Lue keskustelun säännöt.
Oletko remontoinut täysin vanhan asunnon/talon, ja sitten kuitenkin kaipaat sitä vanhaa takaisin?
28.10.2025 |
Nyt siis lähinnä kyse järjettömästä kaipuusta, mutta toki jonkun rempparatkaisun katumisestakin voi kertoa.
Itse muutin vanhaan sukutaloon, joka oli aivan pakko remontoida. Kosteus ja huono ilmanvaihto olivat tehneet tuhojaan, jalka meinasi mennä lattiasta läpi, eikä talossa voinut olla paria tuntia kauempaa ilman että pistävä, kamala haju tarttui vaatteisiin. Seinissä homepilkkuja jne.
Remontoimme siis talon täysin ja nyt talo on terve, kaunis ja täysin oman maun mukainen. Ja sitten huomaan kaipaavani sitä vanhaa narisevaa lattiaa, 50-luvun tapettia, kamaria juuri sellaisena kuin se oli. Välillä suljen silmät ja mietin millaista tässä huoneessa ennen oli, ja kuvittelen olevani siellä nyt.
Muita? 😄
Kommentit (7)
Remontti siis meni pieleen etkä saanut vanhan talon fiilistä säilytettyä. Sellaisia vanhoja taloja näkee aika paljon, missä talon luonne on muuttunut niin ettei siitä enää saa vanhan kammarin ja tuvan fiilistä, vaan se on kuin mikä tahansa toimiva uusi ok-talo. Seuraavassa remontissa voit ehkä korjata tilannetta?
Itse olen remontoinut lähiaikoina kaksi vanhaa taloa. Satavuotiaan hirsitalon remontissa säästettiin eri aikakausien osia, hieman pinkopahvia ja nauloja hirsiseinän yläosassa, vanha katto ja muutama muu iso yksityiskohta, kaikki katkaisijat, pistorasiat ja muut yksityiskohdat ovat vanhan mallisia, mutta uusia ja sekä tietenkin säästettiin vanhat tulisijat. Omaan makuuni lopputulos oli hieman liian vaalea.
Toinen talo oli uudempi ja hieman pehmeämpi väreiltään, vaikka sekin on aavistuksen liian vaalea (lattia olisi voinut olla tummempi). Entisaikaan sisustus oli eriparisempi eikä väritykseltään niin yhteinäinen kuin nykyisin on tapana. Ehkä lisäämällä eriparisuutta ja värejä voisit saada takaisin vanhaa tunnelmaa edullisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Remontti siis meni pieleen etkä saanut vanhan talon fiilistä säilytettyä. Sellaisia vanhoja taloja näkee aika paljon, missä talon luonne on muuttunut niin ettei siitä enää saa vanhan kammarin ja tuvan fiilistä, vaan se on kuin mikä tahansa toimiva uusi ok-talo. Seuraavassa remontissa voit ehkä korjata tilannetta?
Itse olen remontoinut lähiaikoina kaksi vanhaa taloa. Satavuotiaan hirsitalon remontissa säästettiin eri aikakausien osia, hieman pinkopahvia ja nauloja hirsiseinän yläosassa, vanha katto ja muutama muu iso yksityiskohta, kaikki katkaisijat, pistorasiat ja muut yksityiskohdat ovat vanhan mallisia, mutta uusia ja sekä tietenkin säästettiin vanhat tulisijat. Omaan makuuni lopputulos oli hieman liian vaalea.
Toinen talo oli uudempi ja hieman pehmeämpi väreiltään, vaikka sekin on aavistuksen liian vaalea (lattia olisi voinut olla tummempi). Entisaikaan sisustus oli eriparisempi eikä väritykseltään niin yhteinäinen kuin nykyisin o
Ei, remontti ei mennyt pieleen. Meillä ei voinut niitä homeisia pinkopahveja säilyttää, mutta kaikki säilytettiin mitä voitiin. Kuten vanhat ikkunat, sisäkatot (tosin aiemmin ne oli lastulevyjen alla piilossa), ovet listoineen, tulisijat ym. Meilläkin pistorasiat on uudet, mutta ns vanhanaikaiset, mustat johdotkin laitettiin pintavetoina koska sopii tyyliin.
Vanhat lastulevyt poistettiin ja tilalle tuli huokolevyt ja makulatuuripaperit, kamariin paperitapetti, koska siellä ennestäänkin paperitapetti oli. 70-luvun muovimatto ja sen alta lahonnut lattia poistettiin ja tilalle lautalattia, jne. Eli nyt talossa on arvostettu alkuperävuotta jopa enemmän kuin 70-luvulla tehdyn remontin jälkeen, sisustus on harmoninen ja mieluinen.
Ja kuten sanottu, silti on se järjetön kaipuu välillä miettiä millainen tämä oli ennen 😄 En minä haluaisi takaisin keltaista lastulevykattoa, myrkynvihreitä lastulevyseiniä, sinistä muovimattoa ja punaisia muovisia kaapinovia, en hometta enkä hajua, mutta koska tämä on rakas paikka jo lapsuudesta, niin välillä on ikävä "vanhaan". Ap
Tuo varmaan tulee lähinnä jos on kyseessä sukutalo tai lapsuudenkoti. Me ostettiin kesäpaikaksi vanha talo eikä ole kyllä yhtään ikävä niitä meidän makuun sopimattomia pintamateriaaliratkaisuja. Nyt on paljon parempi kun on saatu oman näköinen.
Kaveri osti vanhan talon ja remontoi sen heti, teki isoja muutoksia. Parin vuoden asumisen jälkeen totes että talo oli paljon toimivampi ennen remonttia. Sanoi että jos kehtaisi, purkaisi kaiken mitä on tehnyt, mutta ei kehtaa. Tosiaan kannattaa asua talossa ensin jonkun aikaa ennen kuin tekee muutoksia. Sama koskee pihaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri osti vanhan talon ja remontoi sen heti, teki isoja muutoksia. Parin vuoden asumisen jälkeen totes että talo oli paljon toimivampi ennen remonttia. Sanoi että jos kehtaisi, purkaisi kaiken mitä on tehnyt, mutta ei kehtaa. Tosiaan kannattaa asua talossa ensin jonkun aikaa ennen kuin tekee muutoksia. Sama koskee pihaa.
Just näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveri osti vanhan talon ja remontoi sen heti, teki isoja muutoksia. Parin vuoden asumisen jälkeen totes että talo oli paljon toimivampi ennen remonttia. Sanoi että jos kehtaisi, purkaisi kaiken mitä on tehnyt, mutta ei kehtaa. Tosiaan kannattaa asua talossa ensin jonkun aikaa ennen kuin tekee muutoksia. Sama koskee pihaa.
Tuosta pihasta pakko kommentoida että kun muutimme omakotitaloon oli siellä koko tontin halkova kukkapenkki. Siis pituutta oli kymmeniä kymmeniä metrejä, keskellä pihaa. Ei se lapsiperheeseen sopinut koska piti lapsille olla myös lupa pelata jalkapalloa, pyöräillä ym. Suurin osa kukkapenkistä purettiin pois, sukulaiset saivat hakea mitä halusivat. Se harmittaa etten tehnyt niistä uutta penkkiä vaikka tontin reunalle, oli harvinaisempiakin kasveja. Toki osa kukkapenkistä jäikin, mitä talon vieressä oli.
Olisihan sinne voinut valita pintamateriaaleiksi vanhaa jäljittelevää vaikka alta uutta onkin? Juu ei se sama o,e kuin vanha mutta edes osa tunnelmasta säilyy.