Lue keskustelun säännöt.
12 vuotiaan yksinäisyys
30.10.2025 |
Olemme muuttaneet 2 krt 2 vuoden aikana halvemman asunnon perässä, mutta pysyneet lähialueella. Koulu on ollut sama koko ajan. Lapsella ei ole ainuttakaan kaveria, kun uuden talon pihapiirissä ei asu lapsia ja oman koulun oppilaat asuvat eri alueella. Lapsi viettää kaiket ajat yksin huoneessaan askarrellen jne, on kyllä 2 harrastusta joissa käy 3krt vko mielellään.
Kun vertaan muiden samanikäisten elämään he liikkuvat porukoissa ja ovat puistoissa jne kavereilla. Oma lapsi on ollut aina se jolla max 1 kaveri joka käynyt kylässä harvakseltaan nyt tämä kaveri muutti toiseen maahan.
Mietin milloin pitää huolestua ja mitä voisin tehdä lapsen avuksi? Hän suree kun kukaan ei ole hönen kanssaan esim välkillä kun nämä luokkakaverit ovat porukassa pihoilla ja ostareilla vapaa aikana he viettävät välkilläkin aikaa yhdessä. Lapseni on välkät aina yksin, opettaja tietää asiasta ja on käynyt koulupsykalla. Ei vaikutusta.
Lapsi on varmaan saanut mallin minulta, minulla ei ole ystäviä ja sukulaiset eivät pidä yhteyttä. Pääasiassa olen aina lapsen kanssa vaan kaksin joka myös väsyttää välillä. Jos en keksi vklopunna ohjelmaa lapsi on yksin huoneessaan.
Olen miettinyt jotakin radikaalia, jos muuttaisimme ihan muualle jotta lapsi saisi uuden alun. Olen itse työtön joten meillä ei ole syytä asua täällä missä nyt, asuntokin on kallis.
Mitä tekisitte ja onko teillä muilla yksinäisiä varhaisteinejä? Itse olin tuon ikäisenä vapaa ajat ulkona kavereiden kanssa.
Kommentit (33)
Kysy apua sosiaalitoimelta, koulun kuraattorilta ja koulun psykologilta? Olet ihan aiheesta huolissasi. Googlaa myös järjestöjä, monessa on tarjolla ystäväpalvelua nuorille, muistaakseni. Opettaja ei voi tuohon kauheasti vaikuttaa. Voit myös kysyä sosiaalitoimelta/järjestöiltä tukiperhettä jossa olisi samanikäinen sisarus?
Voitko itse järjestää jotain mihin lapsi voisi kutsua kavereita/kaverin? Halloween-juhlat, pikkujoulut, synttärit, uimahallireissu, käynti Mäkkärissä tms? Ymmärrän kyllä että kaikki maksaa. Uimahallireissu ei varmaan paljon.
Voisitteko osallistua yhdessä tuetuille lomille (esim kesäleireille) joissa lapsi voisi saada uusia kavereita? Tai lähtisikö lapsi itse leireille? Niihin saa tukia anottua myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo on hyvä? Jos asutte jossain tyyliin Vantaalla tms. mamulähiössä, on parempi että ei hillu kaupungilla. Pääkaupunkiseudun lähiöissä tuon ikäiset puukottavat toisiaan ja vetävät huumeita, lääkkeitä sekä alkoholia sekaisin.
Hki asutaan. Sitä juuri vähän mietinkin että miksi rohkaisisin lasta viettämään aikaa ostarilla tms, tiedän että jotkut vapettavat ja energiajuomaa menee monta tlk illassa. On ollut jo karkailuja jne. Luokalla ei ole ns perhetyttöjä jotka harrastavat ja viettävät aikaa perheen kanssa.
Jotenkin vaan silti tuntuu ikävältä lapsen vuoksi kun lukee esim luokan wa ryhmää missä sovitaan missä nähdään ja mitä tehdään jne.
