Milloin taaperoikä helpottaa?

Riippuu lapsesta. Ei sitä etukäteen voi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kanssa pärjää kun laittaa elämäntavat kuntoon, rutiinit ovat tärkeitä, säännölliset ruoka-ajat, aina samaan aikaan nukkumaan ja herätys, säännöt ja seuraukset niiden rikkomisesta myös taaperolle on tarpeen, tarpeeksi ulkoilua ja liikuntaa. Päiväkoti ois myös tuossa iässä hyväksi, varsinkin jos sinulla on ongelmia jaksamisen kanssa.

 

Kuule, lähes kaikilla perheillä on ihan tuollainen normaali elämä mitä kuvailet. Ja tunnen todella paljon lapsiperheitä. Jos sinulla oli noissa vaikeuksia, niin olet poikkeus.

Päiväkoti ei ole mitenkään hyväksi yksivuotiaalle. Ei kaksivuotiaallekaan. Joskus on pakko sinne laittaa työn takia.

Itsekin paljon lapsiperheitä tuntevana täytyy sanoa, että ei tosiaan kaikilla ole tuollaista. Tiedän lapsia, joita ei viedä tarpeeksi ulos, kun ovat kotihoidossa! Viihdyttäjänä toimii joku tabletti tai telkkari. Aika surkeaa. Joku 2-vuotias haluaa tehdä ulkona muutakin kuin hengittää ulkoilmaa sen ajan, kun siirrytään sisätiloista autoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta oli noin hiukan yli 1- hiukan yli 2 -vuotiaan kanssa. Hän nukkui levottomasti ja heräsi öisin. Ulkoillessa saattoi lähteä juoksemaan milloin vain minne vain kovaa vauhtia. Motoriikka toimi kaikilta osin hyvin, mutta järki ei vielä ollenkaan. Piti olla joka hetki valppaana.

Osa vanhemmista pitää noita kaaostaaperoita irrallaan vaikka lähistöllä olisi autoja, polkupyöriä, vesistöjä tai muita vaaroja. Siinä on sitten loukkaantuminen koko ajan sekuntien päässä.

Eli älä poistu kotona tai päästä lastasi koskaan kävelemään?

Taapero kävelee valjaissa rattaiden aisaan kiinnitettynä. Sitten kun on tarve edetä nopeammin niin nostan rattaisiin istumaan.

Vierailija kirjoitti:

Onhan noita aikuisikään ehtineitä "taaperoita".

jelena kipper. Eli HK.

40 vee ämxä.

Järkyttävä tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan noita aikuisikään ehtineitä "taaperoita".

jelena kipper. Eli HK.

40 vee ämxä.

Järkyttävä tapaus.

On muuten niin tyhmä, että luulee ketjujen sulkemisella saavansa tekonsa tekemättömiksi. 

Käräjäoikeus 21.10. nyt tiistaina. Turku.

Syytteet luetaan vihdoin. 

https://www.vauva.fi/keskustelu/6122126/seiska-entinen-nhl-vaimo-helena…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeinta oli noin hiukan yli 1- hiukan yli 2 -vuotiaan kanssa. Hän nukkui levottomasti ja heräsi öisin. Ulkoillessa saattoi lähteä juoksemaan milloin vain minne vain kovaa vauhtia. Motoriikka toimi kaikilta osin hyvin, mutta järki ei vielä ollenkaan. Piti olla joka hetki valppaana.

Osa vanhemmista pitää noita kaaostaaperoita irrallaan vaikka lähistöllä olisi autoja, polkupyöriä, vesistöjä tai muita vaaroja. Siinä on sitten loukkaantuminen koko ajan sekuntien päässä.

Eli älä poistu kotona tai päästä lastasi koskaan kävelemään?

Taapero kävelee valjaissa rattaiden aisaan kiinnitettynä. Sitten kun on tarve edetä nopeammin niin nostan rattaisiin istumaan.

Vuonna 2025?

Vierailija kirjoitti:

1-2v lapsi on helppo, huijaaminen onnistuu tuosta vain. Tai siis kiukuttelijalle voi sanoa, että katso, hämähäkki - ja sitten yhdessä ihmetellään, että mitä se oikein tekee.

:))

Iskä joskus härnäsi minua: äiti oli töissä ja olitiin iskän kanssa kahdestaan, hän sitten laittoi syömiset. Mulla tietysti hätä, että missä äiti? Iskä kyllä koitti kaikkensa: tuuttuut, juna tulee!  (nyt se ruoka äkkiä naamaan! :)

Olin sitten kiukutellut ruuasta. Isä sanoi: sinä kun kiukuttelet, niin joku päivä voida käydä niin, ettei sinulla ole ruokaa mitä syödä. ... Siihen loppui kiukuttelu. ("point taken").

Meillä ikävaiheet 0-2 ovat olleet helppoa aikaa. Poika on ollut rauhallinen ja järkeä sen verran että uskonut kerrasta jos sanottu että esim kaupassa ei saa juosta. Mutta nyt kun alkaa 3v olla mittarissa niin on tullut uhmaa ja minä ite -vaihe, eikä mikään oikein enää suju ilman kiukkua. Eikä tahdo enää uskoa vaikka kuinka komennat 😅

Lapset ovat yksilöitä. Toiset helppoja koko ajan, toiset jatkuvasti hyvin vaikeita ja suurin osa jotain siitä väliltä.

Kannattaa nauttia siitä taaperoiästä, se on tyventä ennen myrskyä ja se myrsky voi olla aika pitkä, kun osalla uhmaiän ja murrosiän välissä ne rauhalliset kaudet voivat jäädä hyvin lyhyiksi.

Vauva-aika oli raskasta väsymyksen ja kaiken uutuuden vuoksi, mutta ikävuodet 1-2 oli muuten raskaampi just tuon taaperosekoilun takia. Kun ikä oli päälle 2 vuotta, alkoi homma helpottaa ja aiemmat rutiinit ja jankkaukset tuottaa tulosta.