Olen kotirouva, ja mieheni on diplomi-insinööri. Söpö, tarkka, järjestelmällinen ja sellainen, että kaikki pitää olla just eikä melkein.
Minä taas pidän huolen, että kotona on lämpöä, pehmeyttä ja pieniä yllätyksiä, joilla arki pysyy mielenkiintoisena. Päivät kuluvat omakotitaloa siivotessa, kokkaillessa ja välillä vähän testaillessa, miten arki oikein taipuu pienillä tempuilla. Onhan se hauskaa huomata, että kaikki ei aina mene ohjeiden mukaan. Aamulla sängyssä DI-mieheni vieressä maailma pysähtyy hetkeksi. Vielä unisina muistellaan viimeisiä matkoja. Pieni kosketus, hiljainen nauru ja tunne, että maailma on meidän, tekevät olon vahvan eroottikseksi. Meillä on kolme lasta ja neljäs hankinnassa. Ja voi kuule, sinkuille pieni vinkki: joskus kannattaa flirtata, leikkiä töissä pikkutuhmasti hieman, huomata pienet yksityiskohdat ja antaa tunnelman kasvaa. Silloin arki voi yllättää ja johdattaa juuri rikkaan DI:n luokse.
Kommentit (22)
Kylläpä taas makea nauru maittoi, kun luin ap:n selostusta. Olen ollut DI:n kanssa naimisissa 50 vuotta, joten voin vaan sanoa, että katsotaan nyta rauhassa, kauanko tuollaista kestää.
Johonkin paremmin ansaitsevaan niin olisi edes jotain totuuspohjaa jutuissa...