Lue keskustelun säännöt.
Laihduin 22 kg ilman lääkkeitä, ja kerron nyt miten
23.10.2025 |
Vuoden alussa ajattelin että nyt minunkin on aika kokeilla laihdutuslääkkeitä, kun niin moni on niillä laihtunut. Takana useita yrityksiä pudottaa painoa erilaisilla ruokavalioilla (vhh, pätkäpaasto jne). Kaikkia jaksoin hetken kunnes ne osoittautuivat liian rajoittaviksi normaalissa arjessa.
Keskustelin työterveyslääkärin kanssa asiasta, toivoin että hän kirjoittaisi minulle reseptin. Hän kuitenkin suositteli kokeilemaan vielä ravitsemusterapeuttia ennen lääkkeitä. Itseänikin mietitytti laihdutuslääkkeiden sivuvaikutukset.
Sain lähetteen ravitsemusterapeutille. Hänen avullaan tajusin ongelmakohdat ruokavaliossani ja mikä usein johtaa isoihin annokskokoihin ja herkutteluun. Hän laati minulle selkeät ruoka-ajat, annoskoot ym. joita oli helppo noudattaa. Kaloreita ei tarvinnut laskea. Pari kuukautta meni ja tajusin että ihan vaan selkeä lautasmalli, kasvisten lisääminen ja herkkujen minimointi toi tuloksia! Tapasin ravitsemusterapeuttia yhteensä 4 kertaa, sain tukea, kannustusta ja ohjeita.
Nyt painoa on pudonnut jo 22 kg. Vielä 6 kg jäljellä, mutta pikkuhiljaa se tippuu. Nykyään jaksan paremmin töissä, teen pidempiä lenkkejä koirien kanssa ja olo muutenkin kaikin puolin parempi. Voin lämpimästi suositella kaikille joilla on painon kanssa haasteita. Ammattilaisen avulla voi onnistua ilman lääkkeitä ja niistä aiheutuvia haittavaikutuksia.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Oon pohtinut näitä mahalaukkuleikkauksia. Ihmisen tervettä kudosta tuhotaan. Sitten vasta pystyy "innostumaan" tai edes aloittamaan pienen määrää liikkumisen ja terveellisesti syömisen. Kivennäislisät ja rasvaa lisätään ruokaan, jotta saadaan se mitä keho tarvitsee, kun ruoka hulisee liian nopeasti ruuansulatuksessa. ?
Onko tässä kyse siitä, että jokin taho "hoivaa"? Tulee nähdyksi leikkauspotilaana, potilaana jne. Väkivallan kautta, isohko leikkaus terveeseen kudokseen.
Kysyy tahdonvoimaa pienentää annoksia ihan vain "tavallisessa arjessa", ilman lääkkeitä, ilman turhia leikkauksia. Käy läpi tunneskaalaa: stressi, viha suru, kunnes huomaa, että uudesta tavasta ajatella ruokaa, määriä on tullut helpompaa. Tunnesyömisestä pois opettelu. Rehellisyys.
Silpomalla vatsalaukku ihminen pakotetaan syömään vähemmän. Ei voi syödä, vaikka mieli tekisi. Tässä on mielestäni aika iso ristiriita.
Huomiolla on oma merkityksensä, mutta leikkauksen yhteydessä on ihan pakko noudattaa sitä kitudieettiä. Näitä eivät motivoi dieetit sellaisenaan ilman dramaattista hengenvaaran uhkaa jonka leikkaus luo. Oikeasti voisi ihan hyvin vain vetäistä sen leikkaukseen liittyvän kitudieetin ja asia olisi sillä selvä. Hormonit tasapainottuvat helposti parissa viikossa, jos elää nestepaastolla. Mutta tämä on lihavan psyykeelle liikaa, he eivät usko ilman äärimmäistä draamaa ja verenvuodatusta.
Sama ongelma koskettaa montaa muutakin asiaa elämässä. Elämä on oikeasti todella helppoa ja seesteistä. Suurin osa ongelmista on pelkkää turhaa dramatisointia, kun ei yksikertaisesti uskota sitä, että elämä on helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pohtinut näitä mahalaukkuleikkauksia. Ihmisen tervettä kudosta tuhotaan. Sitten vasta pystyy "innostumaan" tai edes aloittamaan pienen määrää liikkumisen ja terveellisesti syömisen. Kivennäislisät ja rasvaa lisätään ruokaan, jotta saadaan se mitä keho tarvitsee, kun ruoka hulisee liian nopeasti ruuansulatuksessa. ?
Onko tässä kyse siitä, että jokin taho "hoivaa"? Tulee nähdyksi leikkauspotilaana, potilaana jne. Väkivallan kautta, isohko leikkaus terveeseen kudokseen.
Kysyy tahdonvoimaa pienentää annoksia ihan vain "tavallisessa arjessa", ilman lääkkeitä, ilman turhia leikkauksia. Käy läpi tunneskaalaa: stressi, viha suru, kunnes huomaa, että uudesta tavasta ajatella ruokaa, määriä on tullut helpompaa. Tunnesyömisestä pois opettelu. Rehellisyys.
