Lue keskustelun säännöt.
Mitä verkostoituminen oikein on käytännössä?
22.10.2025 |
Aina puhutaan siitä, miten tärkeää verkostoituminen on työelämässä, mutta en vaan ole koskaan oikein ymmärtänyt, että miten tuollainen verkostoituminen toteutetaan käytännössä.
Siis onko se nyt jotain sellaista, että porukka lähettelee entisille ja nykyisille työkavereilleen, pomoilleen, ja opiskelukavereilleen jatkuvasi viestejä ja sähköposteja ja muuta tällaista, vaikka ei olisi edes mitään asiaa, ihan vaan verkostoitumisen takia.
Vai miten sitä omaa verkostoa ja yhteyksiä on oikein tarkoitus ylläpitää.
Kommentit (15)
Itse verkostoidun esimerkiksi oman alani koulutuksissa ja alani kattoyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa. Välillä kotimaassa, joskus pääsee ihan ulkomaillekin. Verkostoituminen on minulle tärkeää, koska teen oman alani asiantuntijatyötä ainoana henkilönä tässä firmassa. Verkostoitumalla saan sparrausta ja uutta oppia, jota kukaan ei erikseen tule työpaikalleni antamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielistelyä ja pe*seen nuolemista. Noin käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Mielistelyä ja pe*seen nuolemista. Noin käytännössä.
Juu. Viinan juontia ja nussintaa. Saunomista ja yhteisiä golf-retkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verkostoituminen on sitä että tunnetaan ihmisiä omalta alalta, mielellään (tai nimenomaan) muualtakin kuin omalta työpaikalta.
Miten verkostoa sitten ylläpidetään ja kasvatetaan? No ihan samalla tavalla kuin sosiaalisia suhteita muutenkin.
Itselläni on pieni ydinverkosto (etupäässä entisiä kollegoita) joiden kanssa käydään vaikka kerran pari vuodessa lounaalla ja juorutaan toimialan asioista. Niissä oppii aina paljon sellaista mitä ei muuten olisi tiennyt, ja olenpa joskus vaihtanut työpaikkaakin verkoston avulla.
Sitten on suurempi verkosto ihmisiä joita en välttämättä tunne niin hyvin, mutta olemme joskus tutustuneet vaikka jonkun projektin merkeissä tms. Näihin pidän yhteyttä lähinnä sosiaalisen median kautta.
Itse olen saanut paljon iloa ja tyydytystä siitä että olen joskus pystynyt verkostoni kautta auttamaan vaikka jotain toista löytämään työpaikan tai vaikka uuden asiakkaan. Se onkin paras tapa pitää omasta verkostosta huolta, että aina joskus tekee asioita pyyteettömästi. Esim esittelee kaksi ihmistä toisilleen jos uskoo että heillä voisi olla yhteisiä intressejä.
Kun jäin työttömäksi ja kirjoitin siitä sosiaalisessa mediassa niin sain verkostoni kautta pyytämättä monta vinkkiä paikoista jotka voisivat olla minulle kiinnostavia ja muutenkin tsemppiä ja myötätuntoa.
Verkosto on ihmisten välistä kanssakäymistä. Konteksti on ammatillinen, mutta muuten kyse on vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa.
Kaikki kehoitukset verkostoitua harmittaa, kun nimenomaan pitkäaikaistyötön kelkasta pudonnut ei tuosta vaan "verkostoidu". Jos tuttavapiirissä on vain sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään valtaa auttaa työllistymisen edistymiseksi, eikä uusia verkostoja kehity kaupan kassalla ja bussipysäkillä, niin miten verkostoidut? .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehoitukset verkostoitua harmittaa, kun nimenomaan pitkäaikaistyötön kelkasta pudonnut ei tuosta vaan "verkostoidu". Jos tuttavapiirissä on vain sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään valtaa auttaa työllistymisen edistymiseksi, eikä uusia verkostoja kehity kaupan kassalla ja bussipysäkillä, niin miten verkostoidut? .
