Kannatti muuttaa maalle Helsingistä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä päin hkiä asuit ja millainen asunto?

Ullanlinna 5h + k 152 neliötä

ap

Mutta sehän on hyvä alue ja koti tarpeeksi suuri. Mikä mätti?

      Mikä mätti, nyt oli kyse Helsingistä, ei ainoastaan jostain ullanlinnasta. Kokonaisuus, ja tulevaisuus, turvallisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Kivat fantasiat sulla.

Todellisuudessa hometalo/neukkukuutio, ei töitä paitsi ehkä joku epäinhimillinen paskatyö vitsipalkalla, pakko olla oma auto että pääsee edes kauppaan kun julkista liikennettä ei ole, tiet on paskassa kunnossa, naapurissa asuu hulluja aseiden kanssa (ja jos elät siellä pidempään muutut itse samanlaiseksi), pelkkää talousmetsää ja kaunista luontoa pitää ajaa kilmometrejä katsomaan, homekoulut on lakkautettu, harrastusmahdollisuuksia ei ole. Kirsikkana kakun päällä lääkäriin ei pääse edes hätätilanteessa.

Ei enää ikinä pöndelle.

Musta tuntuu että suurin osa teistä talousmetsän/puupellon hokijoista ei osaa edes erottaa metsää toisesta. Ja tuo autopakko on niin paska klisee, ettei tosikaan - koska suurella osalla kaupungissa asuvistakin on auto tai kaksi. Naapurissa asuvia hukuja aseiden kanssa löytyy ihan kaupungistakin ja varsinkin talvella ne kaupungin kadut on ihan hirveässä kunnossa. 

Kateellinen taidat vaan olla ja homehullu.

Vierailija kirjoitti:

Maalle muuttajien intoilussa pistää heti silmään persoonapronominin 1. monikkomuoto "me". 

Missä ovat yksin järven rannalle muuttaneet, joilla on kiva työmatka ja hauskat harrastukset?

Minulla ei ole mitään maalle muuttoa vastaan, seuraan asuntomarkkinoita koko ajan, mutta se että jos siellä notkuu vain lapsiperheitä hehkuttamassa kivoja kouluja se sulkee automaattisesti yksin elävät pois? Yhteisön dynamiikka ei perustukaan kaikenlaisiin ihmisiin, naapureihin, vaan törmään samaan lapsiperhehelvettiin kuin kaupungissakin. Olen kiva naapurin  boomeri vain, jos suostun ajamaan kotitiellä  etanavauhtia varoessani skuuteilla säntäileviä esimurkkuikäisiä.

Täytyy taas miettiä lisää onko minun maalle muutto ihanteellista. Kenenkään perhe ei ole niin tärkeä, etteikö opeteltaisi olemaan maalla maaseudun tavalla ja sitä ei tässä jutun aloituksessa tunnu olevan huomioitu yhtään. 

Ei huolta. Maalla voi ajaa vaikka kännissä ylinopeutta ilman ajokorttia kun poliisia ei ole. Ei siellä maantiellä ketään kulje ja jos osuisitkin jonkun mukulaan niin ajat vaan perheen maatilalle ja kerrot että susi hyökkäsi niin saavat kivat korvaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivat fantasiat sulla.

Todellisuudessa hometalo/neukkukuutio, ei töitä paitsi ehkä joku epäinhimillinen paskatyö vitsipalkalla, pakko olla oma auto että pääsee edes kauppaan kun julkista liikennettä ei ole, tiet on paskassa kunnossa, naapurissa asuu hulluja aseiden kanssa (ja jos elät siellä pidempään muutut itse samanlaiseksi), pelkkää talousmetsää ja kaunista luontoa pitää ajaa kilmometrejä katsomaan, homekoulut on lakkautettu, harrastusmahdollisuuksia ei ole. Kirsikkana kakun päällä lääkäriin ei pääse edes hätätilanteessa.