Silpomalla vatsalaukku ihminen pakotetaan syömään vähemmän. Ei voi syödä, vaikka mieli
Pharma ja ravintoteollisuus ovat kuin vanha aviopari, toistensa kurkuissa mutta samalla puolella. Kumpikaan ei hypi toisen silmille radikaalilla tavalla. Tosiasiassa ihminen tarvitsee erittäin vähän ruokaa ja lääkkeitä ei ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitäisi todellakin panostaa siihen että laihdutus ois sitä että syö vähemmän kuin kuluttaa eikä lääkkeillä, joilla kuitenkin on haittavaikutuksia.
Ööh. Miten ajattelit, että laihtuminen lääkkeillä tapahtuu? Makaamalla sohvalla ja napostelemalla sipsejä? Lääkkeet auttaa ruokavalion ylläpidossa. Ne vähentävät nälkäisyyttä ja lisäävät kylläisyydentunnetta, mutta yhtä kaikki jokainen gramma lähtee vain edelleen energiavajeella eli syömällä vähemmän ja terveellisemmin. En tiedä, mistä ihmisille on tullut käsitys, että lääkkeet on perinteisten laihtumiskeinojen vastakohta. Ei ole. Ne tukee perinteisten keinojen käyttöä. Ei ole edelleenkään keksitty kalorisiepparia, joka imee syödyt kalorit pois kropasta.
Onko lääkkeillä haittavaikutuksia pitkän päälle? Ei pitäisi olla, mutta voihan sitä jotain paljastua. Toisaalta ylipainolla on varm
Lapamato on tuollainen kalorisieppari ;-)
Ennenvanhaan syötiin raakaa kalaa tahallaan: lapamato hoiti laihduttamisen. Ekovinkki.
MOT, lihavuusleikkaus. Oliko siinä lopuksi kuitenkin kysymys ulkonäöstä? Halu mahtua mekkoon koko ''y" tms. "Olin kävelevä katastrofi. ---En laihtunut tarpeeksi nopeasti---- elämäntapamuutoksia, ateriarytmi, liikuntaa hieman lisätty elämään, ennemmin vain ahmineelle, ei liikkujalle.
Ihminen syö itse. Alkoholin liikakulittajalle sanotaan korkki kiinni. Yksinkertaista. Ei se ole. Taustalla on usein tunne-elämän häirlö. Niin myös ylensyönnissä. Tapoihin tottuu. Tapojaan voi muuttaa. Halu muuttua täytyy tulla ihmisestä itsestään. Ei lääkkeestä tai leikkauksesta. Oikotietä onnelliseen habitukseen ja tunne-elämään ei ole. Pysyvyyttä muutoksissa joiden kanssa voi elää kituuttamatta päivästä toiseen.
"Kuka vei tutin, unirievun, pizzan, roskaruuan, kaikki ne illan pullat, suklaalevyt?"
Kohtuus kaikessa. Tylsää, mutta niin totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt pudottanut painoa 18 kg siten, että syön 2x päivässä ja lisäksi ennen nukkumaanmenoa 2 sämpylää ilman päällisiä, jotta ei tule yöllä kylmä.
Annokset ovat kohtuullisen kokoisia, ei liian suuria. Karkit ja sissit olen jättänyt kokonaan.
Aterioiden välillä juon laimeaa kahvia.
Maha on vissiin tottunut ja supistunut eikä tule nälkä.
Vierailija kirjoitti:
MOT, lihavuusleikkaus. Oliko siinä lopuksi kuitenkin kysymys ulkonäöstä? Halu mahtua mekkoon koko ''y" tms. "Olin kävelevä katastrofi. ---En laihtunut tarpeeksi nopeasti---- elämäntapamuutoksia, ateriarytmi, liikuntaa hieman lisätty elämään, ennemmin vain ahmineelle, ei liikkujalle.
Ihminen syö itse. Alkoholin liikakulittajalle sanotaan korkki kiinni. Yksinkertaista. Ei se ole. Taustalla on usein tunne-elämän häirlö. Niin myös ylensyönnissä. Tapoihin tottuu. Tapojaan voi muuttaa. Halu muuttua täytyy tulla ihmisestä itsestään. Ei lääkkeestä tai leikkauksesta. Oikotietä onnelliseen habitukseen ja tunne-elämään ei ole. Pysyvyyttä muutoksissa joiden kanssa voi elää kituuttamatta päivästä toiseen.
"Kuka vei tutin, unirievun, pizzan, roskaruuan, kaikki ne illan pullat, suklaalevyt?"
Kohtuus kaikessa. Tylsää, mutta niin totta.
On se juuri niin yksinkertaista. Ensin vähennetään ja sitten kun on vähennetty tarpeeksi, lopetetaan.
