Laihduin 22 kg ilman lääkkeitä, ja kerron nyt miten
Vuoden alussa ajattelin että nyt minunkin on aika kokeilla laihdutuslääkkeitä, kun niin moni on niillä laihtunut. Takana useita yrityksiä pudottaa painoa erilaisilla ruokavalioilla (vhh, pätkäpaasto jne). Kaikkia jaksoin hetken kunnes ne osoittautuivat liian rajoittaviksi normaalissa arjessa.
Keskustelin työterveyslääkärin kanssa asiasta, toivoin että hän kirjoittaisi minulle reseptin. Hän kuitenkin suositteli kokeilemaan vielä ravitsemusterapeuttia ennen lääkkeitä. Itseänikin mietitytti laihdutuslääkkeiden sivuvaikutukset.
Sain lähetteen ravitsemusterapeutille. Hänen avullaan tajusin ongelmakohdat ruokavaliossani ja mikä usein johtaa isoihin annokskokoihin ja herkutteluun. Hän laati minulle selkeät ruoka-ajat, annoskoot ym. joita oli helppo noudattaa. Kaloreita ei tarvinnut laskea. Pari kuukautta meni ja tajusin että ihan vaan selkeä lautasmalli, kasvisten lisääminen ja herkkujen minimointi toi tuloksia! Tapasin ravitsemusterapeuttia yhteensä 4 kertaa, sain tukea, kannustusta ja ohjeita.
Nyt painoa on pudonnut jo 22 kg. Vielä 6 kg jäljellä, mutta pikkuhiljaa se tippuu. Nykyään jaksan paremmin töissä, teen pidempiä lenkkejä koirien kanssa ja olo muutenkin kaikin puolin parempi. Voin lämpimästi suositella kaikille joilla on painon kanssa haasteita. Ammattilaisen avulla voi onnistua ilman lääkkeitä ja niistä aiheutuvia haittavaikutuksia.
Kommentit (73)
Nuo on ihan höpötyksiä, ettei laihduttaessa voisi syödä riisiä tai pastaa. Kyllä voi, mutta määrä n.oman nyrkin kokoinen kerralla. Ta jos syö enemmän, niin miettii muussa syömisessä sitten. Paljon salaattia tai muita kasviksia aina ruuan kylkeen, niin kyllä lähtee nälkä. Leipääkin voi syödä, mutta ei kannata ruuan kanssa ottaa! Max 4siivua päivässä on järkevä määrä. Herkutella voi, mutta järkevissä määrin ja vaikka vaan kerran viikossa.
Itse koen helpoimmaksi pätkäpaastota, syödä kevyt lounas ja päivällisellä kunnon ruokaa+salaattia ja sitten joku iltapala vielä suht.aikaisin. Joku muu taas haluaa syödä pikkuannoksia monta kertaa päivässä. Itselleni sopii tämä, koska muuten kaipaan iltaisin naposteltavaa.
Ja ei kannata vaatia itseltään liikoja. Jos on vaikkapa työpaikan juhlat myöhään illalla, niin syö ja nauttii siellä ja palaa sitten ruotuun taas.
Terveisin se 20kg ja paljon normipainossa pudottanut.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi, kateellisena luen näitä.
Olen itsekin joskus nuorempana (kolme-nelikymppisenä) onnistunut laihduttamaan normaalipainoon ihan arkiliikuntaa lisäämällä, ateriakokoa säätämällä ja ateriarytmiä säännöllistämällä, niin ettei työpäivän jälkeen ole ollut liian kova nälkä.
Mutta nyt kyyskymppisenä nuo kilot ovat hiipineet takaisin, eikä pelkkä säännöllinen ruokarytmi ja ateriakoko riitä. Liikunta ei kiinnosta tippaakaan, ainakaan ulkona, tässä säässä. Hyi. Herkkuja on todella vaikea vastustaa, etenkin iltaisin.
Mikähän tähän auttaisi?
No se herkkujen lopettaminen. Hae ilosi muista asioista kuin syömisestä ja sokeripiikeistä. Raamatussa puhutaan enkelien ravinnosta: musiikki, taide, tarinat... Tätä maailmassa riittää
Ei voi olla totta. Jos joku kertoo, että ongelma on että herkkuja on vaikea vastustaa, niin johan tulee toinen neuvomaan, että herkkujen lopettaminen on se ratkaisu. Just näitä. Tätä maailmassa riittää ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Minäkin pudotin 50kg. Pidäppä tuo paino ekaksi se 10v poissa ja ala vasta sitten neuvomaan Painon pudotus on helppoa. Sen poissapitäminen pysyvästi on vaikeaa.
