Lähden töihin ja poika jää nukkumaan. Tänään täyttää 19vuotta. Ei ystäviä,ei työpaikkaa,ei opiskeluja,armeijakin
Poissuljettu vaikean masennuksen,paniikkikohtausten ja adhd:n vuoksi.
Veikkaan että nukkuu puoleen päivään ja sitten alkaa pelata. Turha varmaan toivoa että edes täyttäisi tiskikoneen.
En tiedä enää mitä teen tuon kanssa.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen noita peräkammarin poikia on ollut. 🤷
Moderni klassikko: Isättömät peräkammarin pojat. Näitä tehdään kuin liukuhihnalla :)
Noo, kohta muslimit saa lisää suosiota ja ongelma poistuu. Kansainvälistyminen on hyvä asia!
Eikö rasse päähäsi mitään muuta mahdu?
Tuskin sinulta löytyy empatiaa edes omille lapsille - toisin kuin tämän ketjun vanhemmalla.
Minäkö rasisti? Päin vastoin.
Muslimimaissa ei ole sellaista ongelmaa, että lapset eristetään äitinsä nurkkiin. Tämä on kotoinen itse tehty ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta köyttä lahjaksi sille.
oletko mielestäsi hauska ?
Rasva unohtui.
Suomessa saa liian helposti rahaa. Kun ei makseta rahaa kotona makaamisesta, alkaa kummasti löytymään kiinnostusta opiskeluun tai töihin hakeutumiseen. Nyt maataan ja odotetaan, että kyllä joku muu hoitaa kun mulla on tämmösiä jänniä kirjainyhdistelmiä. Ihan huuhaata. Liikaa aikaa tutkiskella itseään ja masentua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen noita peräkammarin poikia on ollut. 🤷
Moderni klassikko: Isättömät peräkammarin pojat. Näitä tehdään kuin liukuhihnalla :)
Niin, mihinhän ne isät katoavat siittämisen jälkeen?
Niin, miksiköhän naiset eivät kykene pitämään miestään suhteessa porsimisen jälkeen?
Besserwisser taas asialla. Älä puhu 💩💩💩. Esim minä ja lähes koko kaveripiirini 40 - 100 v, ovat edelleen lastensa isän kanssa ellei tämä ole kuollut. Todellakin yksi näistä naisita on 100 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen noita peräkammarin poikia on ollut. 🤷
Moderni klassikko: Isättömät peräkammarin pojat. Näitä tehdään kuin liukuhihnalla :)
Noo, kohta muslimit saa lisää suosiota ja ongelma poistuu. Kansainvälistyminen on hyvä asia!
Eikö rasse päähäsi mitään muuta mahdu?
Tuskin sinulta löytyy empatiaa edes omille lapsille - toisin kuin tämän ketjun vanhemmalla.
Minäkö rasisti? Päin vastoin.
Muslimimaissa ei ole sellaista ongelmaa, että lapset eristetään äitinsä nurkkiin. Tämä on kotoinen itse tehty ongelma.
Siellä kasvetaan osaksi yhteisöä, ei äidin tärkeyden tunteen välikappaleeksi. Suomessa on paljon perheitä, joissa nainen on ainoa huoltaja, päiväkodin henkilökunta on naisia, ja peruskoulussa tilanne on kutakuinkin sama. Pienet pojat viettävän suuremman osan valveillaolo ajastaan naisten kanssa ja heiltä puuttuu se miehen malli ja auktoriteetti jota kunnioittaa.
Isättömät pojat syrjäytyy, isättömät tytöt masentuu ja ahdistuu.
Tuliko yllätyksenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yksi pojista koki pahaa koulukiusaamista. Lukio jäi kesken. Kävi kuitenkin armeijan. Sitten makoili kotona seuraavat kuusi vuotta. Yöt pelasi ja päivät nukkui. Mitään kotitöitä ei tehnyt. Pikkuveljestä sentään huolehti tarpeen vaatiessa. Ajattelin, et näinkö tuo jää loppu elämäkseen isän ja äidin luokse. Muutti yllättäen opiskelupaikan vuoksi kauas kotoa. Luki tradenomiksi. Nyt aloittaa insinöörin opinnot Haaga Heliassa. Joten ei ollutkaan ihan tekemätön tapaus. Aina on toivoa.
Minä valmistuin tradenomiksi 2005 ja siitä lähtien olen makoillut eri vuokrayksiöissä. Onneksi pojallesi on käynyt paremmin.
Ja tuoko on muka joku kehumisen arvoinen aihe?
Heh, oliko tuo kehu jonkun muun päässä kuin sinun?
Itselläni oli kaksi välivuotta lukion jälkeen. Olin työtön ja työkkärin kautta olinkin lähes koko ajan työharjoittelussa erilaisissa työpaikoissa. Itse halusin mennä niihin. Nykyään on työkokeilu vastaava, mutta se ei enää voi kestää niin kauaa. Kesällä olin normaaleissa kesätöissä. Hain opiskelemaan, mutta ei tärpännyt. Muutin omaan asuntoon, mutta se oli vähän liian kaukana vanhemmistani ja kavereistani. Onneksi yksi perheenjäsen asui lähellä. Minulla oli poikaystävä, joka vielä asui kotona vanhempiensa kanssa.
