Kokemuksia turvarannekkeesta vanhuksella?

Meillä mummo painoi sitä vahingossa yöllä kun käänsi kylkeä, mutta ei silloin kun kaatui vessassa

Turvaranneke hälyyttää valvontakeskuksessa kun vanhus poistuu kodistaan tiettyjen rajojen ulkopuolelle (noin 200m). Siinä mielessä ihan hyvä. Moni vanhus ei kuitenkaan osaa käyttää sitä ranneketta, esim. antaa hälytystä jos tarvii apua. 

Voi olla hyödyllinen, jos vanhuksella järki vielä pelaa. Yleensä niitä annetaan kuitenkin sellaisille, joiden kanssa on jo havaittu ongelmia eikä turvaranneke välttämättä ratkaise niitä.

Äidilläni oli turvaranneke kun vielä kykeni asumaan kotona, onneksi sille ei ollut tarvetta. Kerran kuussa piti ottaa yhteys tarkistusta varten, mutta kuukausiveloituksen lisäksi ei hänelle muita kuluja tullut. Turvaranneke hänellä on nytkin, mutta asumansa palvelutalon toimesta.

Tämä oli äitini palveluntarjoaja (asumme Turun seudulla): https://www.huolenpitohelena.fi/palvelut/turvalaitteet-mahdollistavat-i…;

Jos vanhus on niin sekaisin, ettei enää ymmärrä milloin on oikea tarve hälyttää apua, niin tämä ei ole enää toimivin ratkaisu. Vaan kun sinne palvelutaloon tai ympärivuorokautiseen hoitoon on niin järkyttävän vaikea päästä!

Äidilläni on kun yksin asuu ja rollaattorilla liikkuu. Pari kertaa on kaatunut ja rannekkeella hälyttänyt apua. Tuo turvaa vanhukselle ja omaisille. Kannattaa hankkia jos sellaisen saa. Kaikki ei sitä saa.

Vierailija kirjoitti:

Turvaranneke hälyyttää valvontakeskuksessa kun vanhus poistuu kodistaan tiettyjen rajojen ulkopuolelle (noin 200m). Siinä mielessä ihan hyvä. Moni vanhus ei kuitenkaan osaa käyttää sitä ranneketta, esim. antaa hälytystä jos tarvii apua. 

Voi olla hyödyllinen, jos vanhuksella järki vielä pelaa. Yleensä niitä annetaan kuitenkin sellaisille, joiden kanssa on jo havaittu ongelmia eikä turvaranneke välttämättä ratkaise niitä.

Voi silti olla ihan hyvä apu muiden keinojen lisänä. Sinne palvelutaloonhan ei  pääse ennen kuin kaikki keinot kotona asumisessa on kokeiltu. Omalla äidilläni oli tuommonen mutta ei hän osannut sitä käyttää. Onneksi valvomosta voivat puhua henkilön kanssa sen turvarannekkeen kautta vaikka henkilö itse ei sillä mitään osaisi tehdä.

-sama

Meillä mummi kaatu sen käden päälle jossa ranneke oli ja ei pystnyt painamaan. Odotteli kotihoitoa kuusi tuntia.

Teoriassa hyvä ja käytännössäkin, kunhan ikääntynyt vaan on vielä sen verran järjissään että osaa sitä käyttää (ja kehtaa, eikä ajattele että "en minä nyt niitä viitsi tällä vaivata"). Paljon kuullut tarinoita, että ranneke jemmataan esim. piironginlaatikkoon, kun ei raaskita käyttää, tai muistisairas heittää roskiin/vessanpönttöön/piilottaa jonnekin.

Kallista touhua ja apu on sitä että siellä toisessa päässä joku juttelee mukavia. Toki jos haluaa maksaa siitä että on se ranneke. Harvoin sitä oikeasti tarvitsee ja kun kaatuu ja lyö päänsä, ei painele yhtään mitään.

Niitä on erilaisia.  Kyllä kotona asuvan ja ulkona käyvän vanhuksen ranneke hälyttää vain kotona sen modeemin alueella. Kyllä hän voi mennä kauppaan ja pihaan.

Naapurini, 94 v, painoi turvaranneketta. Apu tuli 8 minuutissa , omaisten kertoman päivystyskirjanpidon mukaan, mutta vanhus oli kuollut.  Siinä teki tehtävänsä, jos ei olisi painanut, olisi saanut olla kuolleena ehkä  päiviä.  Koska hän kävi itse kaupassa, ulkona, päiväkerhossa, ei omaisetkaan heti huolestuneet jos ei olisi vastannut  puhelimeen. 

Joissain doro puhelimissa on takana myös turvanappi joka soittaa omaiselle tai haluttuun numeroon, kätevä jos pystyy pitämään mukana.