Poissapitämiseen on minusta kaksi avainta. Jatkuva painokontrolli ja ettei palaa siihen entiseen, millä on alunperinkin lihonut. Miten moni ajattelee, että laihana voi syödä mitä vain, miten paljon vain? Todellisuudessa ihminen on laiha, koska hän ei syö liikaa.
Ei siihen ihan tuokaan auta, että ei vain palaa entiseen ja pitää sen saman, millä on laihtunut. Ihmisen kroppa kuitenkin muuttuu iän myötä, niin ruokavaliota pitää myös pystyä vähän viilaamaan ajan kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitäisi todellakin panostaa siihen että laihdutus ois sitä että syö vähemmän kuin kuluttaa eikä lääkkeillä, joilla kuitenkin on haittavaikutuksia.
No minä olen 20 vuotta yrittänyt syödä vähemmän, mutta aina pitkään jatkuneen ainaisen nälän (syömisen himo?) vuoksi sortunut syömään liikaa ja lihoamaan. Kävin usein ravintoterapeutille ja pidin ruokapäiväkirjaa ja laskin kaloreita. Lopputulema oli ravintoterapeutinkin mielestä, että syön terveellisesti ja oikein - mutta aivan liian paljon. Nyt lääkkeen avulla olen saanut pienennettyä annoksia ja on aivan ihmeellinen tunne kun kokoajan ei ole karjuva nälkä ja paino tippuu.
Oikea ravinto ei aiheuta ylensyömistä.
Älä yleistä omia kokemuksia muiden kokem
Puhuinkin oikeasta ravinnosta.
Itselläni herkkujen syöntiin auttoi ruokavalio. Tarpeeksi rasvaa ja reilusti ruokaa niin makean himo lähtee. Paino on tippunut pari kiloa, ylävatsa on pienentynyt selvästi pelkän sokerin lopettamisen seurauksena. Uutena on tullut näläntunne, jota ei ole ollut kai ikinä. Olen vain syönyt herkkuja, kun ne on hyviä.
Esimerkki esim tämän päivän lounaasta on 150 g broilerikastiketta, kaksi pientä perunaa, iso kasa salaattia ja päällä rasvaista salaattijuustoa. Annoksessa on n 650 kcal. Ruoka on todella hyvää. Siinä on proteiinia, tarpeeksi rasvaa ja maltillisesti hiilihydraattia. Syön kaksi tuollaista isompaa ruokaa ja kaksi pienempää päivittäin.
Älkää karttako rasvaa. Se ei ole paha ollenkaa. Sokeri kasvattaa vatsaa ja rasvoittaa maksan.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja miten helppoa, jos ylensyö. Sen kun vähentää.
Kun aineenvaihdunta ei toimi, niin se ei toimi.
Ja ihan liian usein se aineenvaihdunta ei toimi, koska on jossain kohtaa, kenties todella monessakin kohtaa elämässä vähennetty liikaa. Eli jojoiltu menemään. Ja ei, ei sitä kukaan tahallaan tee. Tuollakin missä kirjoitin, että normaalin ihmisen ei pitäisi syödä alle 1500kcal edes painoa pudottaessaan, tuli heti alapeukkuja. Vaikka tämä on ihan kaikkien asiaan perehtyneiden lääkäreiden ja tutkijoiden lopputulema. Se on sitten eri asia, jos ollaan menossa laihdutusleikkaukseen tai käytetään lääkkeitä, mutta jos ihminen pyrkii ratkaisemaan paino-asiansa vain syömisellä, niin noin se menee.
Mäkin lihoin alkuun, kun kävin ravitsemusterapeutilla, mutta sitten lihominen loppui. Sääli vaan että olin sitten jo 10kg ylipainoinen ja samaa ruokavaliota olisi pitänyt jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja miten helppoa, jos ylensyö. Sen kun vähentää.
Kun aineenvaihdunta ei toimi, niin se ei toimi.
