Lue keskustelun säännöt.
Olen onnellinen, ettei kukaan jää suremaan vanhenemistani ja kuolemistani -
10.11.2025 |
onko muita samanlaisia? Olen yksineläjä, ja olen oikeasti iloinen siitä, ettei minulla ole lapsia, jotka surisivat kuolemaani. En halua kenenkääm itkevän poismenoani. Minut saa haudata mahdollisimman halvalla. Onko toisia, jotka ajattelevat samoin?
Kommentit (2)
Jokainen meistä kuolee ja vaipuu unholaan. Mitä väliä tapahtuuko vääjäämätön unohtaminen ennemmin taikka myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No näinpä, tällaista oon miettinyt. Jos siis olisin perheetön ja lapseton.