Lue keskustelun säännöt.
Suomessa muutetaan pois lapsuudenkodista nuorempina kuin muissa Euroopan unionin (EU:n) maissa.
25.10.2025 |
Vuonna 2024 EU:n nuoret aikuiset muuttivat pois vanhempiensa luota keskimäärin 26,2 vuoden iässä. Etelä- ja Itä-Euroopan maissa itsenäistyminen tapahtuu myöhään, sillä esimerkiksi Kroatiassa keskimääräinen ikä oli 31,3 vuotta, Slovakiassa 30,9 ja Kreikassa 30,7 vuotta.
Pohjoismaissa nuoret lentävät pesästä huomattavasti aiemmin, esimerkiksi tanskalaiset keskimäärin 21,7-vuotiaina ja ruotsalaiset 21,9-vuotiaina.
Ennätysaikaisin omilleen muuttavat suomalaiset nuoret aikuiset, jotka muuttavat omilleen keskimäärin jo 21,4 vuoden iässä. Sukupuolten välillä on yli vuoden verran eroa, sillä suomalaisnaiset ovat keskimäärin vain 20,7-vuotiaita muuttaessaan omilleen, ja suomalaismiehet saavat avaimet omaan kotiin keskimäärin 22-vuotiaina.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se pitääkin. Olishan se hirveetä, jos kolmekymppisenä asuisi vielä äipän ja iskän kanssa.
Minusta taas aikaisin muutto kertoo tulehtuneista suhteista perheenjäseniinsä ja hankalasta luonteesta.
Olen itse lähtenyt alkoholistiperheestä heti kun pystyin, eli aivan liian aikaisin jo peruskouluikäisenä. Ja sama juttu sisaruksillani, joista toinen kävi kuitenkin lukion kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsenäistyminen=yksinäisyys.
Suomessa on tosiaan yksinäisyysepidemia, jonka yksi syy on se, että lasten odotetaan muuttavan omilleen VIIMEISTÄÄN kahdeksantoistavuotiaina. Kotona asuvaa ja viihtyvää nuorta aikuista ihmetellään. Ylipäänsä ihmetellään, jos perhe pitää yhtä vielä sen jälkeen, kun lapset ovat aikuistuneet, ja harvinaistahan se onkin. Sen takia moni suomalainen on nyt vaikeuksissa, kun hyvinvointivaltiota puretaan eikä apua ja tukea saa enää yhteiskunnalta samalla tavalla kuin ennen, mutta perheenjäsenetkään eivät ole lähellä eivätkä auttamassa. Suomessa vallitsee monella tavalla kylmä kulttuuri.
Laitoskulttuuri. Vaikka on ihan tutkimuksia että vanhukset ja lapset kotona parantaa kaikkien hyvinvointia.
Tee sinä yksi tutkimus dementoituneen vanhuksen ja pienten lasten asumisesta samassa kodissa. Minä voin antaa siihen hyvää aineistoa. Sen jälkeen olisi reaalimaailmaan perustuvaa tietoa siitä, mitä tapahtuu kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnille.
Suomessa tämän on mahdollistanut ilmainen koulutus, opintotuki ja asumistuki. Erityisesti vähävaraisissa perheissä täysi-ikäisestä kotona asuvasta ei ole juurikaan saanut enää tukia, vaan on ollut taloudellisesti järkevämpää tämän muuttaa omaan kotiin. Nyt kun hyvinvointiyhteiskunnan tukia puretaan ja toisaalta nuorten työllistyminen on mitä on, niin kehityssuunta on varmasti yleiseurooppalaiseen suuntaan. Vastuu perheenjäsenistä, niin nuorista aikuisista kuin vanhuksista, valuu keski-ikäisille.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäistyminen=yksinäisyys.
No on se nyt vähän outoa ettei aikuinen pärjää ilman vanhempien jatkuvaa läsnäoloa.
