Miten hautajaiskulut maksetaan jos kuolleella ei ole rahaa tilillä?

Vierailija kirjoitti:

Pesään ryhtyminen koskee vain jäämistöä, omaisuutta. Se että otat kuolleen sukulaisesi kodin vaatekaapista käyttöösi hänen vanhat kalsarinsa ei ole pesän ryhtymistä. Mutta se, jos otat pihasta omaksesi hänen rekisterissä olevan autonsa onkin jo ihan eri juttu.

Näin se menee. Rekisteröidyt ajoneuvot merkitään perukirjaan, mutta kalsareita erikseen ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesään ryhtyminen koskee vain jäämistöä, omaisuutta. Se että otat kuolleen sukulaisesi kodin vaatekaapista käyttöösi hänen vanhat kalsarinsa ei ole pesän ryhtymistä. Mutta se, jos otat pihasta omaksesi hänen rekisterissä olevan autonsa onkin jo ihan eri juttu.

Näin se menee. Rekisteröidyt ajoneuvot merkitään perukirjaan, mutta kalsareita erikseen ei.

Meilläkin erilteltiin erikseen vaan ajoneuvot sekä metsästysaseet. Muute kodinirtaimistosta ei eritelty mitään 

Minun äidillä oli 229000 yhdellä tilillä ja toisella 22000 euroa. Yllätyin siitä todellakin. En ollut äitini kanssa pitkään tekemisissä kun se kuoli. Hautajaiset maksoi 6000 euroa jotain ja loput sain perintönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesään ryhtyminen koskee vain jäämistöä, omaisuutta. Se että otat kuolleen sukulaisesi kodin vaatekaapista käyttöösi hänen vanhat kalsarinsa ei ole pesän ryhtymistä. Mutta se, jos otat pihasta omaksesi hänen rekisterissä olevan autonsa onkin jo ihan eri juttu.

Näin se menee. Rekisteröidyt ajoneuvot merkitään perukirjaan, mutta kalsareita erikseen ei.

Toki varmaan kalsaritkin saa erikseen merkitä jos haluaa. Tai vaikka jos myy ne, voi merkitä summan perukirjaan, siniset kalsarit, 2 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesään ryhtyminen koskee vain jäämistöä, omaisuutta. Se että otat kuolleen sukulaisesi kodin vaatekaapista käyttöösi hänen vanhat kalsarinsa ei ole pesän ryhtymistä. Mutta se, jos otat pihasta omaksesi hänen rekisterissä olevan autonsa onkin jo ihan eri juttu.

Näin se menee. Rekisteröidyt ajoneuvot merkitään perukirjaan, mutta kalsareita erikseen ei.

Ei siinä tuollaista rajausta periaatteessa ole, irtaimisto on samallatavoin omaisuuttaa kuin kaikki muukin, mutta ei tosiaan niitä luetella erikseen perukirjaan, könttäsumma ja tietysti vähän arvokkaammat ykslöidysti. Pesään ryhtymistä on kaikki mitä sieltä ottaa, tästä on kyllä jauhettu, sen mukaan kuin kuolinpesän muut osakkaat sallii, eikä mene yli siitä verottajan köntästä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesään ryhtyminen koskee vain jäämistöä, omaisuutta. Se että otat kuolleen sukulaisesi kodin vaatekaapista käyttöösi hänen vanhat kalsarinsa ei ole pesän ryhtymistä. Mutta se, jos otat pihasta omaksesi hänen rekisterissä olevan autonsa onkin jo ihan eri juttu.

Näin se menee. Rekisteröidyt ajoneuvot merkitään perukirjaan, mutta kalsareita erikseen ei.

Ei siinä tuollaista rajausta periaatteessa ole, irtaimisto on samallatavoin omaisuuttaa kuin kaikki muukin, mutta ei tosiaan niitä luetella erikseen perukirjaan, könttäsumma ja tietysti vähän arvokkaammat ykslöidysti. Pesään ryhtymistä on kaikki mitä sieltä ottaa, tästä on kyllä jauhettu, sen mukaan kuin kuolinpesän muut osakkaat sallii, eikä mene yli siitä verottajan köntästä.  

