Ihmisten suhtautuminen nepsylapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni yrittää hankkia nepsydiagnoosia vaikka avainongelma on kasvatuksessa 

Minä olen taas sitä mieltä, että nepsydiagnoosin saanti on niin pitkä prosessi (monta vuotta) kaikkine terapiajaksoineen, että tuskin siellä hoitoputkessa on kovin montaa lasta joilla vika on pelkässä kasvatuksessa.

Tämä. Meillä nyt 3. vuosi menossa. Eskarissa alettiin ahdh epäilemään ja ekalla luokalla koulussa viemään asiaa eteenpäin. Nyt tokalla ja edelleen on odotellaan psykologille aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea adhd johtuu perinnöllisyydestä, raskausajan stressistä ja päihteidenkäytöstä. 

Sitten on näitä jotka eivät kasvata lastaan ja väittävät kaikille, että sillä on adhd. 

Korjaan, että perinnöllisyydestä kyllä, noita muita ei tarvita siihen, että lapsella on ADHD. Eli sen voi saada pelkästään perinnöllisyyden perusteella. 

Tämä on totta. Perinnöllisyysriskin takia adhd-potilaat eivät voi luovuttaa siittiöitä ja heille suositellaan sterilisaatiota. 

Virallinen nepsydiagnoosi saa vanhemmankin tuntemaan itsensä spessuksi. Toimii varsinkin jos vanhempi on selkärangaton, nuhjuisen oloinen ulisija jonka yli ihmiset kulkevat.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisesta lapsesta sanotaan, että pettymyksen ovat hyväksi, kasvattavat pettymyksensietokykyä ja että vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä.

Autistinen lapseni ei koskaan ole tottunut pettymyksiin. Ei, vaikka niitä on melkein päivittäin isompia ja pienempiä. Hän reagoi niihin uhmaikäisen itkupotkuraivarilla. Tämä toistuu joka kerta, kun joku menee pieleen tai hän ei saa tahtoaan läpi. On todella äärimmäisen omaehtoinen. Tiedättekö millaista on, kun lapsi on vielä isonakin kuin uhmaikäinen taapero ja vaikka kuinka pidät niitä rajoja niin se ei koskaan helpota. Voin sanoa että aika loppu olen.

Kuvailit juuri nykyajan parisuhteessa olevan suomalaisen naisen käytöksen miestään kohtaan 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsydiagnoosi pitää saada, koska naapurin Maijan lapsillakin on. Se on trendikästä.

Diagnoosi tarvitaan, jos lapsi tarvitsee ylimääräistä tukea. Ilman diagnoosia ei saa mitään.

Ylimääräisen tuen sijasta suosittelen kokeilemaan ylimääräistä kuria. Jos lapsesi ei pysy paikallaan niin hanki hänelle valjaat. Ja jos lapsesi ei tottele sinua niin toru häntä ja anna tuntuva rangaistus. Ei pidä arastella lapsen tiukkaakaan komentamista. Se on myös ihan ok että lapsi itkee ja raivoaa jos ei saa tahtoaan läpi.

Ei hyvää päivää että sä olet pihalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsydiagnoosi pitää saada, koska naapurin Maijan lapsillakin on. Se on trendikästä.

Diagnoosi tarvitaan, jos lapsi tarvitsee ylimääräistä tukea. Ilman diagnoosia ei saa mitään.

Ylimääräisen tuen sijasta suosittelen kokeilemaan ylimääräistä kuria. Jos lapsesi ei pysy paikallaan niin hanki hänelle valjaat. Ja jos lapsesi ei tottele sinua niin toru häntä ja anna tuntuva rangaistus. Ei pidä arastella lapsen tiukkaakaan komentamista. Se on myös ihan ok että lapsi itkee ja raivoaa jos ei saa tahtoaan läpi.

Valjaat koululaiselle? Pahinta, mitä voit tehdä, on rangaista lasta siitä, mitä hän ei tahallaan tee. 

Koska on nepsylapsia ja on nepsylapsia. On aidosti psykologin diagnosoimia ja sitten ne muut.Itse nepsylapsen äitinä näen selkeästi jumittumisen, ärsyyntymisen, riidan haastamisen pahenevan pelirupeaman jälkeen. Jos vertaan tavalliseen lapseen (meillä on siis molemmat) pelin ja kännykän käytön lopettaminen aiheuttaa 15v. nepsyllä samanlaisen reaktion kuin 5-10 vuotiaalla tavislapsella.

Tavislapsella on usein myös kavereita ja harrastuksia, nepsyllä nekin korvaa puhelin ja pelit. Nepsyllä digiaikaa kasaantuu liikaa.

Itse painotan molemmille lapsilleni sitä, että kavereita nähdään kasvotusten, pelataan myös lautapelejä, harrastetaan jotain, jossa kroppa saa liikettä. Tämän lisäksi jää aika verkkopeleihin ja kännykkään, mutta sitä ei ajallisesti jää niin paljoa.