Tuota olen itsekin ihmetellyt, että kun aina muistetaan kertoa, että miten työttömänä saa töitä verkostojen kautta, että monellako -etenkään pitkäaikais- työttömällä ylipäänsä on enää olemassa mitään verkostoja. Ainakin itse kuvittelisin, että jossain vaiheessa se yhteydenpito niihin entisiin työ- ja opiskelukavereihin kuitenkin katkeaa, ellei sitten ole onnistunut solmimaan jotain henkilökohtaisempaa ystävyyttä, mikä ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Ja yritäpä siinä sitten koittaa ottaa yhteyttä johonkin entiseen kollegaan tai vastaavaan työasioiden ja työnhaun merkeissä, kun tämä ei todennäköisesti enää edes muista sinua.
Vierailija kirjoitti:
Verkostoituminen on sitä että tunnetaan ihmisiä omalta alalta, mielellään (tai nimenomaan) muualtakin kuin omalta työpaikalta.
Miten verkostoa sitten ylläpidetään ja kasvatetaan? No ihan samalla tavalla kuin sosiaalisia suhteita muutenkin.
Itselläni on pieni ydinverkosto (etupäässä entisiä kollegoita) joiden kanssa käydään vaikka kerran pari vuodessa lounaalla ja juorutaan toimialan asioista. Niissä oppii aina paljon sellaista mitä ei muuten olisi tiennyt, ja olenpa joskus vaihtanut työpaikkaakin verkoston avulla.
Sitten on suurempi verkosto ihmisiä joita en välttämättä tunne niin hyvin, mutta olemme joskus tutustuneet vaikka jonkun projektin merkeissä tms. Näihin pidän yhteyttä lähinnä sosiaalisen median kautta.
Itse olen saanut paljon iloa ja tyydytystä siitä että olen joskus pystynyt verkostoni kautta auttamaan vaikka jotain toista löytämään työpaikan tai vaikka uuden asiakkaan.
Paras esimerkki verkostoitumisesta on VL väki joka pitää omiensa puolta, käyttää ja suosittelee toistensa palveluksia ja yrityksiä.
On ihan omaakin asiakaskuntaa jo ihan tarpeeksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa riippua alastakin. Omalla alallani olen kohdannut todella kuivaa suhtautumista verkostoitumiseen. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole niin helppoa. Yhdessä tapahtumassa jossa olin töissä opiskeluaikaan työnantajien halu tutustua opiskelijoihin oli oikeasti todella alhainen, ja kysymyksiimme vastailtiin niin lyhyesti ja tylysti kuin mahdollista. Illallistilaisuudessa koko pöytä oli kuolemanhiljainen. Myöhemmin on toistunut tuo sama, kaikki pitää kiinni kynsin hampain siitä asemastaan ja uusia ei edes moikata.
Se on sitä LI-pöhisijöiden päivittäispöhinää. Eli aika turhaa touhua niille, joilla on tarjottavana todellista osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän jatkuvasti tutkan päällä parempiin duuneihin.
Baarissa kaljoittelemalla tapaa oman kylän ihmisiä ja verkostoituu. Siellä pitää käydä usein ettei homma tökkää ja pysyy pinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehoitukset verkostoitua harmittaa, kun nimenomaan pitkäaikaistyötön kelkasta pudonnut ei tuosta vaan "verkostoidu". Jos tuttavapiirissä on vain sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään valtaa auttaa työllistymisen edistymiseksi, eikä uusia verkostoja kehity kaupan kassalla ja bussipysäkillä, niin miten verkostoidut? .
Niitä verkostoja ei saa päästää hapertumaan silloinkaan kun on töissä. Opiskelujen aikana tutustuu moniin ihmisiin ja esim. ainejärjestötoiminnassa on hyvä olla mukana ja ylläpitää niitä tuttavuuksia, samoin ihan pitää kontaktia vanhoihin koulu- tai harrastuskavereihin, ei kaiken tarvitse olla suoraan työhön liittyvää. Vaikeampi sitä on myöhemmin aloittaa uudelleen.
Verkostoituminen on ihan vaan sitä että tuntee ihmisiä ja on ystäviä, ilman tausta-agendaa. Tai että on vaikkapa työskennellyt joskus aiemmin jonkun tyypin kanssa ja jättänyt itsestään hyvän mielikuvan, riippumatta siitä onko yhteyttä pidetty sen koommin. Ei esim. siis sitä, että pyöritään jossain messuilla ja jaellaan käyntikorttia ympäriinsä. Toki jotain tuttavia voi sellaisellakin keinolla saada, mutta harva alkaa tuntemattomille vinkkaamaan töistä tai muuten tekemään palveluksia.