Äidillä oli Punaisen ristin turvaranneke, eikä saanut apua kuin vasta 12 tunnin jälkeen kun oli kaatunut ja lonkka murtunut. Kävin myöhemmin antamassa palautetta paikan päällä ja sanoin tekeväni valituksen eteenpäin, niin PR:n naisedustaja sanoi ivallisesti hymyillen, että voitte yrittää, mutta se ei hyödytä.

Jos omainen on vanhenemassa, kannattaa harjoitella sitä turvarannekkeen käyttöä jo ennen kuin voi tulla tositilanne. Meidän mummo kieltäytyi ehdottomasti moisesta laitteesta. Kerran oli pudonnut sängystä ja sattumalta mentiin juuri silloin käymään, ja huudeltiin sitten postiluuusta, onko joku hätänä, kun ei tullut avaamaan.

Äidillä vaikea dementia enkä uskonut että muistaisi käyttää koko ranneketta mutta oli kuitenkin jotenkin kaatuessaan tajunnut painaa ja kävivät nostamassa pystyyn. 5/5.

Mieheni täti kaatui ja painoi ranneketta vissiin montakin kertaa. Apua ei tullut. Avunpyyntö ei ollut edes kirjautunut. Tuo täti ei ollut ollenkaan muistisairas. Kotihoito nosti monen tunnin kuluttua.

Tästä noin 3 viikon kuluttua löytyi lattialta kuolleena. Varmaan oli painanut nappia eikä taaskaan toiminut. 

Sanoimme tästä kyllä palveluntarjoajalle  

Helposti tulee virhepainalluksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvaranneke hälyyttää valvontakeskuksessa kun vanhus poistuu kodistaan tiettyjen rajojen ulkopuolelle (noin 200m). Siinä mielessä ihan hyvä. Moni vanhus ei kuitenkaan osaa käyttää sitä ranneketta, esim. antaa hälytystä jos tarvii apua. 

Voi olla hyödyllinen, jos vanhuksella järki vielä pelaa. Yleensä niitä annetaan kuitenkin sellaisille, joiden kanssa on jo havaittu ongelmia eikä turvaranneke välttämättä ratkaise niitä.

Voi silti olla ihan hyvä apu muiden keinojen lisänä. Sinne palvelutaloonhan ei  pääse ennen kuin kaikki keinot kotona asumisessa on kokeiltu. Omalla äidilläni oli tuommonen mutta ei hän osannut sitä käyttää. Onneksi valvomosta voivat puhua henkilön kanssa sen turvarannekkeen kautta vaikka henkilö itse ei sillä mitään osaisi tehdä.

-sama

Olen työntekijänä kutsunut apua rannekkeen kautta, ku puhelin työparilla. Soittivat keskuksesta työparille. Tehostettu palveluasuminen kyseessä.

  Miksi  se hälyyttää niin  herkästi  !?    Turhia hälytyksiä  usein .     Vähän  jos käy  johonkin  niin  heti  .    Siksi  ei  monellakaan ranteessa !    

Turvaranneke ei ole mikään taikalaite, mutta oikeassa tilanteessa siitä voi olla paljon apua. Suurin hyöty on silloin, kun ikäihminen asuu yksin, liikkuu vielä kotona tai pihapiirissä, mutta kaatumisen, eksymisen tai sairaskohtauksen riski mietityttää läheisiä.

Tuossa on hyvä huomio, että ranneketta voi painaa vahingossa, ja joskus taas ihminen ei muista tai pysty painamaan sitä silloin, kun apua tarvittaisiin. Siksi pelkkä nappi ei aina riitä, vaan kannattaa katsoa mitä palveluun oikeasti kuuluu. Onko mukana kaatumistunnistus, paikannus, rajahälytys, puheyhteys, hälytyskeskus vai meneekö ilmoitus vain omaiselle.

Jos hälytyksiä tulee usein vahingossa, sekin kertoo yleensä jotain: joko laite ei sovi käyttäjälle, käyttöä pitää harjoitella tai palvelumalli ei ole oikea. Hyvässä ratkaisussa turhia hälytyksiä voidaan selvittää puheyhteydellä ennen kuin ketään lähetetään paikalle.

Itse miettisin ensin nämä:

– osaako ja muistaako käyttäjä painaa nappia
– tarvitaanko kaatumistunnistusta
– tarvitaanko GPS-paikannusta kodin ulkopuolella
– meneekö hälytys omaiselle vai hälytyskeskukseen
– onko laitteessa puheyhteys
– kuka oikeasti lähtee auttamaan, jos hälytys tulee

Turvaranneke ei siis yksin ratkaise kaikkea, mutta se voi olla hyvä osa kokonaisuutta, jos käyttäjä ja palvelu valitaan oikein.

Tässä on aika selkeä koonti eri vaihtoehdoista ja siitä, milloin turvaranneke voi olla järkevä:
https://www.turvavertailu.fi/henkiloturva/

Erittäin suositeltava! Kaatuilevan mummon poika.

Ei se napin painaminen takaa että apua olisi koskaan tulossa.