Tänäänkin superonnellinen siitä, että nepsy vietti koulun jälkeen aikaa koulukaverinsa kanssa ja on nyt toisen ystävänsä kanssa. Jokainen hetki ilman puhelinta tekee hänen aivoilleen hyvää.

Pointti ei siis ole se mikä on juurisyy vaan se, että miten lisätä päivittäistä hyvinvointia. Sen valinnan voi tehdä joka päivä on nepsy tai ei.

Autismin kirjolla pettymyksen sietokyky voi olla haastavaa, koska monet piirteet, kuten sosiaalisten vihjeiden ymmärtämisen vaikeus, stressiherkkyys ja voimakas tarve rutiineille, voivat heikentää sietokykyä. Sen sijaan, että henkilö olisi "pettynyt", hän voi kokea ylikuormitustilaa (meltdown), joka on tahdosta riippumaton, voimakas tunnereaktio, kun odotukset eivät täyty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsydiagnoosi pitää saada, koska naapurin Maijan lapsillakin on. Se on trendikästä.

Diagnoosi tarvitaan, jos lapsi tarvitsee ylimääräistä tukea. Ilman diagnoosia ei saa mitään.

Ylimääräisen tuen sijasta suosittelen kokeilemaan ylimääräistä kuria. Jos lapsesi ei pysy paikallaan niin hanki hänelle valjaat. Ja jos lapsesi ei tottele sinua niin toru häntä ja anna tuntuva rangaistus. Ei pidä arastella lapsen tiukkaakaan komentamista. Se on myös ihan ok että lapsi itkee ja raivoaa jos ei saa tahtoaan läpi.

Valjaat koululaiselle? Pahinta, mitä voit tehdä, on rangaista lasta siitä, mitä hän ei tahallaan tee. 

Niin tosiaan... Nepsy ei ole vastuussa omasta käytöksestään eikä nepsyä voi kasvattaa. Tämä on nepsyperheiden lempiteesi ja perussyy sille miksi diagnooseja himoitaan.

Ennen käytöshäiriöt olivat ,,adhd,,, mutta nyt kun adhd on saanut negatiivisen sävyn, niin se on nykyään trendikkäämmin  ,,nepsy,,.

En usko, että kaikki ovat edes oikeasti nepsyjä. Sillä on vain helppo selittää kaikenlaista käytöstä. Tämä tekee hallaa oikeille nepsyille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nepsydiagnoosi pitää saada, koska naapurin Maijan lapsillakin on. Se on trendikästä.

Diagnoosi tarvitaan, jos lapsi tarvitsee ylimääräistä tukea. Ilman diagnoosia ei saa mitään.

Ylimääräisen tuen sijasta suosittelen kokeilemaan ylimääräistä kuria. Jos lapsesi ei pysy paikallaan niin hanki hänelle valjaat. Ja jos lapsesi ei tottele sinua niin toru häntä ja anna tuntuva rangaistus. Ei pidä arastella lapsen tiukkaakaan komentamista. Se on myös ihan ok että lapsi itkee ja raivoaa jos ei saa tahtoaan läpi.

Valjaat koululaiselle? Pahinta, mitä voit tehdä, on rangaista lasta siitä, mitä hän ei tahallaan tee. 

Jos lapsi käyttäytyy kuin taapero niin sitten häntä kaiken logiikan mukaan myös kohdellaan kuin taaperoa.

Itse ammattilaisena huomasin lapsesta jo taaperona että joku ei täsmää. En halunnut myöntää sitä itselleni. Ihana ja sinnikäs päiväkodin opettaja otti asian puheeksi. Pääsi tutkimuksiin ja 6- vuotiaana viikon tutkimusjaksolle. Asperger diagnoosi tuli. Sanoin lääkärille aiemmin että arvaan kyllä mikä lapsella on mutta en sano vaan saatte tutkia. Mitä ihanin nuori on nyt ja hyväksyy itsensä. Ikinä ei ole käyttäytynyt huonosti tai häirinnyt ketään.

Vankilat on täynnä diagnosoimattomia nepsyjä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen käytöshäiriöt olivat ,,adhd,,, mutta nyt kun adhd on saanut negatiivisen sävyn, niin se on nykyään trendikkäämmin  ,,nepsy,,.

En usko, että kaikki ovat edes oikeasti nepsyjä. Sillä on vain helppo selittää kaikenlaista käytöstä. Tämä tekee hallaa oikeille nepsyille.

Adhd on nepsy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen käytöshäiriöt olivat ,,adhd,,, mutta nyt kun adhd on saanut negatiivisen sävyn, niin se on nykyään trendikkäämmin  ,,nepsy,,.

En usko, että kaikki ovat edes oikeasti nepsyjä. Sillä on vain helppo selittää kaikenlaista käytöstä. Tämä tekee hallaa oikeille nepsyille.

Adhd on nepsy.

Nepsyn kirjoon kuuluu muitakin kirjaindiagnooseja kuin vain adhd.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea adhd johtuu perinnöllisyydestä, raskausajan stressistä ja päihteidenkäytöstä. 

Sitten on näitä jotka eivät kasvata lastaan ja väittävät kaikille, että sillä on adhd. 