Kyllä se on ihan yksiselitteistä mikä katsotaan omaisuudeksi ja mitä ei, ja mitkä asiat pitää erikseen luetella perukirjaan.

Biojätteeseen voi laittaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesään ryhtyminen koskee vain jäämistöä, omaisuutta. Se että otat kuolleen sukulaisesi kodin vaatekaapista käyttöösi hänen vanhat kalsarinsa ei ole pesän ryhtymistä. Mutta se, jos otat pihasta omaksesi hänen rekisterissä olevan autonsa onkin jo ihan eri juttu.

Näin se menee. Rekisteröidyt ajoneuvot merkitään perukirjaan, mutta kalsareita erikseen ei.

Ei siinä tuollaista rajausta periaatteessa ole, irtaimisto on samallatavoin omaisuuttaa kuin kaikki muukin, mutta ei tosiaan niitä luetella erikseen perukirjaan, könttäsumma ja tietysti vähän arvokkaammat ykslöidysti. Pesään ryhtymistä on kaikki mitä sieltä ottaa, tästä on kyllä jauhettu, sen mukaan kuin kuolinpesän muut osakkaat sallii, eikä mene yli siitä verottajan köntästä.  

Selitähän toki, miksi meidän sisarusten kohdalla ei sitten katsottu pesään ryhtymiseksi sitä, että toisen vanhempamme asunto tyhjennettiin ja siivottiin. Tämä toinen vanhempi kuoli varattomana, velat ylitti varat, ja kuolinpesä todettiin varattomaksi. Sieltä hänen asunnosta saimme kaikki tavarat, niin valokuvat kuin huonekalutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesä, eli siis isän tililtä/omaisuudesta, maksaa laskut siten kuin niihin on varaa. Välttämättömiin hautauskuluihin tosiaan saa avustusta sosiaalitoimesta, kuten tuolla jo kerrottiinkin.

Mutta jos joku omaisista haluaa, voi tietenkin itse järjestää ja maksaa vaikka minkälaiset hautajaiset. Mikään pakko ei tietenkään ole.

Hautajaisten jälkeen jos kuolinpesä on varaton, jää mahdolliset velat niiden velkojien tappioksi. Henkilökohtaiset tavarat ja tavanomaisen kodinirtaimiston omaiset toki saa pitää.

Koska tuollainen muutos on tullut? Tähän asti velanmaksu on siirtynyt perillisille, jos nämä ovat millään tavalla ottaneet omaisuutta kuolinpesästä. Henkilökohtaiset tavarat ja koti-irtaimisto kun voivat varsin hyvin olla satojen tuhansien arvoisia. Velat

Perintökaaren mukaan sillä ei ole mitään merkitystä, otatko kuolinpesästä kirjan vai kesämökin, molemmissa tapauksissa olet ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin ja sinun katsotaan ottaneen perinnön vastaan. Ja silloin saat myös velat maksettavaksesi. Mutta kun pesä on todettu varattomaksi ja tarvittavat "lopettamistoimet" tehty, voit sen kirjan itsellesi ottaa, se on arvoton vasta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesä, eli siis isän tililtä/omaisuudesta, maksaa laskut siten kuin niihin on varaa. Välttämättömiin hautauskuluihin tosiaan saa avustusta sosiaalitoimesta, kuten tuolla jo kerrottiinkin.

Mutta jos joku omaisista haluaa, voi tietenkin itse järjestää ja maksaa vaikka minkälaiset hautajaiset. Mikään pakko ei tietenkään ole.

Hautajaisten jälkeen jos kuolinpesä on varaton, jää mahdolliset velat niiden velkojien tappioksi. Henkilökohtaiset tavarat ja tavanomaisen kodinirtaimiston omaiset toki saa pitää.

Koska tuollainen muutos on tullut? Tähän asti velanmaksu on siirtynyt perillisille, jos nämä ovat millään tavalla ottaneet omaisuutta kuolinpesästä. Henkilökohtaiset tavarat ja koti-irtaimisto kun voivat

Perintökaaren mukaan sillä ei ole mitään merkitystä, otatko kuolinpesästä kirjan vai kesämökin, molemmissa tapauksissa olet ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin ja sinun katsotaan ottaneen perinnön vastaan. Ja silloin saat myös velat maksettavaksesi. Mutta kun pesä on todettu varattomaksi ja tarvittavat "lopettamistoimet" tehty, voit sen kirjan itsellesi ottaa, se on arvoton vasta sitten.

