Muistatteko te äidit lastenne isiä jotenkin isänpäivänä?

Miksi minun pitäisi tehdä mitään? Ei hän minun  isäni ole. 

Samat äidit kuitenkin vaativat, että meidän isien pitää vaimoa muistaa äitienpäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Samat äidit kuitenkin vaativat, että meidän isien pitää vaimoa muistaa äitienpäivänä.

 

Tietenkin. Vain Suomessa tämä on jotenkin ongelma. Euroopassa äitiyttä arvostetaan. 

Valmistan isänpäivälounaan ja aikuiset lapset tulevat syömään ja ehkä ovat jonkun lahjankin hankkineet. Minun osuuteni on tuo lounastarjoilu.

En vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna saadaan juhlistaa oman lapsen kanssa ensimmäistä kertaa. Aion muistaa miestä kyllä, kun eipä se 8kk vauva kovin itse vielä mitään asian eteen tee. Oletan myös samalla, että mieheni muistaa minua äitienpäivänä, kun eipä se kolmikuinenkaan hirveästi kortteja askartele. 



Ja miksei muistettaisi? Rakastetaan toisiamme, yhdessä tehty lapsikin, joten mielestäni molempien päivien kohdalla "ei se minun vanhempani ole"-argumentaatio on aika väsynyttä.

illalla kakkoseen, perinne.

Vierailija kirjoitti:

Teen mieheni lempiruokaa, täytekakun ja lasten kanssa hommataan usein yhdessä isälle jotain tarpeellista.

Saatko sinä äitienpäivänä lempiruokaasi (jonka miehesi on tehnyt), täytekakun (jonka miehesi on leiponut) ja jotain tarpeellista (jonka miehesi hommannut yhdessä lasten kanssa)?

Vierailija kirjoitti:

illalla kakkoseen, perinne.

Ai että, isi saa lastensa äidiltä kakkoseen. Paras isänpäivälahja.

Vierailija kirjoitti:

Otan suihin! t. äitsykkä

Antaako isukki sinulle suuseksiä äitienpäivänä?

Vierailija kirjoitti:

Olen isä. Minä ainakin aion estää kokonaan erään lapseni äidin ettei ainakaan mitään toivotuksia yritä laittaa. Käyttäytyy kuin mikäkin possu ja aina silti isäinpäivänä lässyttää jotain mukavia.

ajattelin samaa, mutta sitä että isä on mulukku yms, en toki lapselle hauku, ottakoon itse selvää jutut mitä se "isä" teki

huonosti valitsin mutta ei voinut heti tietää

Nostavatko miehet samanlaisen kiukku kohtauksen, kuin naiset, joita ei huomioida äitienpäivänä..tuskin lapset muistavat vanhempiaan, ei ole puolison tehtävä. Pienet askartelevat päiiväkodissa, koulussa..teineille voi muistuttaa, että on isänpäivä ja aikuisuuden kynnyksellä tajuavat itse onnitella. Itse muistan vain omaa isääni ja äitienpäivänä mieheni äitiään. Toki onnitellaan toisiamme, ilman suurempaa sirkusta.

Miesystäväni tykkää lihapadoista, joten teen sellaista. Ja pottumuussia ja kakun. 

Lapseni menevät isänsä kanssa syömään su ja olen ostanut hänelle lahjan ja toimittanut esikoiselle.

Miesystävän lapsen puolisoineen ovat kutsuttu syömään, eivät ole ilmoittaneet tulevatko.

Miehen kuopus menee kesällä naimisiin ja kummatkin lapset eivät vieläkään hyväksy minua. Kuopus olisi halunnut lähteä häämatkalla jonnekin kauas, odotti automaattisesti isänsä antaa hänelle pisteet ja kuittaa matkat. Me lähdemme miesystäväni kanssa ensi kesänä Japaniin ja vuoden päästä jouluna Australiaan. Pisteet menevät omiin matkooihin. Kuopus oli sanonut eikö se pummi voi maksaa omaa matkaansa. 

Häät pidetään täällä, maksetaan syömisiä, yleensäkin pidetään juhlat, hoidetaan paljon kaikkea. Sitä vois kuvitella toinen olisi kiitollinen

Tilaisuutta pehmentämään tulee aivan ihanat naapurit. He ovat mm olleet meillä jouluna, seuraa, joiden kanssa kaikki viihtyy.

Tottakai olen aina muistanut. Joskus pelkät alkkarit mutta kuitenkin jotain. 

Ostan leipomosta täytekakun ja vien miehen syömään. Me on saatu niin hienot lapset, että ihan siitä syystä muistan miestäni.

Tietysti. On tosi hyvä isä meidän kasiluokkalaiselle lapselle. Joka vuosi olen muistanut. Laitan aamulla brunssin ja leivon kakun. Lahjaksi saa joskus jotain fiksua jos keksin, tänä vuonna en keksinyt mitään ja kysyin toivetta, jonka johdosta saa kahdet flanelliset pyjamahousut, sukkia, vihreitä kuulia ja tee-joulukalenterin. Lapsi antaa puukässässä valmistamansa tallilyhdyn.

Vierailija kirjoitti:

Miksi minun pitäisi tehdä mitään? Ei hän minun  isäni ole. 

Niinpä, samasta syystä äitienpäivänäkään miesten tartte mitään tehdä. Lapset hoitakoon.

No oikeasti varsinkin pienten lasten kanssa näin miehenä äitienpäivän järjestely on tietty mun vastuulla, mutta lahjat tuli lapsilta ja osallistui ne järjestelyihinkin. Mitä isommaksi kasvoivat, sitä enemmän vastuu heille. Jos mennään ulos syömään silloin, minä maksan, muuten en juuri enää puutu. Samaa kohtelua odotan isänpäivänäkin. Paitsi vähän alkanut miettiä, että ulkona syömiset voisin itse hoitaa isänpäivänä ja vaimo äitienpäivänä. Saisi sitä, mitä itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen isä. Minä ainakin aion estää kokonaan erään lapseni äidin ettei ainakaan mitään toivotuksia yritä laittaa. Käyttäytyy kuin mikäkin possu ja aina silti isäinpäivänä lässyttää jotain mukavia.

No hyh, sitä on pantu monen naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Nytkö tämäkin on jokin vaimojen ja äitien nakki? Muistan omaa rakasta isääni. Aikuiset lapseni saavat muistaa isäänsä haluamallaan tavalla. Se haluaminen riippuu toki isyyden laadusta, joka on ihan sen isän vastuulla.

Hyvin ja oikein sanottu, isän vastuulla.Se on juurikin noin.

En, lapsi soitelkoon itse isälleen sunnuntaina. Olen eronnut ja lapsikin asuu 400 km päässä kotipaikkakunnalta.

Naimisissa ollessa kyllä muistin isänpäivän.

Tottakai. Meillä perheenä juhlitaan niin isänpäivät, äitienpäivät, synttärit, nimpparit kuin joulut ja juhannuksetkin. Aamubrunssi lahjoineen ja myöhemmin kakku on perinne. Tänä vuonna mentiin jo viikolla ulos syömään ja koko perhe teatteriin. Kaikki tykkäsivät. Sunnuntaina silti on varmaan brunssi ja kakku ja teinit antaa kortit jos ovat tehneet.

Äitienpäivänä mies ja teinit hoitaa brunssit, kakut ja lahjat toki.