En jaksa aina olla iloinen ja positiivinen! Sen verran rankka elämäni on.
Muutama vuosi sitten asiat olivat paljon paremmin. Kun silloin jouduin kuuntelemaan eron partaalla olevaa juopunutta naista, mietin, miksi tuo nyt tuolla lailla tilittää elämän rankkuudesta. Nyt löydän itseni samankaltaisesta tilanteesta ja todellakin, jos nyt ottaisin kännin, alkaisin tilittää, kuinka perseestä tämä elämä on. :(
Näenkö enää koskaan elämää valoisana ja onnellisena?!
Kommentit (6)
Osaapahan arvostaa niitä hyviä hetkiä.....
Mutta jaksuja sulle ja koita löytää valoa elämääsi!
elämä sit paranee? ... asioille täytyy tehdä jotain eikä vain murehtia
mutta jos haluaa tutustua muihin täytyy vain yrittää olla " positiivisen" näköinen.
Tässä on muutama vuosi kuljettu melko kivikkoista polkua ja alkoi jo katkeruus hiipiä mieleen, mutta pari pikku tapahtumaa ja olen jopa hymyillyt pari päivää.
Pienistä hyvistä tapahtumista voi poikia lottovoitto, koskaan ei kannata luovuttaa.
Mutta se tarkoittaa sitä, että asioista päästään yli kohtuullisessa ajassa ja elämässä mennään eteenpäin. Kyllä se kohtuullinen aika voi joissain asioissa olla melkoisen pitkäkin, mutta oleellista onkin juuri se, että jossain vaiheessa ymmärtää jatkaa elämäänsä.
Sateen jälkeen paistaa aina aurinko.
valitella kurjaa kohtaloa ja kerätä sääliä
toivon niin! koita iloita edes yhdestä pienestä hyvästä asiasta päivässä minkä näet tai koet ympärilläsi. olet saanut herätä terveenä, aurinko paistaa, joku hymyilee sinulle.... etsi itsellesi jokin uusi harrastus josta saat hyvän olon. pian huomaat että elämä alkaa taas maistua!