Ei pidä paikkaansa. Kyllä asunto on yleensä tyhjennettävä ennen kuin perunkirjoitus on valmis. Mites sen tyhjennät jos et saa koskea mihinkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesä, eli siis isän tililtä/omaisuudesta, maksaa laskut siten kuin niihin on varaa. Välttämättömiin hautauskuluihin tosiaan saa avustusta sosiaalitoimesta, kuten tuolla jo kerrottiinkin.

Mutta jos joku omaisista haluaa, voi tietenkin itse järjestää ja maksaa vaikka minkälaiset hautajaiset. Mikään pakko ei tietenkään ole.

Hautajaisten jälkeen jos kuolinpesä on varaton, jää mahdolliset velat niiden velkojien tappioksi. Henkilökohtaiset tavarat ja tavanomaisen kodinirtaimiston omaiset toki saa pitää.

Koska tuollainen muutos on tullut? Tähän asti velanmaksu on siirtynyt perillisille, jos nämä ovat millään tavalla ottaneet omaisuutta kuolinpesästä. Henkilökohtaiset tavarat ja koti-irtaimisto kun voivat

Varaton on eri asia kuin velkainen!

Keskustelu ei ole hyödytön, koska sinä selkeästi sotket keskenään perukirjaan merkittävän omaisuuden arvoineen ja vainajan jäämistön, ne ovat kaksi eri asiaa. Jäämistö voi olla arvoton perukirjassa, mutta perintökaaren mukaan minkä tahansa jäämistöön kuuluvan asian ottaminen merkitsee sitä, että olet saanut perinnön ja siten vastuullesi myös velat, jos niitä on. Jos ei ole, asia muuttuu paljon yksinkertaisemmaksi!

Ei ihme, että lakimiehillä riittää töitä, kun kansalaiset keksivät itse omanlaisiaan tulkintoja laille.

Et ole ollut missään tekemisissä? Miksi siis välität isän hautajaisista-taitaa olla perintöä tulossa. Mielenkii toista että isä ei kelpaa eläissään, mutta kuoleman hetkellä ollaan niin surevaisia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesä, eli siis isän tililtä/omaisuudesta, maksaa laskut siten kuin niihin on varaa. Välttämättömiin hautauskuluihin tosiaan saa avustusta sosiaalitoimesta, kuten tuolla jo kerrottiinkin.

Mutta jos joku omaisista haluaa, voi tietenkin itse järjestää ja maksaa vaikka minkälaiset hautajaiset. Mikään pakko ei tietenkään ole.

Hautajaisten jälkeen jos kuolinpesä on varaton, jää mahdolliset velat niiden velkojien tappioksi. Henkilökohtaiset tavarat ja tavanomaisen kodinirtaimiston omaiset toki saa pitää.

Koska tuollainen muutos on tullut? Tähän asti velanmaksu on siirtynyt perillisille, jos nämä ovat millään tavalla ottaneet omaisuutta kuolinpesästä. Henkilökohtaiset tavarat ja koti-irtaimisto kun voivat

Perintökaaren mukaan sillä ei ole mitään merkitystä, otatko kuolinpesästä kirjan vai kesämökin, molemmissa tapauksissa olet ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin ja sinun katsotaan ottaneen perinnön vastaan. Ja silloin saat myös velat maksettavaksesi. Mutta kun pesä on todettu varattomaksi ja tarvittavat "lopettamistoimet" tehty, voit sen kirjan itsellesi ottaa, se on arvoton vasta sitten.

Höpönpöpön. Kirja ei ole lain silmissä omaisuutta, mutta kesämökki on. Velat koskevat ainoastaan omaisuutta, ei sitä varattoman kuolinpesän kodinirtaimistoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesä, eli siis isän tililtä/omaisuudesta, maksaa laskut siten kuin niihin on varaa. Välttämättömiin hautauskuluihin tosiaan saa avustusta sosiaalitoimesta, kuten tuolla jo kerrottiinkin.

