Seksuaalisuus

Vierailija kirjoitti:

Teidän tapauksen kaltaisia on varmaan valtaosa pitkistä parisuhteista. Seksuaalisuus litistyy ja lätistyy vuosien myötä ja suhde muuttuu kaverilliseksi. Näin on käynyt itsellänikin. En oikein tiedä mitä asialle osaisi tehdä, kun kumppanin kanssa on kuitenkin hyvä olla ja elää. Olen ehkä lähinnä alkanut jättämään pitkiä jäähyväisiä sille hekkumaosastolle ja kohdistamaan huomion ihan muihin asioihin

Näin tosiaankin käy, jos on niin hölmö, että kuvittelee liekin pysyvät yllä ilman sen vaalimista. Sitä saa mitä tilaa.

Pitää saada suu auki ja puhua asioista. Kertoa mitä haluaa ja mistä pitää. Silloin ei tarvitse elää missään kaverisuhteessa. Vaihdevuosille ei Jodakaan voi mitään, mutta moneen muuhun asiaan voi kyllä omalla käytöksellään vaikuttaa.

Hep, täällä.

Keskiikäisiä, mutta yhdessä olleet reilu 20v. Seksi on kuihtunut käytännössä kokonaan pois viimeisen 5v. aikana.

Vaimo ei seksiä tarvitse kuin hyvin harvoin. Jos olen vuosien aikana asiasta puhunut, olen vain saanut syytöksiä siitä, että en häneltä muuta tarvitse kuin pillua jne. syyllistämistä. En ole komea mies ja katkeruutensa ja kyynistymiseni on saanut minusta vielä rumemman ihmisen kuin ollenkaan. Eron jälkeen tuskin saisin lapsia enää nähdä, joten tässä tämä ainutkertainen elämä sitten kärvistellään. No huonomminkin asiat kai voisivat olla.

M44

Vierailija kirjoitti:

Hep, täällä.

Keskiikäisiä, mutta yhdessä olleet reilu 20v. Seksi on kuihtunut käytännössä kokonaan pois viimeisen 5v. aikana.

Vaimo ei seksiä tarvitse kuin hyvin harvoin. Jos olen vuosien aikana asiasta puhunut, olen vain saanut syytöksiä siitä, että en häneltä muuta tarvitse kuin pillua jne. syyllistämistä. En ole komea mies ja katkeruutensa ja kyynistymiseni on saanut minusta vielä rumemman ihmisen kuin ollenkaan. Eron jälkeen tuskin saisin lapsia enää nähdä, joten tässä tämä ainutkertainen elämä sitten kärvistellään. No huonomminkin asiat kai voisivat olla.

M44

Voisit olla impotentti. Siinä se huonompi vaihtoehto sitten onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän tapauksen kaltaisia on varmaan valtaosa pitkistä parisuhteista. Seksuaalisuus litistyy ja lätistyy vuosien myötä ja suhde muuttuu kaverilliseksi. Näin on käynyt itsellänikin. En oikein tiedä mitä asialle osaisi tehdä, kun kumppanin kanssa on kuitenkin hyvä olla ja elää. Olen ehkä lähinnä alkanut jättämään pitkiä jäähyväisiä sille hekkumaosastolle ja kohdistamaan huomion ihan muihin asioihin

En ollut epähuomiossa ensin lainannut tekstiäsi. Oletko mies vai nainen? Mikä aiheutti mielestäsi teillä intohimon puutteen, uskotko sen johtuvan vain pitkästä suhteesta?

Ap

 

Olen M. Pitkä suhde on varmaan se pääsyyllinen. Kun seksiä harrastettaessa tiedät suunnilleen sekunnilleen kuinka kauan kestää että puolisosi laukeaa ja tiedät jo etukäteen joka voihkaisun ja kiihot

Olisiko hirveän vaikeaa keksiä vähän vaihtelua tuohon?? Voi näitä urpoja!

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa olisi voinut mainita toimenpiteet joita on jo kokeiltu sekä kertoa miksi anonyymi kumminmittaajien joukko on parempi ihmissuhdeopas kuin koulutetut ammattilaiset, kerrotko ap!

Toimenpiteinä yritin ehdottaa miehelle uusia juttuja kuten pukeutumista seksikkäästi, kokeilemalla uutta kuten leluja ym. Mies vaikutti ensin todella seksuaaliselle tavattuamme vuosia sitten, kaikki kuitenkin väheni hyvin pian ja olimme pitkään etäsuhteessa jolloin asialle ehkä oli helpompi ummistaa silmät ja ikävä toiseen sokaisi varmaan myös asiaa, varsinkin kun miehen puheet ja teot olivat ristiriidassa.

