Roope Salminen: "Isyys on olla läsnä" - kermaperseilyä?!
- Mielestäni hyvä isyys on sitä, että on paikalla lapsen kanssa ja ottaa hänet tosissaan. Kun lapsella tulee vaikka tunneperäistä oireilua, hän esimerkiksi kiukuttelee, niin jaksaa rauhoittaa tilanteen, istua lapsen kanssa ja mieluummin kehittää lihasta sietää niitä tunteita kuin rangaista häntä.
- Pitää olla resilientti, rauhallinen, sellainen, johon voi nojata, joka ei ole impulsiivinen tai arvaamaton, hän luettelee.
Lisäksi Salminen mainitsee, että ei ole välttämättä hyvä olla esimerkiksi puhelimella aina, kun lapsi tulee huoneeseen. Lapsen kysymyksiin tai sanomisiin olisi hänestä myös hyvä reagoida heti jollain tapa!.
Muut eivät kuitenkaan pitäneet hänen näkemyksiään realistisina kiireisessä arjessa.
Toiset olivat Salmisen mukaan jopa sitä mieltä, että hänen maailmakuvansa on vääristynyt, jos hän kuvittelee, että keskiverto isä pystyy ja ehtii toimimaan hänen kuvailemallaan tavalla. Salminen kuvailee, että hänen näkemyksensä oli joidenkin mielestä täysin epärealistinen ja ihan vtun tyhmä.
- He olivat, että ihmiselle, joka on jossain asiantuntija töissä, toi ei ole mitenkään mahdollista, mahdu arkeen. Että menee ihan helvetisti aikaa, että en ala neljänvuotiaan istumaan alas ja selittämään sille asioita
- Että toi on todella kermaperseistä ja mä oon maailman onnekkaan ihminen, jos mulle isyys näyttää tuolta, Salminen kertoo.
Kommentit (8)
Roope heräsi siihen, että iso osa suomalaisista miehistä on täysin kelvottomia vanhemmaksi, ja myöntävät sen jopa itse.
🇺🇦🇮🇱
Jos lapselle ei ole aikaa, niin lapsia ei kannata tehdä.
Pitäisi olla ihan peruskauraa KAIKILLE vanhemmille.
Eikö tuo ole nyt ihan normaalia vanhempien käytöstä eikä vääristynyttä maailmankuvaa.
Joo, minusta on jotenkin surullista, että normaalia vanhemmuutta väistetään sillä, että ei normaali työssäkäyvä kykene olemaan kotona ilman puhelinta tai keskustelemaan oman lapsen kanssa.
Jos tämä olisi ollut äitien keskustelu, kukaan, ei yhtään kukaan olisi kyseenalaistanut tuota sanomaa. Kaikki olisivat nyökytelleet että no näinhän se on ja olisi ehkä keskusteltu miten tärkeää on arjen kiireissäkin muistaa olla lapselle läsnä. Myönnettäisiin varmasti, että aina ei ole helppoa mutta tottahan tähän pyritään ja asian eteen ollaan valmiita näkemään vaivaa.
Mutta kun kyse on isistä, niin herranjestas miten liikaa vaadittu, ihme kermaperseilyä!
He olivat, että ihmiselle, joka on jossain asiantuntija töissä, toi ei ole mitenkään mahdollista, mahdu arkeen. Että menee ihan helvetisti aikaa, että en ala neljänvuotiaan istumaan alas ja selittämään sille asioita
No pakkohan tuollaista on tehdä. Ei nyt tietenkään aina ja esim. aamulla pitää lähteä, mutta ihab normaalia vanhemmuuttahab toi on, että lapselle selitetään asioita ja lapsen kanssa ollaan läsnä ja keskustellaan