Turha syyllistää itseäsi. Minäkäön en jaksa arjen ohella pitää yhteyttä keneenkään mutta lapsilla on paljon kavereita. Siinä, ettei hengaile ostareilla, ei ole mitäön pahaa. Wt-tapa viettää vapaa-aikaa. Jos on harrastuksia niin hyvä. Tuo koulujuttu on tylsä. Meidän koulussa välitunneille järkätään ohjelmaa, jotta kukaan ei joudu olemaan yksin.
Olisi pitänyt olla huolissaan jo pitkään. Kaveritaidot jäävät heikoiksi ja pian sinulla on käsissäsi yksinäinen nuori aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Kysy apua sosiaalitoimelta, koulun kuraattorilta ja koulun psykologilta? Olet ihan aiheesta huolissasi. Googlaa myös järjestöjä, monessa on tarjolla ystäväpalvelua nuorille, muistaakseni. Opettaja ei voi tuohon kauheasti vaikuttaa. Voit myös kysyä sosiaalitoimelta/järjestöiltä tukiperhettä jossa olisi samanikäinen sisarus?
Voitko itse järjestää jotain mihin lapsi voisi kutsua kavereita/kaverin? Halloween-juhlat, pikkujoulut, synttärit, uimahallireissu, käynti Mäkkärissä tms? Ymmärrän kyllä että kaikki maksaa. Uimahallireissu ei varmaan paljon.
Voisitteko osallistua yhdessä tuetuille lomille (esim kesäleireille) joissa lapsi voisi saada uusia kavereita? Tai lähtisikö lapsi itse leireille? Niihin saa tukia anottua myös.
Ei ole ketään ketä kutsua juhliin. Siksi ei ollut edes kaverisyntyäreitä tänä vuonna. Nykyinen asunto on sellainen ettei lapsi halunnut pyytää tänne ketään koko viime keväänä.
Kuraattorilla on käynyt ei apua,,samoin psykologilla ei apua. Luokalla ei ole ketään kuka voisi olla kaveri. Nämä kaikki muut asuvat samalla alueella ja me eri alueella. Näkevät myös sattumalta toisiaan kulkevat koulumatkat yhdessä jne.
Kerran kesällä lapsi oli luokkakavereiden kanssa hengaamassa mutta ei halunnut enää kun ostivat energiajuomia ja puhuivat vapesta jne.
Emme ole ls asiakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsi uusi alku. Tutustu mammoihin.
Maailmalla mammat ja lapset liikkuu yhdessa ja tietaa kenen kanssa lapsi kaveraa.
Olen introvertti enka halua tutusta kehenkaan, mutta huomenna joudun jalleen tapamaan ihmisia ja osallistumaan juhliin. Kaikki lapsen tahden.
Tiedan etta suomessa eri. Lapset pihalle ja ovi lukkoon, joten etsi toita ulkomailta.
Jos mikään ei pidättele Helsingissä, niin kyllä minä harkitsisin erittäin vakaasti paikan vaihtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli kuudennella luokalla jo ensimmäinen poikaystävä.
Vierailija kirjoitti:
Etsi uusi alku. Tutustu mammoihin.
Maailmalla mammat ja lapset liikkuu yhdessa ja tietaa kenen kanssa lapsi kaveraa.
Olen introvertti enka halua tutusta kehenkaan, mutta huomenna joudun jalleen tapamaan ihmisia ja osallistumaan juhliin. Kaikki lapsen tahden.
Tiedan etta suomessa eri. Lapset pihalle ja ovi lukkoon, joten etsi toita ulkomailta.
No, tämän vuoksi olen yksinäinen. Työskentelin muualla 15 v ja kun palasin Suomeen tapasin ex mieheni ja saimme lapsemme ekan Suomessa vietetyn vuoden aikana. En löytänyt vakituista työtä Suomesta, määräaikaisia pätkiä vain joten en saanut uutta kaveriporukkaa.
Olen miettinyt että kasvatan lasta ehkä ero tavalla kuin Suomessa yleensä, ehkä lapsikin on siksi erilainen. Muutin nuorena ulkomaille ja sikäläinen kulttuuri vaikutti minuun paljon kun ulkomaisen ex miehen perheessä oli lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs ne harrastukset, jos pyytäisi sieltä lapsia kylään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko niistä harrastuksista pyytää jotain käymään? Onko ketään lasta siellä jonka vanhempi on kiva? Kutsuisit molemmat kahville tai jotain.
