Lue keskustelun säännöt.
Onko 28-vuotiaana elämä jo ohi
29.10.2025 |
Olen 28-vuotias nainen. En koe, että elämällä olisi enää mitään annettavaa. En ole enää kaunis ja nuori ja miehet karttaa. Läheisiä ystäviä ei ole enää ja istun vaa kotona työttömänä. Mieskin jätti juuri, muutti ulkomaille ja hylkäsi mut. En kykene autismin takia työelämään. Jos uskaltaisin, tappaisin itseni.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
No sitten kun olet 45, niin antaisit mitä vain, että saisit olla vielä 28, joten nauti nyt. Vaikka et enää koskaan tule olemaan nuorempi kuin ennen, niin olet silti juuri nyt nuorempi kuin tulet koskaan olemaan.
Oon jo nyt vanhan näköinen eikä miehet kiinnostu enää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sitten kun olet 45, niin antaisit mitä vain, että saisit olla vielä 28, joten nauti nyt. Vaikka et enää koskaan tule olemaan nuorempi kuin ennen, niin olet silti juuri nyt nuorempi kuin tulet koskaan olemaan.
Miksi on niin paljon hienompaa olla 28-vuotias kuin 45-vuotias? Minä olin eronnut ja asuntovelkainen 28-vuotiaana. 45-vuotiaana olin onnellisesti aviossa, paremmassa työpaikassa, montaa kokemusta rikkaampi ja taloudellinen tilannekin oli paljon parempi. Vanhat ystävät olivat säilyneet ja uusia oli löytynyt. Siihen verrattuna kaljuuntunut päälaki ja roikkuvat posket eivät paina mitään.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuolla ole mitään tekemistä ikäsi vaan elämäntilanteesi kanssa.
Aina ehtii elämänsä suunnan kääntämään.
On osittain kun kaverit jo pitkis parisuhteissa lapsineen ja iteltä mahdollisuudet jo menny. Ja en oo enää nuori nii miehet ei kiinnostu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole iästä kiinni. Ehdit hankkia vielä monta kiinnostavaa elämää. Ryhdy vaikka vapaaehtoistöihin, tuo sisältöä elämään.
Itse 48 v, eronnut ja elän uutta hyvää elämää.
Elämä hyvin rajoittunutta ja tulee olemaan kun ei oo rahaa nii en ehdi hankkii mitään. Ei oo aikaa ku autistina kaikki energia kuluu jo ihan kotitöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuolla ole mitään tekemistä ikäsi vaan elämäntilanteesi kanssa.
Aina ehtii elämänsä suunnan kääntämään.
On osittain kun kaverit jo pitkis parisuhteissa lapsineen ja iteltä mahdollisuudet jo menny. Ja en oo enää nuori nii miehet ei kiinnostu.
Äitini meni uusiin naimisiin yli 50-vuotiaana. Naapurin pappa avioitui leskinaisen kanssa lähes 80-vuotiaana. Ovat oikein rakastuneennäköisiä, kun kulkevat kadulla käsi kädessä.
Elämä meni paskaks itseasiassa jo 5 vuotta sitten kun elämäni rakkaus jätti. Sen jälkeen on tullut paljon ongelmia mm. Vankilatuomio.