Mutta jos joku omaisista haluaa, voi tietenkin itse järjestää ja maksaa vaikka minkälaiset hautajaiset. Mikään pakko ei tietenkään ole.

Hautajaisten jälkeen jos kuolinpesä on varaton, jää mahdolliset velat niiden velkojien tappioksi. Henkilökohtaiset tavarat ja tavanomaisen kodinirtaimiston omaiset toki saa pitää.

Koska tuollainen muutos on tullut? Tähän asti velanmaksu on siirtynyt perillisille, jos nämä ovat millään tavalla ottaneet omaisuutta kuolinpesästä. Henk

Varaton on eri asia kuin velkainen!

Keskustelu ei ole hyödytön, koska sinä selkeästi sotket keskenään perukirjaan merkittävän omaisuuden arvoineen ja vainajan jäämistön, ne ovat kaksi eri asiaa. Jäämistö voi olla arvoton perukirjassa, mutta perintökaaren mukaan minkä tahansa jäämistöön kuuluvan asian ottaminen merkitsee sitä, että olet saanut perinnön ja siten vastuullesi myös velat, jos niitä on. Jos ei ole, asia muuttuu paljon yksinkertaisemmaksi!

Ei ihme, että lakimiehillä riittää töitä, kun kansalaiset keksivät itse omanlaisiaan tulkintoja laille.

Velkainen kuolinpesä todetaan varattomaksi, jos niitä varoja ei ole.

Jäämistö on kaikki se, mitä vainajalle on ollut, velat ja varat, ja nämä todetaan siinä perukirjassa.

Kirjan ottaminen ei missään tilanteessa ole mitään perinnön vastaanottamista, vaikka miten jankkaisit.

Eihän sinne kotiin tule mikään taho niitä vainajan kirjoja tai kalsareita laskemaan. Tai vaihtimaan, että mitä ne vainajan omaiset niille televät ja missä vaiheessa.

Juridisesti merkitsee vain se, mitä on papereilla ja pankkitilillä. Ketään ei kiinnosta, kenelle kirjat ja kalsarit on menneet ja milloin.

Kunta, ei sosiaalitoimi, järjestää vainajan hautauksen, mikäli omaiset eivät sitä tee. Tällöin omaisilla ei luonnollisesti ole oikeutta vainajan omaisuuteen.

Jos omaiset järjestävät hautauksen, sosiaalitoimesta voi hakea hautausavustusta. Mikäli vainaja ollut avioliitossa, puolison tulot vaikuttavat, koska aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus. Avopuolison tulot eivät vaikuta. Myönnettävä summa ja ehdot vaihtelevat hieman hyvinvointialueittain, mutta yleensä korvataan vain välttämättömimmät ja edullisimmat hautaus- tai tuhkauskulut. Muistotilaisuutta ei korvata. Vainajan hyvinvointialueen nettisivuilta löytyy tarkemmat tiedot ja ohjeet.

Mikäli vainajan tilillä on yhtään varoja tai tuloja, esim. eläke, talletuksia, ne tulee ensisijassa varata hautauskuluihin. Luonnollisesti kaikki vainajan varat vähentävät mahdollisen hautausavustuksen määrää. Hautausavustusta voi hakea myös takautuvasti mutta tulee huomioida että kuluja korvataan yleensä edullisimman vaihtoehdon mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

On nyt vastuussa veloista koska meni katoamaan rahanarvoiseen perintöön, eli asuntoon. Vainaja ei siis ollut varaton, ja velkojilla on siinä tapauksessa oikeus ottaa omansa

Ap: älä välitä tämän palstan täysin vääristä neuvoista! Ensinnäkin: Saat selville vainajan kuolintodistuksen kanssa vainajan pankkitilit ja niiden saldot. Varaa aikaa! Nykyään ei pääse pankkiin sisälle ilman ennakkovarausta tai tilaa sähköisesti. Saldotodistukset pitää antaa rintaperillisille. Sen jälkeen voit miettiä hautaamista. Jos tilit on tyhjät eikä mitään henkivakuutuksia ole, ota yhteys isäsi kuolinkunnan sosiaalitoimistoon. Tilaa virkatodistukset heti. Niitä tarvitaan perunkirjoituksessa. Siihen tarvitaan sekä vainajan että rintaperillisten virkatodistukset. 

