Ihan tavallisen näköinen 50+-vee
Etukäteen tiedän, että tämä on ihan turha aloitus, mutta kirjoitanpa silti asian, jota mietiskelin ja olen oivaltanut. Otsikoin jutun ihan tarkoituksella ei-kuvaavaksi, otsikossa on vain summittainen ikäni.
En koskaan ollut lapsena enkä nuorena vastakkaisen sukupuolen suosiossa. Kavereita vietiin vierestä, minä olin aina se ns.seinäkukkanen. En oikeastaan tiedä, miksi: en ole erityisen ruma, jos nyt en missinkään näköinen. Ennemmin sanoisin, että parhaimmillaan ihan nätti.
Silti "pääsin" naimisiin. Yksi mies ryhtyi kanssani yhteiselämään, jota kesti vuosikymmenet, kunnes mies kuoli. Minulle olisi riittänyt tämä, jos vain olisin miehen saanut pitää. En kaivannut muitten huomiota.
Nyt kun olen jo jonkin aikaa ollut yksin, olen ajatellut, että ehkä jossain olisi vielä minulle joku - kunnes tajusin, että kaikki todennäköisyydet ovat sitä vastaan. Jos ei minulle ole ollut vientiä nuorempana, miksi nyt yli viidenkympin iässä olisi miehiä jonoksi asti. Tai edes taas vain sitä yhtä, joka näkee minussa jotain ja jonka kanssa olemme samalla aaltopituudella. Olen ihan mukava luonteeltani, sovinnollinen ja suurpiirteinen, en mikään tuittupää tai hankala, en riidanhaluinen enkä nipottaja. Ja ulkonäkö on edelleen ihan tavallinen. Kun nyt kuitenkin joku varmaan keksii väittää toista, niin sen sanon, että ylipainoa minulla ei ole.
Onkohan meitä paljonkin, yksin jääneitä ja ehkä loppuelämänsä yksinäisiä?
Kommentit (30)
Ihmettelen aina miksi ihmiset lähestyy parinvalintaa näin negatiivisesti ja itsesäälissä rypien.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut kaipaavat toisen ihmisen lähelleen.
Useimmat.
Tässä 54-v naimisissa oleva mies, olen ollut koko aikuisikäni saman naisen kanssa. Toivottavasti saamme olla yhdessä pitkään.
Tsemppiä AP:lle!
Ap kirjoitti tämän kommentin itse. Se on se keskustelupalstojen huvittava piirre että arvosteluun reagoidaan näin.
Lohdutuksen sanoina voin kertoa, että siinä missä nuorempana miehenä sitä kyllä kiinnitti huomiota ulkonäköön, nyt kun 50 on takanapäin ja kiinnostus intiimiin puoleen on tippunut aika pieneksi, ei enää ole niin väliksi miltä mahdollinen kumppani näyttää. Tärkeää on että hänen seurassaan viihtyy, on hyvä olla ja viettää aikaa yhdessä, nauttia siitä elämästä minkä on itselleen onnistunut rakentamaan. Voisin sinällään kyllä myös ajatella ihan yhteen muuttamistakin, jos löytyy joku jonka kanssa synkkaa hyvin, mutta erilliset makuuhuoneet olisi kyllä hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäköä ehkä tärkeämpi piirre on positiivinen luonne ja hymyily. Vakavan ja masentuneen näköinen ei ole parisuhdemielessä kiinnostava
Käytännössä usein tarkoittaa, että ekstrovertti pitäisi olla. Me introt kun usein pidetään se hymy ja positiivisuus sisällämme, saatamme näyttää ulospäin hyvinkin vakavilta, mutta sisäinen maailma on rikas.
Minä olen ekstovertti ja yksin. En ole etsinyt ketään koska viihdyn yksin ja haluan miehen vain jos rakastun. Elämä opettanut että rakkaudeton parisuhde muodostuu taakaksi. Älkää haluatko parisuhteeseen suinpäin. Sivullinen
Vierailija kirjoitti: Lohdutuksen sanoina voin kertoa, että siinä missä nuorempana miehenä sitä kyllä kiinnitti huomiota ulkonäköön, nyt kun 50 on takanapäin ja kiinnostus intiimiin puoleen on tippunut aika pieneksi, ei enää ole niin väliksi miltä mahdollinen kumppani näyttää. Tärkeää on että hänen seurassaan viihtyy, on hyvä olla ja viettää aikaa yhdessä, nauttia siitä elämästä minkä on itselleen onnistunut rakentamaan. Voisin sinällään kyllä myös ajatella ihan yhteen muuttamistakin, jos löytyy joku jonka kanssa synkkaa hyvin, mutta erilliset makuuhuoneet olisi kyllä hyvä olla.
Oi mistä tämmöisiä löytyy? Juuri tuota kaipailisin: miestä, jonka kanssa viihtyy ja on hyvä olla ja joka ei välttämättä halua muuttaa samaan osoitteeseen ja jos muuttaakin, niin on suostuvainen erillisiin makuuhuoneisiin. Kiinnostus intiimiin puoleen saa olla pieni tai olematon, tärkeintä olisi, että synkkaa ja että on hyvä samankaltainen (vähän kiero, musta, omituinen) huumorintaju. -ap (joka ei kirjoittanut 54-vuotiaan miehen kommenttia)
Suosittelisin lähtemään mukaan sosiaalisiin harrasteisiin. (Lava)tanssikurssilta tunnen naisista useita eronneita ja ainakin yhden lesken, joilla on haku päällä.
Itsekin (eronnut) löysin tuota tietä kulkien kumppanin (myös eronnut).
M60
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sit et lähe "markkinoille" ja olet yksin. Ei se ketään toista haittaa.
Onko tämä nykyään ihan oikeasti ainoa vaihtoehto?
Täällä törmää ilkeisiin ihmisiin, jotka oksentavat saastaansa palstalle.
Voihan sitä kumppanin löytää vaikka harrastusyoiminnan kautta, jos sattuu olemaan sellaiset harrastukset, joissa sopivia ihmisiä tapaa.
Toki noilla "markkinapaikoillakin" voi yrittää etsiä kumppania, vaikka ei yleisestä meining istä niissä perustaisikaan.
....
Jos aloitus ärsyttää niin saa kai sen sanoa tai sylkeä. Aloitus on ärsyttävä ja naisia alentava. T nainen 50+
Jos aloitus ärsyttää niin saa kai sen sanoa tai sylkeä. Aloitus on ärsyttävä ja naisia alentava. T nainen 50+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi ei voisi olla yksin. En ymmärrä teitä joille parisuhde ja mies on elämän tärkein asia
T. Nuorena nätti ja suosittu 50+
Missä sanotaan, että parisuhde ja mies olisi elämän tärkein asia? -ap
Siellähän se sanotaan aloituksessa rivien välissä. Minua tavallista ei kukaan huoli paitsi yksi kerran.. tyhmää.
Narrasin 😁. Eikä mulla oo miestä ollenkaan.