Ja ihan liian usein se aineenvaihdunta ei toimi, koska on jossain kohtaa, kenties todella monessakin kohtaa elämässä vähennetty liikaa. Eli jojoiltu menemään. Ja ei, ei sitä kukaan tahallaan tee. Tuollakin missä kirjoitin, että normaalin ihmisen ei pitäisi syödä alle 1500kcal edes painoa pudottaessaan, tuli heti alapeukkuja. Vaikka tämä on ihan kaikkien asiaan perehtyneiden lääkäreiden ja tutkijoiden lopputulema. Se on sitten eri asia, jos ollaan menossa laihdutusleikkaukseen tai käytetään lääkkeitä, mutta jos ihminen pyrkii ratkaisemaan paino-asiansa vain syömisellä, niin noin se menee.
Olen lukenut, että se raja on 1200kcal.
Pienikokoisen ihmisen peruskulutus voi olla tuo 1500kcal, omani on n 1600kcal.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitäisi todellakin panostaa siihen että laihdutus ois sitä että syö vähemmän kuin kuluttaa eikä lääkkeillä, joilla kuitenkin on haittavaikutuksia.
No minä olen 20 vuotta yrittänyt syödä vähemmän, mutta aina pitkään jatkuneen ainaisen nälän (syömisen himo?) vuoksi sortunut syömään liikaa ja lihoamaan. Kävin usein ravintoterapeutille ja pidin ruokapäiväkirjaa ja laskin kaloreita. Lopputulema oli ravintoterapeutinkin mielestä, että syön terveellisesti ja oikein - mutta aivan liian paljon. Nyt lääkkeen avulla olen saanut pienennettyä annoksia ja on aivan ihmeellinen tunne kun kokoajan ei ole karjuva nälkä ja paino tippuu.
Oikea ravinto ei aiheuta ylensyömistä.
No kerroppa mitä on oikea ravinto kun kasvikset ja liha ei sitä mielestäsi ole.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitäisi todellakin panostaa siihen että laihdutus ois sitä että syö vähemmän kuin kuluttaa eikä lääkkeillä, joilla kuitenkin on haittavaikutuksia.
Ööh. Miten ajattelit, että laihtuminen lääkkeillä tapahtuu? Makaamalla sohvalla ja napostelemalla sipsejä? Lääkkeet auttaa ruokavalion ylläpidossa. Ne vähentävät nälkäisyyttä ja lisäävät kylläisyydentunnetta, mutta yhtä kaikki jokainen gramma lähtee vain edelleen energiavajeella eli syömällä vähemmän ja terveellisemmin. En tiedä, mistä ihmisille on tullut käsitys, että lääkkeet on perinteisten laihtumiskeinojen vastakohta. Ei ole. Ne tukee perinteisten keinojen käyttöä. Ei ole edelleenkään keksitty kalorisiepparia, joka imee syödyt kalorit pois kropasta.
Onko lääkkeillä haittavaikutuksia pitkän päälle? Ei pitäisi olla, mutta voihan sitä jotain paljastua. Toisaalta ylipainolla on varmasti haittavaikutuksia ja siksi on hassua, että mielummin ollaan ylipainoisena ja pelätään lääkitystä kuin otetaan se lääkitys ja parannetaan terveyttä. Vähän kuin röökiä polttava ei saisi lopetettua, muttei uskaltaisi käyttää nikotiinipurkkaa vierotustukena, koska nikotiinipurkan haitoista ei vielä tiedetä kaikkea.
Jaa että tällainen maksullisen ravitsemusterapeutin tekemä aloitus, tällä kertaa?
Moni ei hahmota sitä, miten vähän ruokaa on 1200 kaloria. Tavallisten aterioiden kylkeen ei mahdu mitään ylimääräistä leipää, juustoa, herkkuja. Pienikin napostelu nostaa energiansaantia niin paljon, että painon putoaminen junnaa paikoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa että olet löytänyt hyvän ravintoterapeutin ja olet saavuttanut tuloksia! Mullakin nuorempana lähti helposti kilot pois, sen kun ''vaan 'ryhdistäytyi''. Kaikki tieto on saatu ja käytetty ravintoterapeuttiakin. Yhteensä vuosien aika kymmeniä kiloja siis lähti jotka hiipuivat aina takaisin. Nyt olen jo yli 5-kymppinen, käytän Ozempicia ja sen avulla minun paino putoaa todella hitaasti, välillä pysähtyy pariksi viikoksi ja sitten taas putoaa. Niin sanottu Food Noice on hävinnyt kokonaan, aivan mahtava tunne, ihan parasta! Mitään sivuvaikutuksia minulla ei onneksi ole. Joillekin tulee aivan järkyttävät oireet, mutta sehän ei selviä kuin kokeilemalla. Tsemppiä kaikille!