T. Sekä isän että äidin haudannut ja perunkirjoituksissa mukana ollut

Vierailija kirjoitti:

Minun äidillä oli 229000 yhdellä tilillä ja toisella 22000 euroa. Yllätyin siitä todellakin. En ollut äitini kanssa pitkään tekemisissä kun se kuoli. Hautajaiset maksoi 6000 euroa jotain ja loput sain perintönä.

Perintöveron jälkeen tietenkin! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On nyt vastuussa veloista koska meni katoamaan rahanarvoiseen perintöön, eli asuntoon. Vainaja ei siis ollut varaton, ja velkojilla on siinä tapauksessa oikeus ottaa omansa

Ap: älä välitä tämän palstan täysin vääristä neuvoista! Ensinnäkin: Saat selville vainajan kuolintodistuksen kanssa vainajan pankkitilit ja niiden saldot. Varaa aikaa! Nykyään ei pääse pankkiin sisälle ilman ennakkovarausta tai tilaa sähköisesti. Saldotodistukset pitää antaa rintaperillisille. Sen jälkeen voit miettiä hautaamista. Jos tilit on tyhjät eikä mitään henkivakuutuksia ole, ota yhteys isäsi kuolinkunnan sosiaalitoimistoon. Tilaa virkatodistukset heti. Niitä tarvitaan perunkirjoituksessa. Siihen tarvitaan sekä vainajan että rintaperillisten virkatodistukset. 

T. Sekä isän että äidin haudannut ja perunkirjoituksissa mukana ollut

Luulen, että AP ei aio tehdä mitään, vaan muut sukulaiset hoitaa. Tai se kunta. Näin se yleensä menee, jos ei olla tekemisissä vanhempien kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesään ryhtyminen koskee vain jäämistöä, omaisuutta. Se että otat kuolleen sukulaisesi kodin vaatekaapista käyttöösi hänen vanhat kalsarinsa ei ole pesän ryhtymistä. Mutta se, jos otat pihasta omaksesi hänen rekisterissä olevan autonsa onkin jo ihan eri juttu.

Näin se menee. Rekisteröidyt ajoneuvot merkitään perukirjaan, mutta kalsareita erikseen ei.

Ei siinä tuollaista rajausta periaatteessa ole, irtaimisto on samallatavoin omaisuuttaa kuin kaikki muukin, mutta ei tosiaan niitä luetella erikseen perukirjaan, könttäsumma ja tietysti vähän arvokkaammat ykslöidysti. Pesään ryhtymistä on kaikki mitä sieltä ottaa, tästä on kyllä jauhettu, sen mukaan kuin kuolinpesän muut osakkaat sallii, eikä mene yli siitä verottajan köntästä.  

Selitähän toki, miksi meidän sisarusten kohdalla ei sitten katsottu pesään ryhtymiseksi sitä, että toisen vanhempamme asunto tyhjennettiin ja siivottiin. Tämä toinen vanhempi kuoli varattomana, velat ylitti varat, ja kuolinpesä todettiin varattomaksi. Sieltä hänen asunnosta saimme kaikki tavarat, niin valokuvat kuin huonekalutkin.

Olen eri. Mutta yritän selittää. Tuo, mitä te teitte, on maan tapa ja yleinen käytäntö. Mutta jos esimerkiksi joku velkojista haluaisi olla tarkka saatavistaan, niin hän voisi siihen puuttua. Kun te otitte pesästä tavaroita, niin sillä tavalla te ryhdyitte pesään. Jos irtaimiston arvo olisi ollut sellainen, että siitä olisi myymällä voinut saada rahaa, se olisi pitänyt ilmoittaa perunkirjassa ja käyttää velkojen maksuun, eli rahat kuuluisivat velkojille eikä teille perillisille. Mutta yleensä velkojat eivät ole niin tarkkoja eivätkä vaadi myymään irtaimistoa. Eikä noita irtaimistoja yleensä kukaan tarkista, vaikka kyllä siellä usein on esim. joku kello tai koruja, jotka voisi velkojia kiinnostaa.