Yhtä lailla kun liikuntaakaan ei aloiteta lähtemällä ekaksi maratoonille vaan mennään kilometrin kävelylenkille, dieettaaminen tulee aloittaa vähästä. On helpompi sietää pientä nälkää tunti kerrallaan ja saada onnistumiskokemuksia, kuin olla shokissa 24/7.
Ensimmäisestä nälkäimpulssista voi ottaa suolanokareen ja juoda puoli lasia lämmintä vettä. Katsoa kelloa, että tunnin päästä syön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että suurin osa painonpudotuksen haasteista johtuu ihan vaan siitä, että mielihyvähormoneiden tuotanto laskee kun ei enää saa nopeita rusheja hiilareista, makunautintoa rasvaisista ruoista ja iloa herkkujen syömisestä.
Endorfiineja voi tuottaa liikunnalla, mutta pidemmän päälle ihminen, jonka elämä on esim. peruspuurtamista kuormittavassa työssä, talousmurheita, omaishoitoa, arjen yksinäisyyttä, läheisyyden ja seksin puutetta, merkityksettömyyden tunnetta jne alkaa kaivata jotain nautintoa ja jotain kohottavaa. Helpoin tapa on palata lihapatojen ja jäätelöannoksen ääreen, sillä tuottaahan nyt hyvin valmistettu herkkuruoka aivan erilaista nautintoa kuin jatkuva vihersalaatin ja paprikan syönti oliiviöljyllä.
Älyllisesti rehellistä olisi ajatella painonhallinnan haasteiden johtuvan ihmisten erilaisista herkkyyksistä. Jokaisen besserwisserin on hyvä ymmär
Seksi on ihmiselle lajityypillistä käytöstä ja vain 1% ihmisistä on aseksuaaleja. Läheisyyden, kosketuksen ja seksin puute vaikuttaa suurimpaan osaan ihmisistä kielteisesti.
No kertokaa oikean ravinnon messuajat, että mikä on sitä oikeaa ravintoa, jolla nämä pysyy poissa. Olen kokeillut mielestäni aika montaa ruokavaliota ja kaikissa lopputulema on sama - syön aivan liian paljon. Onnistun lihoamaan ihan juures liha oliviiöljy ruuallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt pudottanut painoa 18 kg siten, että syön 2x päivässä ja lisäksi ennen nukkumaanmenoa 2 sämpylää ilman päällisiä, jotta ei tule yöllä kylmä.
Annokset ovat kohtuullisen kokoisia, ei liian suuria. Karkit ja sissit olen jättänyt kokonaan.
Aterioiden välillä juon laimeaa kahvia.
Maha on vissiin tottunut ja supistunut eikä tule nälkä.
Olen joskus kokeillut pätkäpaastoa, ja palelin silloin joka yö. Nykyään syön lämpimän puuron illalla ja nukun hyvin. En ole aikaisemmin yhdistänyt sitä pätkäpaastoa yöpaleluun.
Vierailija kirjoitti:
No kertokaa oikean ravinnon messuajat, että mikä on sitä oikeaa ravintoa, jolla nämä pysyy poissa. Olen kokeillut mielestäni aika montaa ruokavaliota ja kaikissa lopputulema on sama - syön aivan liian paljon. Onnistun lihoamaan ihan juures liha oliviiöljy ruuallakin.
Olisko ihan hyvistä raaka-aineista tehty ruoka normaalirasvaisena, myös maitorasvat käytössä. Ruokailut 3-4 kertaa päivässä, ei välipaloja.
Kasvikset tietty kuuluu mukaan, mutta niillä EI TÄYTETÄ vatsaa, koska kylläisyys ei ole sama kuin vatsa täys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt pudottanut painoa 18 kg siten, että syön 2x päivässä ja lisäksi ennen nukkumaanmenoa 2 sämpylää ilman päällisiä, jotta ei tule yöllä kylmä.
Annokset ovat kohtuullisen kokoisia, ei liian suuria. Karkit ja sissit olen jättänyt kokonaan.
Aterioiden välillä juon laimeaa kahvia.
Maha on vissiin tottunut ja supistunut eikä tule nälkä.
Olen joskus kokeillut pätkäpaastoa, ja palelin silloin joka yö. Nykyään syön lämpimän puuron illalla ja nukun hyvin. En ole aikaisemmin yhdistänyt sitä pätkäpaastoa yöpaleluun.
No, minä ainakin tosiaan alan palellu, jos olen liian kauan syömättä.
Itse en syö veteen keitettyä kaurapuuroa, kun mulle tulee sen syömisestä tunnin päästä nälkäinen olo, jota ei ilman puuroa edes olisi tullut. Ne mun syömät sämpylät on salosen graham-sämpylöitä.
Ja sitten "lihavuustutkija" hehkuttaa lääkkeitä ja leikkauksia, niin eihän ylipainoiset pysty tajuamaan, että oikealla ravinnolla pystyy hallitsemaan ruokahalua ja ylensyöntiä.
Näille ylipainoisille ei vain kelpaa se oikea ravinto, koska "virallinen taho" on sen torpannut niin tehokkaasti.