En ole nuori, vaan keski-ikäinen. Nuorena ei ollut painon kanssa ongelmia, nyt iän myötä tullut se ylipaino. Luulin myös että en pysty painonpudotukseen ilman lääkkeitä, mutta onneksi kokeilin kuitenkin.
AP
Luulin, että syön terveellisesti ja ainoa ongelma oli liian suuret annokset. Kaikessa. Ravitsemusohjauksessa ymmärsin, mitä oli liikaa, mitä liian vähän. Aikaisemmin mainitut: lisää hyvää, pehmeää rasvaa ja joka aterialle tarpeeksi proteiinia. Tämä toimii ja paino on nyt lähtenyt vähenemään. Sopivalla 'vauhdilla'. En halua roikkuvaa ihoa. Ja ilman mitään raivoliikuntaa tai jumppahumppaa. Normaalia arkiaskareliikuntaa ja entisenlaisia kävelylenkkejä. Huolehdin myös unimäärästä / nukun enemmän, en pihistä nukkumisesta. Lepohetkiä myös päivään. Mahalaukku supistuu, kun ei enää syö ähkyyn. "Tiedä mitä syöt ja miksi." Syö kuten söisit lopun elämää.
Ja justiinsa söin kourallisen irtokarkkeja. Eilen kotona tehdyn kaakaorahkavanukkaan jälkiruuaksi. Nam.
Vierailija kirjoitti:
Jaa että tällainen maksullisen ravitsemusterapeutin tekemä aloitus, tällä kertaa?
Ei tarvitse maksaa kenelläkään. Pienennä annoskokoja, lisää kasviksia, vähennä herkkuja. Liiku enemmän. Ihan ilmainen neuvo, ole hyvä.
Oon pohtinut näitä mahalaukkuleikkauksia. Ihmisen tervettä kudosta tuhotaan. Sitten vasta pystyy "innostumaan" tai edes aloittamaan pienen määrää liikkumisen ja terveellisesti syömisen. Kivennäislisät ja rasvaa lisätään ruokaan, jotta saadaan se mitä keho tarvitsee, kun ruoka hulisee liian nopeasti ruuansulatuksessa. ?
Onko tässä kyse siitä, että jokin taho "hoivaa"? Tulee nähdyksi leikkauspotilaana, potilaana jne. Väkivallan kautta, isohko leikkaus terveeseen kudokseen.
Kysyy tahdonvoimaa pienentää annoksia ihan vain "tavallisessa arjessa", ilman lääkkeitä, ilman turhia leikkauksia. Käy läpi tunneskaalaa: stressi, viha suru, kunnes huomaa, että uudesta tavasta ajatella ruokaa, määriä on tullut helpompaa. Tunnesyömisestä pois opettelu. Rehellisyys.
Silpomalla vatsalaukku ihminen pakotetaan syömään vähemmän. Ei voi syödä, vaikka mieli tekisi. Tässä on mielestäni aika iso ristiriita...jotenkin.
Uskon että suurin osa painonpudotuksen haasteista johtuu ihan vaan siitä, että mielihyvähormoneiden tuotanto laskee kun ei enää saa nopeita rusheja hiilareista, makunautintoa rasvaisista ruoista ja iloa herkkujen syömisestä.
Endorfiineja voi tuottaa liikunnalla, mutta pidemmän päälle ihminen, jonka elämä on esim. peruspuurtamista kuormittavassa työssä, talousmurheita, omaishoitoa, arjen yksinäisyyttä, läheisyyden ja seksin puutetta, merkityksettömyyden tunnetta jne alkaa kaivata jotain nautintoa ja jotain kohottavaa. Helpoin tapa on palata lihapatojen ja jäätelöannoksen ääreen, sillä tuottaahan nyt hyvin valmistettu herkkuruoka aivan erilaista nautintoa kuin jatkuva vihersalaatin ja paprikan syönti oliiviöljyllä.
