Okei. En pääse töihin ja tuntuu että elämä tapahtuu jossain muualla kuin omassa elämässäni.
Kumma ulkopuolisuuden tunne vaivaa. Muutan eri paikkakunnille, ei tunnu mistään löytyvän sopivaa soppea ja mukavia ihmisiä. Olen saanut elämässäni paljon, mutta silti jokin puuttuu. Ystäviä en omaa laisinkaan, perhe minulla kuitenkin on.
Haluaisin töihin, oman työyhteisön ja naiskavereita. Näyttää kuitenkin olevan mahdotonta ja se lannistaa.
Kommentit (4)
Koen asian toisin. Jos olet aina töissä tai palautumassa töistä, niin elämäni tapahtuu muualla eikä ole omani.
Vierailija kirjoitti:
Koen asian toisin. Jos olet aina töissä tai palautumassa töistä, niin elämäni tapahtuu muualla eikä ole omani.
Sinun päivissäsi on kuitenkin sisältöä, näet ehkä ihmisiä, saat rahaa. Minulla on kaikki aika huolehtia itsestäni ja tehdä hengitysharjoituksia, mutta kaikki tuntuu todella turhalta.
Vierailija kirjoitti:
Koen asian toisin. Jos olet aina töissä tai palautumassa töistä, niin elämäni tapahtuu muualla eikä ole omani.
Ihan mielenkiinnosta, mihin käyttäisit aikasi jos se ei menisi töihin ja töistä palautumiseen?
Siivoan paljon ja koitan olla pysähtymättä, koska silloin ajatukset vyöryvät päälle. Kirjaa lukiessani syksyn pimeys laskeutuu ja mustat ikkunat tuntuvat tuijottavan.