Yritykset seksin saralla sai miehen vetääntyvän vain entisestään ja seksi muuttui entistä yksitoikkoisemmaksi. En keksinyt lopulta muuta syytä seksittömyydelle kuin miehen haluttomuus itseäni kohtaan. Läheisyyttä ja hellyyttä kuitenkin muuten on ollut ja ehkä jopa enemmän miehen puolelta. Saan suukon aina töihin lähtiessä, kuulen kuinka rakas olen ja miten ihana perhe meillä on, hän myös hemmottelee minua arjessa monin pienin tavoin kuten minäkin pyrin tekemään hänelle. Yhteisen perheen perustimme melko pian koska kumpikin halusi lapsia ja rakastimme/rakastamme toisiamme, näin ainakin itse tunnen. 

Apua haettiin myös terapiasta kun lopulta tilanteen vaikeus ja karuus valkeni minulle enkä nähnyt hetkeen tilanteesta muuta ulospääsyä kuin ero. Olemme kuitenkin monessa mielessä onnekkaita, meillä on ihana perhe ja koti, kohtelemme toisiamme pääsääntöisesti kauniisti ja hyvin ja rakkautta ja hellyyttä on edelleen, vain seksuaalista vetovoimaa ei. Seksiäkin meillä siis silti ajoittain on, minulle se alkaa vaan olla yhä vaikeampaa ja vaikeampaa koska tiedän että mies ei ulkoisesti viehäty ulkonäöstäni. Olen ymmärtänyt paljon itsestäni tämän suhteen aikana, nähnyt mitä tarvin seksin osalta ja tiedän ettei tämä suhde sitä minulle anna. Terapia ei ole muuttanut näitä ongelmia suhteessamme vaikka onkin toki auttanut sietämään tilannetta ja ehkä myös saanut miehen ymmärtämään miten merkittävästä asiasta on kyse.

Kiinnostaa onko vastaavaa muilla ja miten siitä oli selvitty?

Tiedän että on helppo sanoa eroa ainoaksi vaihtoehdoksi mutta sitäkään en haluaisi, en vaan tiedä voiko tällainen tilanne muuttua ikinä. Tietysti voi myös ajatella miksi perustin perheen tuollaisessa tilanteessa mutta sen tein puhtaasti rakkaudesta ja siitä ajatuksesta että mies olisi hyvä isä ja sellainen saa naiselle kummasti halun yrittää vielä ja myös saada lapsia.

Voiko mies alkaa nähdä minut haluttavana jos en lähtökohtaisesti ole sitä hänen mielestään ollut? 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän tapauksen kaltaisia on varmaan valtaosa pitkistä parisuhteista. Seksuaalisuus litistyy ja lätistyy vuosien myötä ja suhde muuttuu kaverilliseksi. Näin on käynyt itsellänikin. En oikein tiedä mitä asialle osaisi tehdä, kun kumppanin kanssa on kuitenkin hyvä olla ja elää. Olen ehkä lähinnä alkanut jättämään pitkiä jäähyväisiä sille hekkumaosastolle ja kohdistamaan huomion ihan muihin asioihin

Näin tosiaankin käy, jos on niin hölmö, että kuvittelee liekin pysyvät yllä ilman sen vaalimista. Sitä saa mitä tilaa.

Pitää saada suu auki ja puhua asioista. Kertoa mitä haluaa ja mistä pitää. Silloin ei tarvitse elää missään kaverisuhteessa. Vaihdevuosille ei Jodakaan voi mitään, mutta moneen muuhun asiaan voi kyllä omalla käytöksellään vaikuttaa.

Meilläkin asioista on puhuttu paljon, koen että jotkut asiat ovat silti sellaisia että pelkkä puhe ei auta ja jos se puhe ei koskaan muutu teoiksi voi se jopa kääntyä itseään vastaan. Jotkut ihmiset voivat kokea helpoksi puhua mutta oikea toiminta onkin aivan muuta.

Ihan hyvä juttu, ei seksiä tarvii mihinkään. Seksi ihan yliarvostettua

Vierailija kirjoitti:

Hep, täällä.

Keskiikäisiä, mutta yhdessä olleet reilu 20v. Seksi on kuihtunut käytännössä kokonaan pois viimeisen 5v. aikana.

Vaimo ei seksiä tarvitse kuin hyvin harvoin. Jos olen vuosien aikana asiasta puhunut, olen vain saanut syytöksiä siitä, että en häneltä muuta tarvitse kuin pillua jne. syyllistämistä. En ole komea mies ja katkeruutensa ja kyynistymiseni on saanut minusta vielä rumemman ihmisen kuin ollenkaan. Eron jälkeen tuskin saisin lapsia enää nähdä, joten tässä tämä ainutkertainen elämä sitten kärvistellään. No huonomminkin asiat kai voisivat olla.

M44

Oletko koskaan saanut vaimoltasi vastausta miksi hän ei seksiä tarvi?