Älyllisesti rehellistä olisi ajatella painonhallinnan haasteiden johtuvan ihmisten erilaisista herkkyyksistä. Jokaisen besserwisserin on hyvä ymmärtää, että energiankulutus on aina yksilöllistä ja muuttuu iän, elintapojen, sairauksien jne myötä ja siksi ihmisen on hyvin vaikea hahmottaa, minkä verran energiaa hän tarvitsee toimiakseen tehokkaasti ja voidakseen hyvin. Mitokondriot, jotka muuttavat ravinnon energiaksi, ovat kehittyneet evoluutiossa alun perin syanobakteereista eli sinilevistä. Toisilla meistä on primitiivisemmät mitokondriot, joiden toiminta häiriintyy herkemmin kuin toisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja miten helppoa, jos ylensyö. Sen kun vähentää.
Kun aineenvaihdunta ei toimi, niin se ei toimi.
Ja ihan liian usein se aineenvaihdunta ei toimi, koska on jossain kohtaa, kenties todella monessakin kohtaa elämässä vähennetty liikaa. Eli jojoiltu menemään. Ja ei, ei sitä kukaan tahallaan tee. Tuollakin missä kirjoitin, että normaalin ihmisen ei pitäisi syödä alle 1500kcal edes painoa pudottaessaan, tuli heti alapeukkuja. Vaikka tämä on ihan kaikkien asiaan perehtyneiden lääkäreiden ja tutkijoiden lopputulema. Se on sitten eri asia, jos ollaan menossa laihdutusleikkaukseen tai käytetään lääkkeitä, mutta jos ihminen pyrkii ratkaisemaan paino-asiansa vain syömisellä, niin noin se menee.
Ei se mene. Se että lääkärit sanovat näin koska muten joutuisivat ravintoteollisuuden kanssa oikeustaisteluun, ei tarkoita sitä että asia olisi todellisuudessa näin.
Paasto on kaikista paras ja tehokkain tapa laihduttaa. Ensin pätkäpaasto ja siitä pikku hiljaa 24h, 36h, 48h paastot. Paras jos elää jatkuvasti pätkäpaastolla ja joka viikonloppu kiskaisee yhden tuollaisen pidemmän paaston. Nämä eivät vain laihduta vaan parantavat kehoa ihan tutkitustkin autofagian vuoksi. Kyseessä ei ole myöskään dieetti vaan pysyvä elämäntapa. Joka päivä, joka viikko.
Toinen juttu on se, että sokeri pois kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että suurin osa painonpudotuksen haasteista johtuu ihan vaan siitä, että mielihyvähormoneiden tuotanto laskee kun ei enää saa nopeita rusheja hiilareista, makunautintoa rasvaisista ruoista ja iloa herkkujen syömisestä.
Endorfiineja voi tuottaa liikunnalla, mutta pidemmän päälle ihminen, jonka elämä on esim. peruspuurtamista kuormittavassa työssä, talousmurheita, omaishoitoa, arjen yksinäisyyttä, läheisyyden ja seksin puutetta, merkityksettömyyden tunnetta jne alkaa kaivata jotain nautintoa ja jotain kohottavaa. Helpoin tapa on palata lihapatojen ja jäätelöannoksen ääreen, sillä tuottaahan nyt hyvin valmistettu herkkuruoka aivan erilaista nautintoa kuin jatkuva vihersalaatin ja paprikan syönti oliiviöljyllä.
Älyllisesti rehellistä olisi ajatella painonhallinnan haasteiden johtuvan ihmisten erilaisista herkkyyksistä. Jokaisen besserwisserin on hyvä ymmärtää, että energiankulutus on aina yksilöllistä
"Seksin puutetta" xD
Mikään eläin ei elä missään jatkuvassa seksifeedissä ja ovat ihan hoikkia luonnostaan. Lopettakaa jo tuo seksiorjuuspakotus.
Ihanaa että olet löytänyt hyvän ravintoterapeutin ja olet saavuttanut tuloksia! Mullakin nuorempana lähti helposti kilot pois, sen kun ''vaan 'ryhdistäytyi''. Kaikki tieto on saatu ja käytetty ravintoterapeuttiakin. Yhteensä vuosien aika kymmeniä kiloja siis lähti jotka hiipuivat aina takaisin. Nyt olen jo yli 5-kymppinen, käytän Ozempicia ja sen avulla minun paino putoaa todella hitaasti, välillä pysähtyy pariksi viikoksi ja sitten taas putoaa. Niin sanottu Food Noice on hävinnyt kokonaan, aivan mahtava tunne, ihan parasta! Mitään sivuvaikutuksia minulla ei onneksi ole. Joillekin tulee aivan järkyttävät oireet, mutta sehän ei selviä kuin kokeilemalla. Tsemppiä kaikille!