Ei enää ikinä pöndelle.

Musta tuntuu että suurin osa teistä talousmetsän/puupellon hokijoista ei osaa edes erottaa metsää toisesta. Ja tuo autopakko on niin paska klisee, ettei tosikaan - koska suurella osalla kaupungissa asuvistakin on auto tai kaksi. Naapurissa asuvia hukuja aseiden kanssa löytyy ihan kaupungistakin ja varsi

Huutista maatilan porsaalle. Menikö tunteisiin? :D

Vierailija kirjoitti:

Kerta kiellon päälle: kauanko työmatkasi Ap nykyään kestää? 

20min kestää käynnistää tietokone ja netin hitauden takia päästä av:lle trollaamaan. Mutta kyllä tämä oikeat työt Helsingissä voittaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en lähtisi näihin pikkukaupunkeihin, siellä voi olo ja elo alkuun tuntua auvoiselta.

Niissä ihmisten kateellisuus kukkii ja turhia puheita liikkuu; etenkin kateellisten keskuudessa.

Ja palvelut siellä? 

Höpö höpö. Missä vaan on aina kateellisia, sukulaisissa, somessa, pikkukylissä, kaupungeissa jne.  Eri asia on sitten miten niihin suhtautuu. Me elämme ihan omaa elämää ja viis veisaamme jos joku on kateellinen. 

Päinvastoin, täällä Varsinais-Suomen pikkupaikkakunnalla on otettu todella hyvin vastaan. On yhteisöllisyyttä, naapurit tulivat toivottamaan tervetulleiksi, lapset saivat heti kavereita, omalla kylällä on uskomattoman  paljon harrastustarjontaa. Turku on nopean ajomatkan päässä. Palvelut pelaavat, neuvolassa ei vaihdu hoitaja, lääkäriin pääsee, päiväkotiin pääsee ja se on lähellä, koulu on erinomainen, ulkoilumahdollisuudet samoin. On teatteria, uimahallia, kenttiä ja leffateatteria. En tiedä mitä tänne kaipaisin. Verkkokaupoista saa tännekin kaiken mitä tarvitsee. En todellakaan kaipaa pk-seudulle.

Vierailija kirjoitti:

Kivat fantasiat sulla.

Todellisuudessa hometalo/neukkukuutio, ei töitä paitsi ehkä joku epäinhimillinen paskatyö vitsipalkalla, pakko olla oma auto että pääsee edes kauppaan kun julkista liikennettä ei ole, tiet on paskassa kunnossa, naapurissa asuu hulluja aseiden kanssa (ja jos elät siellä pidempään muutut itse samanlaiseksi), pelkkää talousmetsää ja kaunista luontoa pitää ajaa kilmometrejä katsomaan, homekoulut on lakkautettu, harrastusmahdollisuuksia ei ole. Kirsikkana kakun päällä lääkäriin ei pääse edes hätätilanteessa.

Ei enää ikinä pöndelle.

Olet ilmeisesti asunut melko vähävaraisena maalla? Me muutimme vasta rakennettuun taloon. Kaunis luonto on läsnä ikkunasta katsoessa ja pihalle astuessa. 

Kai tajuat ettei maalle muutto Helsingistä tarkoita automaattisesti jotain kuolevaa pitäjää itärajan tuntumassa? "Maalle" voi muuttaa isojen kaupunkien tuntumaan ja asua silti niin, että asuu miltei taajamassa. Tai samalla paikkakunnalla niin, ettei tontilta edes näe naapuria. Silti töihin isoon kaupunkiin voi olla matkaa 15min. Homekoulusta ei ole tietoakaan, sekin on uusi.

En todellakaan asuisi enää lapsiperheellisenä Helsingissä. Hyvä kun itse uskaltaa illalla kulkea, saatika sitten kun tarvitsisi pelätä teinien liikkumista. Kamalaksi on mennyt meno.