Välillä mielenterveys oli minulla huonompi, lähinnä pelkäsin yksin ollessani välillä ja tulevaisuus ahdisti. Mutta sitten pääsin opiskelemaan, vaikkakin eri paikkaan ja alalle kuin ensisijaisesti halusin. Muutimme poikaystävän kanssa yhteenkin. Erosimme kyllä myöhemmin, mikä oli hyvä asia. Pikkuhiljaa suunta elämässä vahvistui.
Pojilla voi monesti olla kypsyminen hitaampaa kuin tytöillä. Minusta avain nuoren kohtaamiseen olisi rakkaus ja toivo. Ei muihin vertailu, uhkailu tms negatiivinen. Poikaystäväni mummo aina sanoi minulle, että asioilla on tapana järjestyä, ja se olikin parasta, mitä kukaan minulle silloin osasi sanoa.
Nuoren koti voisi olla vaikka samalla kadulla. Ihan kodin lähellä. Nuori tarvitsee rakkautta ja huolenpitoa mutta myös luottoa tulevaan ja omiin kykyihinsä. Joku työkokeilu voisi olla hyvä, työpaja, oppisopimus, aikuislukio, ammattikouluopinnot verkossa.. Voisiko näistä lähteä liikkeelle? Entä avoin yliopisto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen noita peräkammarin poikia on ollut. 🤷
Moderni klassikko: Isättömät peräkammarin pojat. Näitä tehdään kuin liukuhihnalla :)
Ja kenen vika se isättömyys on?? Ei ainakaan pojan tai äidin.
Tilastojen mukaan yli 70% avioliittojen eroista aloittaa nainen. Sama normi suhteissa. Eli useimmiten se on nainen joka rikkoo perheen vaikka mitään ongelmaa ei olisi, kävi vaan tylsäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen noita peräkammarin poikia on ollut. 🤷
Moderni klassikko: Isättömät peräkammarin pojat. Näitä tehdään kuin liukuhihnalla :)
Niin, mihinhän ne isät katoavat siittämisen jälkeen?
Äideille tuli aika siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä.
Minun on kyllä vaikea ymmärtää tätä että joka päivä 10 alle 30v jää eläkkeelle. Suurin syy eläkkeisiin on juuirkin nämä mt-ongelmat. Miksi näin on, siinäpä kysymys. Aiemmin sotienjälkeen kun nuoret miehet jotka olivat joutuneet rintamalla tuossa 19-20v olivat ihan varmasti traumatisoituneet vakavasti, mutta silti he pystyivät jälleenrakentamaan SUomen, tekivät pitkää ja raskasta työpäivää, perustivat perheet ja lisääntyivät.
Nyt nämä nykyiset parikymppiset ovat kasvaneet sellaisessa yltäkylläisydessä josta 50-luvulla ei voitu edes uneksia. Niin ravinnon kuin asumisolosuhteidenkin osalta. Mutta silloin oli yhteisölliyyttä, talkoohenkeä ja ennenkaikkea suomalaista sisua, mentiin läpi vaikka harmaan kiven. Itkettiin mutta tehtiin. Toki osa alkoholisoitui mutta niinhän me kautta aikojen on tehty, silti tehtiin. En millään voi uskoa että ihmisen mielenrakenne olisi voinut muuttua geneettisesti muutamassa vuosikymmenessä niin että ihmiset voisivat syntyessään olla niin tyystin erilaisiakuin vaikkapa 30v sitten. Jotain on perinpohjaisesti väärin niin kasvatuksessa kuin koulussa ja yhteiskunnassa.
Eikö nyt olisi viimeinkin aika lopettaa kaikenmaailman kasvatustieteilijöiden harha-opit ja lopettaa tämä ylenpalttinen paapominen ja ymmärtäminen ja laittaa lapsille selkeät rajat, tavoitteet,kuri mutta silti sitä rakkautta sopivissa määrin ikäkauteen sopien. Ei 15v lasta kohdella samoin kuin 5v, vaatimuksia pitää olla myös kotona.
Kautta aikojen on sanottu että hyvät ajat tuottavat heikkoja ihmisiä, vaikeat ajat vahvoja. No onneksi ajat taitavat olla nyt vaikeutumassa , ehkä saamme sitten vahvempia yksilöitä seuraavalla sukupolvella. Ainakin yksi sukupolvi on nyt pilattu, jospa tehtäisiin se käännös nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen noita peräkammarin poikia on ollut. 🤷
Moderni klassikko: Isättömät peräkammarin pojat. Näitä tehdään kuin liukuhihnalla :)
Niin, mihinhän ne isät katoavat siittämisen jälkeen?
Niin, miksiköhän naiset eivät kykene pitämään miestään suhteessa porsimisen jälkeen?
