyytää. (Taapero ihan suuttuu jos näkee että yritän olla koneella.)
Toisaalta olen ihan tyytyväinen tehdessäni kotitöitä, ja mies voisi ottaa itselleen sitä omaa aikaa - mutta hän katsoo aina telkkaria jota ei laske omaksi ajakseen, välillä auttaa kyllä kotitöissä jos pyydetään mutta pitkin hampain.
klo 20 taaperon iltapuuro ja iltatoimet
klo 21 taapero sänkyyn, itkeskelee siinä joten pitää samalla rauhoitella - yleensä syön itse iltapalan ja väsyneenä ehkä vähän lueskelen jotain ja tsekkaan sähköpostit - mitään ajatustyötä harvoin jaksan tässä vaiheessa
klo 22 omat iltatoimet, sängyssä vilkaisen jotain vauva tms. -lehtiä tai luen vähän opiskeluun liittyvää kirjallisuutta
klo 23 nukun
Sanomattakin selvää että hoidat lapset ym, turha alkaa kyselemään sun ajankäytöstä noin.
Ärsyttävä mies. Valittettavasti suomi on pullollaan noita miehiä, ja monet vaan jaksaa sitä rumbaa. Mä en kestäis ikinä tollasta. Siksi tässä olenkin yh, kun tuntuu että se on helpompaa kuin monessa parisuhteessa. Ja kun sitä kunnollista miestä näköjään ei löydy, enkä jaksa sitä kyllä käydä etsimässäkään. Tsempppiä sulle!
ja hän on muuten oikein hyväkin mies, mutta hankala kun tulee näitä masennuskausia. Nyt on ihan selkeä syykin - hänen isäpuoli kuoli ihan hiljattain. Mutta toisaalta, hän inhosi sitä miestä (mies teki hänen lapsuudestaan hyvin hankalaa ja oli henkisesti väkivaltainen hänen äidilleen ja sisaruksilleen vuosikymmenet). Mies monesti toivoikkin isäpuolensa kuolemaa. Nyt kun se yllättäen toteutui, on tunteet toki hänellä ristiriitaiset, hyvin ymmärettävää. Hän kyllä koko ajan sanoo että ei välitä eikä kaipaa, että tämä on vain helpotus kaikille. Mutta jotkin tunteet hänellä nyt on laukaisseet taas masennuksen.
Tai tuntuu että tästä on tullut taas syy hänelle olla masentunut - ja juoda, ja käyttäytyä ikävästi. (Masennuskausia ollut ennenkin, muutama vuosi sitten oli todella paha ja pitkä - ja juomisesta se alkoi.)
Eilen hän illalla sanoi lähtevänsä kävelylle. Oli pitkään poissa, tuli ihan kaatokännissä takaisin - oli ryypännyt joidenkin rantojen miesten kanssa ja näiltä ottanut huikkaa! Uskomatonta!
Ja hänellä on siis ihan hyvä työ, päällikköasemassa, mutta se työkin häntä tietysti aina rassaa ja pomon kanssa menee huonosti. Nyt hän tosin on sairaslomalla (sai pidemmän sairasloman isäpuolen kuoleman takia, kuin mitä äitinsä sai). Tuntuu että sairaslomat on hänelle aina vaan pahasta, kun ne mahdollistaa kokopäiväisen surkutteluelämän. Pelkään että hän hakee sitä vielä lisää maanantaina...
En oikein tiedä miten häntä auttaisin, koska hän aina masennuksen iskiessä sulkee minut kokonaan ulkopuolelle, on äreä, kaikki mitä sanon tai teen ärsyttää - tai myös jos yritän olla sanomatta ja tekemättä. :-(
ap
Alue: Aihe vapaa
kahden kiukkuleivan koululaisen hoitoon (olen ollut siis hoitovapaalla ja kuitenkin yrittänyht samalla jo hakea töitä valmiiksi etukäteen), opiskeluun (opiskelen jatkotutkintoa samalla), kotitöihin, ruoanlaittoon. Niihin menee aikani.
Taapero on tosi vaativassa iässä eli päivisin en voi keskittyä mihinkään koneella tehtävään tai soitella mihinkään(työnhaku, opiskelu), en kunnolla kotitöihinkään. Hänen 1-2 tunnin päiväunet yritän käytäää opiskeluun, mutta usein on pakollisia kotitöitä niin paljon että aika menee siihen. Lisäksi mulla on ópintoja nyt paljon tehtävänä, tuplamäärä, kun olin poissakirjautuneena viime kevätkauden vauvan syntymän takia. Eli joudun suorittamaan nekin kurssit nyt. (En voi lykätä enää minkään suorittamisia.)
ap