Lue keskustelun säännöt.
Pussilakanat todistavat evoluution
02.11.2025 |
Taas se tuli nähtyä:
Laitoin tunti sitten koneellisen pyykkiä kuivauskoneeseen. Äsken, avatessani kuivurin näin taas kerran, että Karvis-pussilakana oli syönyt lähes kaiken muun pyykin sisälleen isoksi, märäksi mytyksi.
Minulle on aivan selvää, että jos pyykit vapautettaisiin luontoon, pohjoismainen vieraslaji pussilakanat hävittäisi hetkessä kaikki itseään pienemmät, ja luultavasti suurimman osan itseään suuremmastakin pyykistä (kuten 200x200 cm:n aluslakanat). Parin viikon päästä metsissä ei kävelisi enää muita pyykkejä kuin jättimäisiksi turvonneet pussilakanat, joita ihmisen ja karhujenkin olisi syytä varoa, sillä pikkupyykin hävittyä niille tulisi kuitenkin uudelleen nälkä.
Kommentit (44)
Ap täällä.
Lakanat ovat kuivauskoneen jälkeen lojuneet muutaman tunnin narulla tuulettumassa.
Mietin nyt keskustelun perusteella, uskallanko ottaa niitä narulta.
Vai olisiko vain turvallisempaa hakea sytytysnestettä ja polttaa koko pesuhuone lakanoineen päivineen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Lakanat ovat kuivauskoneen jälkeen lojuneet muutaman tunnin narulla tuulettumassa.
Mietin nyt keskustelun perusteella, uskallanko ottaa niitä narulta.
Vai olisiko vain turvallisempaa hakea sytytysnestettä ja polttaa koko pesuhuone lakanoineen päivineen?
Ei vastauksia... Huolestuttavaa.
No, menen nyt sitten kuitenkin ja yritän ilman liekinheitintä. Jos minusta ei kuulu mitään puoleen tuntiin, lähettäkää ambulanssi ja paloauto paikalle. Ja liekinheitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pahasti täällä aliarvioidaan kyllä nyt vaarin housuja.
Lajin erityisasiantuntijana voin todeta, että ovat kooltaan pienempiä kuin pussilakanat, mutta tehty kestämään ja ovat kokeneet jo vaikka mitä. Jos ei pesty, voi etu tai takapuolelta löytyä vastustajan täysin yllättävä biokomponentti.
Vaarin housut ovat kyllä aika vaarattomat, jos niitä ei mene liian läheltä tutkimaan.
Vaarin housut kuuluvat niihin petoihin, joita ei aluksi osaa pelätä. Ne lepäävät yleensä rauhallisesti, liikkumatta tuntikausiin. Mutta kun ympäristö hiljenee ja uhri kääntää selkänsä, alkaa liike. Housujen saalistustekniikka perustuu kärsivällisyyteen ja äärimmäiseen mukavuuteen. Kun saalis on astunut kolmen lahkeen etäisyydelle, pakeneminen on jo mahdotonta.
Tunnusomaista lajille on myös ovela naamioituminen: ne voivat näyttää täysin harmittomilta, mutta sisältävät usein vuosikymmenten kokemuksen, hikeä ja arvoituksellisia tahroja, jotka tekevät niistä luontonsa puolesta arvaamattomia.
Lisättäköön vielä että vaarin housuilla (Pantalonus patriarchalis) on uskomaton selviytymiskyky yksilöitä on viime vuosina tavattu aktiivisina vielä 40-luvun materiaaleista valmistettuna. Ei mikään pussilakana pärjää niille.
Näinhän se nykyään toimii.
Yhteenveto ketjusta tähän mennessä:
- Kissat syövät ulkoillessaan 4,3 miljoonaa pussilakanaa päivässä. Siksi niitä ei luonnossa ole.
- Pussilakanat syövät sukat parittomiksi ja/tai konvertoivat ne tupperwareastioiksi. Mekanismi on epäselvä, mutta se on ilmeisesti niiden lajityypillistä toimintaa.
- Ulkomaisissa pussilakanoissa saattaa olla supervaarallinen vetoketju. Niitä ei saa missään nimessä päästää leviämään Suomen luontoon.
- Jos kissojen ulkoilu estettäisiin ja pussilakanat laskettaisiin luontoon, söisivät ne kaikki itseään pienemmät ja osan itseään suuremmistakin eliöistä.
- Ajan mittaan niistä kehittyisi evoluution tai älyttömän suunnittelun myötä liitopussioravalakanoita, joilta kukaan ei olisi turvassa.
Tuliko nyt kaikki tärkeä mukaan?