Besserwisser taas asialla. Älä puhu 💩💩💩. Esim minä ja lähes koko kaveripiirini 40 - 100 v, ovat edelleen lastensa isän kanssa ellei tämä ole kuollut. Todellakin yksi näistä naisita on 100 v.
Tilalastojen, yms täytyy olla silkkaa paskaa kun SINÄ ja SINUN kaveripiirisi . . . 🤣
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan mielenkiinnosta, jos poika on muka niin sairas ettei normaalieläminen onnistu eikä mihinkään voi mennä niin miten ihmeessä sillä riittää jatkuvaan pelien pelaamiseen?? Joku tässä nyt haisee..oikeasti masentunut tai paniikkikohtauksissa oleva ei jaksa tai pysty pelailemaan innostuneena pelejä.
Pelaaminen on selvästi riippuvuus tässä tapauksessa. Addiktio.
Vierailija kirjoitti:
Jos jaksaa pelata, jaksaa myös tyhjentää sen tiskikoneen ja vaikka imuroida. Jos on oikeasti masennusta ja muuta niin hommaatte lääkäriajan. Jotain aktiviteettia nyt pitää keksiä ainakin.
Psyk-hoitoon on oikeasti tosi vaikeaa päästä. Vain hyvin sairaat, vakavassa psykoosissa olevat pääsevät hoitoon, jos heillä on onnea. Pahimmassa tapauksessa sairas kotiutetaan parin päivän/viikon kuluttua. Jos hän asuu lapsuudenkodissa tai on parisuhteessa, lähin omainen saa hänet niskoilleen. Siinä voi vuosien mittaan mennä näidenkin terveys ja työkyky. Muut sairaat ovat kirjaimellisesti heitteillä kuka missäkin. Tosin jonknu kanssa asuva on hänkin heitteillä, sillä todellisuudessa hän tarvitsisi asiantuntevaa hoitoa ja lääkitystä. Suljetun ulko-oven ensi alkuun, ettei lähde mihinkään toikkaroimaan ja ole vaaraksi itselleen tai muille. TV:ssä oli joku vuosittenpariskunta, jonka aikuinen lapsi oli vaikeasti sairas. Vanhemmat vaikuttivat uupuneilta ja heillä oli sentään ollut tukea toisistaan raskaina aikoina.
No puolison veli on tällainen, ikää 35v. Asuu vanhempiensa omakotitalossa, pelaa, ei käy suihkussa päiviin, ei osallistu mihinkään kotitöihin. On adhd ja masennusta. Mahtavaa on kuinka tää leviää sitten sisarusten käsiin kun vanhemmat kuolevat, ovat jo kohta kahdeksankymppisiä. Olisi pitänyt ajoissa hommata joku tukikämppä missä opetella elämää mutta kun äiti paapoo poikaa
Vierailija kirjoitti:
No puolison veli on tällainen, ikää 35v. Asuu vanhempiensa omakotitalossa, pelaa, ei käy suihkussa päiviin, ei osallistu mihinkään kotitöihin. On adhd ja masennusta. Mahtavaa on kuinka tää leviää sitten sisarusten käsiin kun vanhemmat kuolevat, ovat jo kohta kahdeksankymppisiä. Olisi pitänyt ajoissa hommata joku tukikämppä missä opetella elämää mutta kun äiti paapoo poikaa
Lisään vielä, että tiskikonetta ei saa tyhjennettyä mutta silti Tinderistä saa panoseuraa kotiinsa raahattua. Itse en katselisi päivääkää
Vierailija kirjoitti:
Eikö nuorille löydy jotain tukitoimia vai onko ne säästetty pois. Joskus oli Tampereella tällainen piste nuorille, minne vaan käveltiin sisään matalalla kynnyksellä ja siellä oli muitakin nuoria ja tukihenkilö. Nuori kaipaa ihmisiä ympärilleen, yritä saada se tuonne toimintaan mukaan. Siellä on samanlaisia kuin hän-
tuskin löytyy nuorille mitään, suuren ikäkuokan vanhuksille vaan
Vierailija kirjoitti:
Näitä kommentteja, kun lukee, niin ei tarvitse ihmetellä, mitä varten täällä on masentuneita. Meistä suomalaista on tullut nähtävästi täysiä mulkkuja toisiamme kohtaan. Muutamalle täysin paskakommentin jättäneelle, mulla on antaa hyvä ohje, hypätkää ikkunasta.
Ei niitä tarvitse tällaiseen ketjuun olla kuin pari. Jollain lailla vaille jääneitä. Ilman rakkautta, ilman tunnetta omasta erityisyydestä. Perhe voi hyvinkin olla tai puoliso mutta se ei riitä kun sisin kolisee tyhjää ja epävarmuus on ainainen kaveri. Tai sitten katkerikkoja joilla itsellä jäi ponnistamatta ja saavutuksetkin sitten oman mittapuun vierellä armottoman vaatimattomiksi. Heillä on aikaa täällä vuodattaa myrkkyään.