Minä itse koen että mitä vähemmäksi seksi muuttui sen vähemmän sitä lopulta enää tarvii. Mies voi tehdä paljon sen hyväksi että saa naisen haluamaan. Minä esimerkiksi huomaan että minulle on meidän vaikeassa tilanteessa helpoin jos mies ei luo mitään odotuksia minua kohtaan vaan on valmis hoitelemaan vain minut. Tämä täytyy myös sanoa ääneen, "voinko pitää sinua hyvänä tai koskea ilman mitään odotuksia, haluan vain saada olosi hyväksi ja nähdä kun nautit. En odota vastapalvelusta ja meidän ei tarvi tehdä enempää jos et itse halua. Haluan vaan nähdä kun kiihotut". Esim noin, se on auttanut itseäni ainakin. Tietysti jos vaimo suostuu on lupaus pidettävä, jos niin onnellisesti kuitenkin käy että hän myöntyy on mahdollisuus seksille vähitellen olemassa kun vainosi uinuva seksuaalisuus saadaan heräämään. Toki meillä en koe haluttomuutta miestä kohtaan vaan pidän häntä haluttavana kaikista ongelmista huolimatta joten tilanne voi olla eri. 

Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen! On helppo antaa tämmöisiä ohjeita tietämättä kaikkea mutta sanon sen vain koska itseäni se olisi/on helpottanut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos tekisit miehen hieman mustasukkaiseksi. Luo vaikka alastonsuomi profiili jonne muutama kuva vaikka ilman kasvoja. Varmasti saat kehuja joka parantaa oma itsetuntoa. Sit sitä voi ylpeänä esitelle miehelle. Jos se on edelleen jääkaappi niin oma häpeä. Alat nyt vaan nauttimaan omasta itsestäsi. 

Myönnän että minulla on ollut profiili tuollaisella sivustolla joskus, en tosin ole edennyt asian suhteen muuten mitenkään. Mies oli tavallaan mustasukkainen mutta tuntui että ajan mittaan asia ei enää häirinnyt häntä niin paljon. Ajallisesti puhutaan siis viikoista eli ei pitkästä ajasta. 

Suurinta nautintoa minulle toisi olla haluttu oman mieheni kanssa, en kaipaa oikeastaan juurikaan nuoruuden päiviä jolloin joku puhui lipeviä sanoja ym. Ainut mitä niistä kaipaan on seksuaalisuus itsessäni ja sen herääminen vaatisi oman miehen ihailua jota ei rehellisesti minulle voi antaa vaikka vaivaantuneena yrittää välillä kehua. Toki säälin häntä myös että on tässä tilanteessa tuntien samalla katkeruutta ja myös vihan tunteita siitä että hän ei ollut rehellinen alun alkaen ja edisti tilannetta tähän suuntaan. Yhtä syyllistä en siksi halua tilanteelle antaa vaikka tiedän että toisissa olosuhteissa olisin ollut hyvin estoton ja kokeileva kanssaan. Kai olen liian herkkä kun en vaan ole onnellinen siitä että seksiä edes joskus on vaikka se ei suoranaisesti perustuisi minun kohtaamiseen vaan tarpeiden tyydytykseen. Hän on tavattoman hyvä mies niin monella tapaa kuitenkin. 

Syyllisyyskö minulla puhuu kun näin puolustan miestäni? Kuuluuko "hyvän" naisen tosiaan aina olla miehensä tuki ja puolustaja vaikka mies olisi satuttanut ja loukannut kuinka.. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teidän tapauksen kaltaisia on varmaan valtaosa pitkistä parisuhteista. Seksuaalisuus litistyy ja lätistyy vuosien myötä ja suhde muuttuu kaverilliseksi. Näin on käynyt itsellänikin. En oikein tiedä mitä asialle osaisi tehdä, kun kumppanin kanssa on kuitenkin hyvä olla ja elää. Olen ehkä lähinnä alkanut jättämään pitkiä jäähyväisiä sille hekkumaosastolle ja kohdistamaan huomion ihan muihin asioihin

En ollut epähuomiossa ensin lainannut tekstiäsi. Oletko mies vai nainen? Mikä aiheutti mielestäsi teillä intohimon puutteen, uskotko sen johtuvan vain pitkästä suhteesta?

Ap

 

Olen M. Pitkä suhde on varmaan se pääsyyllinen. Kun seksiä harrastettaessa tiedät suunnilleen sekunnilleen kuinka kauan kestää että puolisosi laukeaa ja tiedät jo etukäteen joka voihkaisun ja kiihot

Ikävä kuulla että teillä tilanne tuon kaltainen, tiedätkö kokeeko vaimosi samoin asian? Ainakin hän edelleen kiihottuu kanssasi mikä kertoo minusta siitä että ehkä jotain uutta olisi vielä mahdollista kokeilla. Toki joskus tuntuu että se uusi on vain yritys muuttaa jotain mikä on jo niin juurtunutta että se olisi ehkä hyvin päälle liimattua. Kiihotutko edelleen vaimostaan ja onko mitään mitä hän voisi tehdä muuttaakseen tilannetta?