Korjaan, että perinnöllisyydestä kyllä, noita muita ei tarvita siihen, että lapsella on ADHD. Eli sen voi saada pelkästään perinnöllisyyden perusteella. 

Tämä on totta. Perinnöllisyysriskin takia adhd-potilaat eivät voi luovuttaa siittiöitä ja heille suositellaan sterilisaatiota. 

suositellaan sterilisaatiota? Luuletko, että tänään on aprillipäivä`?

Ja sukusolujen luovutuskin onnistuu, tosin ei suomessa julkisella puolella, mutta esi. yksityiset voivat hyvinkin auttaa inseminaatiossa, jos vaikka kumppanuusvanhemmuushalu ja toisella tai vaikka molemmilla adhd. ulkomailla voi luovuttaa niinikään sukusoluja ja tietyissä maissa tietyntyyppiset adhd:t on oikein haluttuja ja heidän sukusoluistaan maksetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tavallisesta lapsesta sanotaan, että pettymyksen ovat hyväksi, kasvattavat pettymyksensietokykyä ja että vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä.

Autistinen lapseni ei koskaan ole tottunut pettymyksiin. Ei, vaikka niitä on melkein päivittäin isompia ja pienempiä. Hän reagoi niihin uhmaikäisen itkupotkuraivarilla. Tämä toistuu joka kerta, kun joku menee pieleen tai hän ei saa tahtoaan läpi. On todella äärimmäisen omaehtoinen. Tiedättekö millaista on, kun lapsi on vielä isonakin kuin uhmaikäinen taapero ja vaikka kuinka pidät niitä rajoja niin se ei koskaan helpota. Voin sanoa että aika loppu olen.

Been there, done that. Tähänkin on kyllä keinoja, ongelma on se, että nepsylle asiasta pitää sanoa aina, hän ei niin sanotusti opi kerralla eikä välttämättä koskaan. Omaehtoisuuteen on kyllä vinkkejä netti täynnä. Kannattaa panostaa siirtymätilanteiden selkeyteen, niin jossain vaiheessa reagointi lievenee. Ja mitä tylsempi päivärytmi sen vähemmän kuormitusta ja siirtymiä. Ja jos tylsä päivärytmi on hoidettu lapselta voi vaatia extraa vaikkapa kerran kuussa. Se tylsä päivärytmi pitää toki sisällään perusasiat eli syöminen, nukkuminen, koulu/päivähoito mutta ei kauppareissuja, kirjastoa, harrastuksia, kyläilyjä.

Aloittajalle haluaisin sanoa, että kyllä ainakin minun lapseni alkavat oireilla jo yhdessä päivässä, jos heille antaa rajattomasti ruutuaikaa. Joten en tiedä, missä on niitä lapsia, joihin ruutuaika ei vaikuttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen käytöshäiriöt olivat ,,adhd,,, mutta nyt kun adhd on saanut negatiivisen sävyn, niin se on nykyään trendikkäämmin  ,,nepsy,,.

En usko, että kaikki ovat edes oikeasti nepsyjä. Sillä on vain helppo selittää kaikenlaista käytöstä. Tämä tekee hallaa oikeille nepsyille.

Adhd on nepsy.

Trendikkäämmin nepsy.

Vierailija kirjoitti:

Virallinen nepsydiagnoosi saa vanhemmankin tuntemaan itsensä spessuksi. Toimii varsinkin jos vanhempi on selkärangaton, nuhjuisen oloinen ulisija jonka yli ihmiset kulkevat.

se ihan riippuu vanhemmasta. Naapurustossani asuu eläkkeelle jäänyt äiti, jonka toisella pojalla adhd. Äiti on tosi ylpeä pojastaan ja adhd:sta ja selittelee ettei sitä voisi välttää, jos on erikoisgeenit. Äiti jättää kyllä lahjakkaasti mainitsematta että veteli kännejä ja röökiä pitkälle alkuraskautta, kun ei tiennyt olevansa raskaana, mutta ei tässä mitään tekoa päihteiden käytöllä ole. Toinen lapsi oli sitten suunniteltu ja äiti oli päihteetön raskausajan, mutta sätkä syttyi heti synnärillä sitten. Tuo lapsi on "normaali" ja äiti kehuskelee, että miten älykäs tuo meidän yksi poika on, että ei voi kukaan tajuta (ei ole kuitenkaan mitenkään erikoisen älykäs, se mitä olen nähnyt. Sanoisin, että normaaliälyinen.  Tuo äiti edelleen viinamäen tyttöjä.  Joskus vain se oma syyllisyys omista elintavoista menee noin pitkälle, että pitää keksiä syitä minkä vuoksi oma alkon käyttö ei yhtään vahingoittanut esikoista. 

osa adhd:eista tosiaan saattaa saada alkunsa päihdekäytöstä, mutta oletan, että silloinkin pitää olla joku geneettinen perimä adhd:lle. vähän samaan tapaan kuin ne, joille puhkesi narkolepsia influenssarokotteen lisäosan vuoksi: heilläkin oli narkolepsiageeni. Eli piti olla alttius ensin olemassa.