Kannattaa muistaa että eri maissa rekisteröidään opiskelijat eri tavoin. Suomessakim aiemmin omilleenmuutto oli näennäisesti paljon vanhempana kun opiskelupaikkakuntaa ei rekisteröity opiskelijan kotikunnaksi. Edelleen monissa maissa opiskelija on kirjoilla vanhempien luona vaikka ei oikeasti siellä asu. Ja joissain maissa ei rekisteröidä välttämättä edes määräaikaiseen vuokra-asuntoon, täytyy olla jokin muu osoite ja yleensä se on se lapsuuskoti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumistuki yms mahdollistaa sen.
Sivistysmaassa ei ole mahdollisuus että esim. pari uraihmistä pitää jotain 30v aikuista kotonaan. On kaikkien etu (myös niiden vanhempien) että se itsenäistyminen kustannetaan yhteisestä potista.
Ja ei, Kreikka ja Espanja eivät ole mitään sivistysmaita nykypäivänä. Ne ovat takapajuloita jossa köyhän nuoren elämä on helvettiä. Moni ei pääse edes nelikymppisenä itsenäistymään vaan saa oman asuntonsa vasta silloin kun vanhemmat kuolevat pois.
Ei vanhempien ura estä nuoren kotona asumista. Mutta Suomessa on mahdollista muuttaa pois kotoa parikymppisenä. Yleensä se tapahtuu luontevasti siinä vaiheessa kun lähtee opiskelemaan. Muuttaminen on myös luonnollista ja tavallista, vaikka ei lähtisikään opiskelemaan, ja yhteiskuntakin tukee sitä.
Kreikassa taitaa olla edelleen se tapa että tytär saa vanhemmiltaan asunnon avioituessaan ja usein se asunto on vanhempien yläkerta (=sama osoite).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä että naiset/tytöt eivät tule toimeen äitinsä kanssa.
Ei johdu. Johtuu siitä, että tytöt/naiset lähtevät opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kreikassa taitaa olla edelleen se tapa että tytär saa vanhemmiltaan asunnon avioituessaan ja usein se asunto on vanhempien yläkerta (=sama osoite).
Eikö se ollut niin, että pojat saavat vaimonsa kanssa asunnokseen vanhempien yläkerran? Tyttäret muuttavat muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa että eri maissa rekisteröidään opiskelijat eri tavoin. Suomessakim aiemmin omilleenmuutto oli näennäisesti paljon vanhempana kun opiskelupaikkakuntaa ei rekisteröity opiskelijan kotikunnaksi. Edelleen monissa maissa opiskelija on kirjoilla vanhempien luona vaikka ei oikeasti siellä asu. Ja joissain maissa ei rekisteröidä välttämättä edes määräaikaiseen vuokra-asuntoon, täytyy olla jokin muu osoite ja yleensä se on se lapsuuskoti.
Varmaan voi olla eroja jonkin verran rekisteröinnissäkin, mutta on sekin ero, että monissa maissa useimmat opiskelijat asuvat asuntoloissa, joissa ei voi olla kirjoilla. Niissä voi olla vain lukukausien aikana, ja lomat täytyy viettää muualla. Suomessakaan ei olla kirjoilla asuntoloissa, vaan vähintään soluasunto pitää olla, jotta voi olla kirjoilla. Useimmissa muissakin maissa kyllä rekisteröidään kirjoille määräaikaiseen vuokra-asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa onkin ollut ongelma, kun aikuiset miehet asuvat ensin äitinsä hoidossa ja sitten vaimonsa, eivätkä osaa ruokaa tehdä tai pyykkiä pestä, jos jäävät yksin.
Ihan samalla tavalla siellä aikuiset naiset asuvat äitiensä hoivissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa että eri maissa rekisteröidään opiskelijat eri tavoin. Suomessakim aiemmin omilleenmuutto oli näennäisesti paljon vanhempana kun opiskelupaikkakuntaa ei rekisteröity opiskelijan kotikunnaksi. Edelleen monissa maissa opiskelija on kirjoilla vanhempien luona vaikka ei oikeasti siellä asu. Ja joissain maissa ei rekisteröidä välttämättä edes määräaikaiseen vuokra-asuntoon, täytyy olla jokin muu osoite ja yleensä se on se lapsuuskoti.
