Koulu antaa ymmärtää, että lapseni on rasitteena koulussa. Mitä pitäisi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Mitäpäs jos lähtisit vaikka vielä tehokkaammin hakemaan apua sille lapsellesi? Sinun tehtäväsihän se on, eikä koulun. Koko päivän itkeminen ei ole normaalin lapsen käytöstä ja ihan varmasti sotkee kaikkien muiden tekemistä siellä luokassa. Yhteys rehtoriin, erityisopettajaan, kuraattoriin, psykologiin ja kaikkiin muihin tahoihin, jotka voivat asiaan vaikuttaa. Opettajan kanssa voi myös keskustella, mitä vaihtoehtoja luokkatilassa on järjestää asia. Voiko lapsi saada esimerkiksi sermin luokkaan tai poistua käytävän puolelle (valvottuna) tilanteessa, jossa stressi iskee niin pahana, ettei saa itse oloaan rauhoitettua.

Kaikki eivät voi vaan levitellä käsiään asiassa, ei myöskään ap. Sen lapsen kanssa pitäisi tietysti myös keskustella siitä, mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei. Itkeminen ja tunteiden näyttäminen on ok, mutta siinäkin on rajat.

Jos oppilaalle ei ole valvojaa tarjota, ei häntä voi päästää luokasta ulos. Kouluista on irtisanottu tänä syksynä suuri osa ohjaajista.

Me saimme neuropsykologilta avun koulun vaihtoon. Lapsi oli jo erityisluokassa, mutta oli kiusattu. Lapsen opettaja (evp armeijasta) sanoi, että lapsi pilaa koko luokan ilmapiirin. Mutta isompana syynä ongelmiin oli varmastikin se, ettei opettaja osannut huomioida lapsen vaikeasta kuulovammasta johtuvia ongelmia. Kun opettaja syyttää, niin muiden  oppilaiden on helppo aloittaa kiusaaminen.

Oma lapseni oli jo onneksi vanhempi, kun tämä tapahtui. Jos sama olisi tapahtunut ekalla, niin olisi ollut liian helppoa syyttää lapsen sopeutumattomuutta yms kuten tässäkin ketjussa on tehty.

Onko tää nyt sama joka ei pärjää iltiksessäkään? Trolli, tai sitten kohta sossut tulee auttamaan aloittajaa koulun kutsumana.

Miun lievästi kehitysvammainen autistipiirteinen 9v lapsi itkee koulussa,koska kokee että häntä katsotaan. Ei saa katsoa.

Luojan kiitos sai vaikean ekaluokan jälkeen diagnoosin ja siirron pienluokkaan,toki oli muitakin ongelmia kuin itkuisuus eli suuria vaikeuksia tehtävissä ja jankuttamista

Huolehtikaa lapsille riittävä tuki mitä tarvitsee.

Ei tarvitse alkaa vääntämään koulun kanssa, usein opet ei edes ymmärrä erilaisuutta, eri tavoin käyttäytyviä jne.On niin nähty.

Samaa kaavaa pitäisi mennä, stop tuommoselle.

Koulupäivän lyhentäminen ei ole enää sallittua. Ensisijaisesti korjataan tilanne muuten. 

Vierailija kirjoitti:

Koulupäivän lyhentäminen ei ole enää sallittua. Ensisijaisesti korjataan tilanne muuten. 

Oho! Onko tämä totta? Milloin muutos tullut voimaan?

Kun lapsi on kotona rauhoittunut, oletko puhunut lapsen kanssa, siitä miksi hän itkee koulussa? Mitä hän on kertonut? Oletko pitänyt huolta, että lapsen ääni kuuluu palavereissa?

Kun ajatellaan, että on jo melkein marraskuu, eli koulua on käyty on useampi kuukausi ei tuo ole enää mitään alku jännitystä. Itku on koko päivän kestävää useampi päivä viikossa, joten sanoisin että lapsi ei ole koulukypsä.

Lapsi on vielä liian pieni koulu maailmaan. Onko ratkaisu sitten se, että palaa eskariin ja ensi syksynä sitten kouluun vai henkilökohtainen ohjaaja ja pienet asiat päivään, missä huomioidaan se, että on vielä liian pieni kouluun. Tarvitseeko jotenkin muokata koulupäivää huomioiden kaikki lapsen ongelmat.

Varmasti tulevaisuudessa lapsi hyötyisi pien ryhmästä. On mahdollista että ryhmät on tämän lukukauden osalta jo täynnä, eikä lapsi ole välttämätön siirron tarpeessa. Eli paikkaa kannattaa hakea ensi syksynä alkaen.

Teille on.tulossa tosi rankka vuosi joten tsemppiä.

Outoa, jos päätökset tehdään vanhempien kanssa keskustelematta. Vaadi koolle oppilashuoltoryhmä, joka on moniammatillinen elin. Jos sinulla on kirjallinen todistus lapsesi nepsy-tutkimuksesta, vie se mukanasi. Jos mahdollista, niin kutsu mukaan myös se henkilö, joka lastasi on tutkinut ja diagnoosin antanut. Eiköhän jo ala asiat nytkähtämään eteen päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulupäivän lyhentäminen ei ole enää sallittua. Ensisijaisesti korjataan tilanne muuten. 

Oho! Onko tämä totta? Milloin muutos tullut voimaan?

Kun tämä tuen uudistus tuli nyt sykyllä voimaan. Oppimäärää tai koulupäivää saa rajata vasta kun kaikki muu on kokeiltu.

Vierailija kirjoitti:

Koulupäivän lyhentäminen ei ole enää sallittua. Ensisijaisesti korjataan tilanne muuten. 

Ei ole totta, mutta kriteerejä on kyllä tiukennettu. Voi olla kuntakohtaisia erojakin, siitä en tiedä. Ainakin täällä pk-seudulla koulupäivän lyhennys on viimeinen vaihtoehto, ja aina väliaikainen. Hoitotahon puolto tarvitaan. 

Muutenkin olisi paikallaan nopeasti järjestää neuvottelu, jossa paikalla olisi perheen lisäksi  koululta ainakin ope, psylologi, kuraattori, ja oikeastaan myös rehtori. Lisäksi hoitotahon edustus, ja mahdollisesti myös alekoordinaattori joka vastaa kyseisen alueen koulupaikoista. 

Ihan aluksi pitää kartoittaa mitä tukitoimia koulussa on kokeiltu, ja miksi ne ovat riittämättömiä. Yhdessä voidaan sitten miettiä olisiko vielä jotain keinoja kokeilematta. Ap kertoo, että lapsi stressaantuu koulussa. Stressaantumisen syy pitää selvittää, jotta tukitoimet voidaan suunnitella oikeanlaisiksi. Jos lähikoulussa ei ole sopivaa luokkamuotoa, ja todetaan että muut tukitoimet eivät riitä, voidaan (ja pitää) lapselle hakea koulupaikkaa muualta kuin omasta lähikoulusta. Tähän tarvitaan aluekoordinaattoria. 

Koulun on järjestettävä lapsen tarvitsema tuki tavalla tai toisella. Se on lapsen laillinen oikeus. Koululla en nyt tarkoita juuri sitä lähikoulua, vaan koulua instanssina. Jos siis lähikoulussa ei ole mahdollisuutta tarjota tällaista tukea, on sopivan luokkamuodon järjestäminen toisesta koulusta koulun tehtävä, ei vanhempien. Hoitotahon puolto kyllä painaa paljon, joten ehdottomasti tarvitaan yhteistyötä koulun, kodin ja hoitotahon välillä.