Jätkät, sätkät, parrunpätkät

Ja se höyrylaivan nimi, oli prinsessa armada. 

ja me parrulastissa seilattiin

noita Saimaan aaltoja.

Vierailija kirjoitti:

Ja se höyrylaivan nimi, oli prinsessa armada. 

Tervahöyryn. 

Kaunis Veera se laivaan nousi

Saimaan kanavalla juu,

tuli, tuli kahvin keittäjäksi

kuukausipalakalla juu.

Kaunis Veera

Kaunis Veera

Sätkät, sätkät, parrun pätkät

sinisellä Saimaalla seilattiin,

poijat, jätkät, pitkät pätkät,

kaunista Veeraa me katseltiin.

Ja sen tervahöyryn nimi

se oli Prinsessa Armaada

ja me parrulastissa seilattiin

noita Saimaan aaltoja.

Kaunis Veera se laivaan nousi

Saimaan kanavalla juu,

tuli, tuli kahvin keittäjäksi

kuukausipalakalla juu.

Veera oli kulkija luonnoltaan,

Veera oli tumma jo heimoltaan.

Veera meiltä jätkiltä järjen vei,

kun Veera sano kaikille "kamma ei".

Hytkyt, nytkyt, hytkyt, jytkyt,

laineet ne laivaa kiikutti,

voi kuinka kummasti tumma tyttö

poikien tunteita liikutti.

Veeraa tanssitti kippari vaan,

Veera hänet vangitsi katseellaan,

Veera sanoi toisille: "kiitos ei",

Veera meiltä jätkiltä järjen vei.

Ja sen tervahöyryn nimi,

se oli Prinsessa Armaada

ja me parrulastissa seilattiin

noita Saimaan aaltoja.

Kyllä me poijat kummasteltiin,

mikä oli meihin tullu,

kun joka mies oli kuin järkeä vailla

ja Kippari pähkähullu.

Puksut, puksut, lyönnin muksut,

Veeran vuoksi me annettiin,

Puumalan rannassa komiata poikaa

tohtorin luokse jo kannettiin.

Lappeenrannassa laivahan astui

vieras, pitkä ja tumma mies.

Veeran korvaan kuiskutteli,

mitähän se meinasi, vieras mies?

Sitähän se meinasi, sitähän se ties,

vieras meiltä sen Veeran vei.

Turhaan, turhaan me vuoteltiin,

Veera ei luoksemme palannut ei.

Poijat, jätkät, pitkät, pätkät,

voi, kun me kaihoa kannettiin.

Puksut, puksut, lyönnin muksut

toisille anteeksi annettiin.

Veera oli kulkija luonnoltaan,

Veera oli tumma jo heimoltaan,

Veera sano kaikille "kamma ei"

ja Veera meiltä jätkiltä järjen vei.

Ja sen tervahöyryn nimi,

se oli Prinsessa Armaada

ja me parrulastissa seilattiin

noita Saimaan aaltoja.

Tuo oli vain näytelmä. Oikeassa elämässä 

a) suomalaiset miehet eivät tee raskasta työtä

b) suomalaiset miehet eivät palkkaa romaninaista kahvinkeittäjäksi

c) työpaikalla ei polteta sätkää 

Vierailija kirjoitti:

Ja se höyrylaivan nimi, oli prinsessa armada. 

Onko muuten todellinen laiva? Onko joskus ollut?

Mikä on "kamma ei"?

Höyrylotjia käytettiin yleisesti 1870-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Lotjia oli liikenteessä 1920-luvulla lähes 200. Saimaan kanavan sulkeutuminen toisen maailmansodan johdosta, ja sen jälkeen rauta- ja maantieverkon kehittyminen lopetti lopulta Saimaan "tervahöyryjen" käytön rahtikuljetuksissa.

Laulussa mainitaan myös nytkyt.

Höyrylotja oli yleensä puurunkoinen sisävesialus, jonka ulkopinta oli suojattu tervalla. Tästä tuleekin lotjille kansan suussa syntynyt lempinimi "tervahöyry", jolla alustyyppi nykyäänkin paremmin tunnetaan. Aluksista käytettiin myös nimeä "pikinytky". Osa aluksista oli rautarakenteisia "kuramyllyjä". Eniten höyrylotjia liikennöi Saimaalla.

Vierailija kirjoitti:

Kaunis Veera se laivaan nousi

Saimaan kanavalla juu,

tuli, tuli kahvin keittäjäksi

kuukausipalakalla juu.

Ennen työmailla, tukinuitossa ym oli työssä emäntä joka laittoi ruokaa ja huolehti monista asioista. Ennen teollistumista näitä oli enemmänkin Suomessa ja ulkomailla. Toivottavasti yhtään emäntää tai lottaa ei ahdisteltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaunis Veera se laivaan nousi

Saimaan kanavalla juu,

tuli, tuli kahvin keittäjäksi

kuukausipalakalla juu.

 

 

 

Ennen työmailla, tukinuitossa ym oli työssä emäntä joka laittoi ruokaa ja huolehti monista asioista. Ennen teollistumista näitä oli enemmänkin Suomessa ja ulkomailla. Toivottavasti yhtään emäntää tai lottaa ei ahdisteltu.

Olivat varsin usein alaikäisiä "piikalikkoja".

Vierailija kirjoitti:

Mikä on "kamma ei"?

Tämä kiinnostaisi, en millään keksi mitä voisi olla. Onko oikein kirjoitettu, kuten laulussa sanotaan?

Höyrylotjan tunnusomainen muoto oli käytännön sanelema. Alukset rakennettiin siten, että ne mahtuivat kulkemaan vuonna 1856 valmistuneen Saimaan kanavan läpi. Enimmäismitoiksi muodostui siten 31 kertaa 7 metriä ja syväys oli 2,4 metriä. Lotjan keula oli tylppä.

Täysimittaisen lotjan vetoisuus oli 100140 nettorekisteritonnia, jolla pystyttiin kuljettamaan 80100 standarttia puutavaraa tai 600700 pinokuutiometriä halkoja.

Lotjan höyrykone oli yleensä teholtaan noin 100 hevosvoimaa, joka riitti kehittämään noin 6 solmun matkanopeuden.

Lotjien purjehduskausi kesti keväästä aina jäiden tuloon asti. Tärkein kuormatavara oli puu. Ennen itsenäisyyttä moni lotja suuntasi Pietariin polttopuukuormineen. Itsenäistymisen jälkeen aina toiseen maailmansotaan asti tärkein purkupaikka oli pääkaupunki Helsinki. Sodan syttymisen jälkeen lotjat jäivät Saimaan sisäiseen liikenteeseen.