Näinhän se on. Minäkin vielä 1990-luvulla olin yhden vuoden kirjoilla vanhempieni kotipaikkakunnalla, vaikka olin tehnyt osoitteenmuutoksen opiskelupaikkakunnalle. Sitten hankin bussikortin ja sen sai silloin opiskelijahintaan vain, jos oli kotikunta se yliopistopaikkakunta. Siinä kohtaa vaihdoin kotikuntaa. Siksi jos katson omia tietojani Suomi.fi, niin siellä näyttää kuin olisin muuttanut vasta vuotta myöhemmin opiskelupaikkakunnalleni.
Monen vanhemmat ovat eronneet, eikä uusi puoliso hyväksy nuoria edellisestä suhteesta. Tiedän tapauksia, joissa nuori on suorastaan ajettu pois molempien vanhempien kodeista heidän löydettyään uuden kumppanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä että naiset/tytöt eivät tule toimeen äitinsä kanssa.
Naiset aloittaa yliopisto- ja AMK-opinnot aiemmin kuin miehet. Yliopistoon menevät miehetkin tietty joutuu muuttamaan, mutta monilla on armeija siinä välissä. Sen ajan asutaan virallisesti edelleen vanhempien kanssa.
Ja usein se intti saattaa aiheuttaa jopa kahden vuoden viiveen siihen opintojen aloittamiseen, jos saa lakin / valmistuu ammattiin keväällä, mutta menee inttiin vasta seuraavan vuoden tammikuun saapumiserässä (ja pääsee pois joulukuussa).
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa että eri maissa rekisteröidään opiskelijat eri tavoin. Suomessakim aiemmin omilleenmuutto oli näennäisesti paljon vanhempana kun opiskelupaikkakuntaa ei rekisteröity opiskelijan kotikunnaksi. Edelleen monissa maissa opiskelija on kirjoilla vanhempien luona vaikka ei oikeasti siellä asu. Ja joissain maissa ei rekisteröidä välttämättä edes määräaikaiseen vuokra-asuntoon, täytyy olla jokin muu osoite ja yleensä se on se lapsuuskoti.
Juu, itsekin muistan vaihtaneeni kirjat isäni luo, kun lähdin opiskelemaan (olin asunut sitä ennen jo vuoden omillani yhdessä exän kanssa). Siinä oli joku juttu, että soluasuntoon ei voinut muuttaa vakituisesti.
Vierailija kirjoitti:
On totta, että suomalaiset lapset kasvatetaan itsenäisiksi ja omatoimisiksi. En missään tapauksessa haluaisi aikuisten poikieni elävän luonani "peräkammari"-elämää. Arvostan nuorissa määrätietoisuutta ja uskallusta hypätä uuteen elämänvaiheeseen.
Yhteiskunnan tukien poisto korjaisi tämänkin asian.
Vierailija kirjoitti:
Millä hyvät asunnot oikein rahoitetaan opiskelijana? Ei paljon opintotuella elä. Ohis.
Ei opiskelijana tarvitse asua "hyvässä" asunnossa. Riittää kun on katto pään päällä, tila sängylle ja kirjoituspöydälle, sekä vessa, suihku ja keittiö huutohollin päässä.
Jos aikoo lähteä opiskelemaan, niin monen on muutettava. Ei yliopistoja tai ammattikorkeakouluja ole jokaisella paikkakunnalla. Osa muuttaa jo aikaisemmin lukion tai ammattikoulun perässä.
Pakko oli muuttaa omilleen heti lukion jälkeen, kun eihän mun kotikaupungissani ollut mitään jatkokoulutusmahdollisuuksia mulle.
Naiset aloittaa yliopisto- ja AMK-opinnot aiemmin kuin miehet. Yliopistoon menevät miehetkin tietty joutuu muuttamaan, mutta monilla on armeija siinä välissä. Sen ajan asutaan virallisesti edelleen vanhempien kanssa.