Muutto on kyllä aika raju ratkaisuvarsinkin jos nuo harrastukset katkeaa sen vuoksi.
Ei koulussa voida pakottaa ketään leikkimään välitunnilla. Kavereita kannattaa nyt tehokkaasti alkaa etsiä muualta kuin koulusta. Tuossa iässä niitä kavereita ei hiekkalaatikolta löydä, joten se että naapurissa ei asu lapsia ei ole ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mikään ei pidättele Helsingissä, niin kyllä minä harkitsisin erittäin vakaasti paikan vaihtoa.
Tätä tosiaan nyt mietin ja etsin työpaikkoja ja asuntoja koko Suomesta. Olisi oikeastaan aika ihanaa asua jossain muualka kuin täällä pk seudulla missä olen asunut Suomessa asuessani aina.
Luulen että se voisi olla meille molemmille uusi alku.
12-vuotias on jo niin iso että on vaikeaa vanhemman vaikuttaa ystävyyssuhteisiin. Tsemppiä ap, älä syyllistä itseäsi!
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt olla huolissaan jo pitkään. Kaveritaidot jäävät heikoiksi ja pian sinulla on käsissäsi yksinäinen nuori aikuinen.
Ei välttämättä. Yksinäisyys ei välttämättä johdu huonoista kaveritaidoista edes. Joskus ryhmädynamiikat esim. luokalla ovat outoja. Saatetaan tarvita joku/jotkut, jota syrjitään, jotta muut voivat tuntea kuuluvansa johonkin ja hyväksytyiksi. Ei tietenkään ole tervettä. Toisessa ympäristössä joku henkilö voi kukoistaa, jos kaveritaidot ovat ok. Minun poika oli alakoulussa epäsuosittu ja yksinäinen. Yläkoulussa ja siitä eteenpäin hänestä tuli jopa hyvin suosittu. Itse olin epäsuosittu koko peruskoulun ja oikeastaan vielä lukionkin. Yliopistossa minusta tuli suosittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo on hyvä? Jos asutte jossain tyyliin Vantaalla tms. mamulähiössä, on parempi että ei hillu kaupungilla. Pääkaupunkiseudun lähiöissä tuon ikäiset puukottavat toisiaan ja vetävät huumeita, lääkkeitä sekä alkoholia sekaisin.
Hki asutaan. Sitä juuri vähän mietinkin että miksi rohkaisisin lasta viettämään aikaa ostarilla tms, tiedän että jotkut vapettavat ja energiajuomaa menee monta tlk illassa. On ollut jo karkailuja jne. Luokalla ei ole ns perhetyttöjä jotka harrastavat ja viettävät aikaa perheen kanssa.
Jotenkin vaan silti tuntuu ikävältä lapsen vuoksi kun lukee esim luokan wa ryhmää missä sovitaan missä nähdään ja mitä tehdään jne.
Mainitsit että lasellasi on kolmena päivänä viikossa jokin harrastus jossa käy. Eikö sieltä harrastuksesta löytyisi kaveriseuraa myös esim vk.lopuille? Jospa järjestäisit vaikka leffaillan lapsellesi ja hänen kavereilleen jne. Kutsukaa niitä harrastuskavereita kylään. Sun pitää kenties pikkasen nähdä vaivaa tämän kanssa. Ihan hyvä ettei viikolla hilluta kaupungilla ja muuten ne kolme iltaa menee siellä harrastuksessa. Ikävää että välkällä ei löydy kavereita joiden kanssa olla. Mutta hyvä jos ei kiusata.
Ennemmin kotona kun kadulla ton ikänen. Eikö kukaan ikinä käy kylässä?
Ehkä tuo on hyvä? Jos asutte jossain tyyliin Vantaalla tms. mamulähiössä, on parempi että ei hillu kaupungilla. Pääkaupunkiseudun lähiöissä tuon ikäiset puukottavat toisiaan ja vetävät huumeita, lääkkeitä sekä alkoholia sekaisin.