Saisitko vamhemmiltasi rahaa, jos tarvitsisit juuri nyt?
Millaisia summia? Millaisella aikavälillä pitäisi maksaa takaisin? Tarvisisiko maksaa ollenkaan takaisin? Vaimo saa tämän tästä porukoiltaan rahaa, kun kysyy. 20-500 euroa on saanut tuosta noin vaan. Ei ole edes tarvinnut selittää, mihin rahat on tarkoitettu ja usein onkin pitänyt baari-illan porukoittensa rahoilla. Eikä tarvitse maksaa takaisin. Itse mielummin kysyn kavereilta ensin, ennenkuin äidiltä kysyn rahaa. Vaimon mukaan on ihan normaalia, että porukat tukee vähempi varaisempaa lastaan. Miten on? Minkä ikäinen olet? Teetkö työtä? Itse ollaan 38 ja kumpikin ollaan sairaseläkkeellä.
Kommentit (55)
38v ja vielä lapsen tasolla ?
Onko yleistäkin nykypäivänä ?
Saisin. Isäni auttoi minua tiukan paikan tullen, yksinhuoltaja kun olin. Uskon että saisin pari tonnia. Ei tarvitsisi maksaa takaisin, mutta isäni haluaisi kuulla miten meinaan parantaa omaa tilannettani, että en joutuisi siihen toistamiseen.
Itse autan omia opiskelevia aikuisia lapsiani säännöllisesti. Auttaisin heitä ilman muuta enemmän jos olisivat maksujen kanssa pulassa, eikä takaisin tarvitsisi maksaa.
n 48
Saisin ja olen saanutkin, kun on ollut oikeasti tarvetta. Muulloin en pyydäkään, ja olen maksanut takaisin siinä tahdissa kuin on sovittu, mikä vastaa käytännössä sitä, miten pystyn. Joskus pienituloisena olen lainaillut muutamia kymppejä ja maksanut pian takaisin selittämättä, mihin raha on tarkoitettu. Suurempien summien kohdalla on ollut joku selkeä syy, ja olen maksanut osissa. En ole ikinä pyytänyt lainaksi niin paljon, että se haittaisi vanhempieni taloutta. Vähän hävettää kyllä tämä lainailu, mutta olen kiitollinen siitä, että apua on saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
38v ja vielä lapsen tasolla ?
Onko yleistäkin nykypäivänä ?
Käykö kateeksi, kun joku saa ilmaista rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Saisin ja olen saanutkin, kun on ollut oikeasti tarvetta. Muulloin en pyydäkään, ja olen maksanut takaisin siinä tahdissa kuin on sovittu, mikä vastaa käytännössä sitä, miten pystyn. Joskus pienituloisena olen lainaillut muutamia kymppejä ja maksanut pian takaisin selittämättä, mihin raha on tarkoitettu. Suurempien summien kohdalla on ollut joku selkeä syy, ja olen maksanut osissa. En ole ikinä pyytänyt lainaksi niin paljon, että se haittaisi vanhempieni taloutta. Vähän hävettää kyllä tämä lainailu, mutta olen kiitollinen siitä, että apua on saatavilla.
Lisäyksenä tähän, että olen saanut vanhemmilta rahaa myös pyytämättä niin, että ei tarvitse maksaa takaisin, mutta kyse on kympeistä. Olen 46.
Äidiltäni saisin, eikä tarvitsisi maksaa takaisin. Isältäni en saisi. Isäni on varakkaampi kuin äitini. N40
En edes pyytäisi keneltäkään, joten en saisi. Niillä rahoilla pitää tulla toimeen, joita omalle tilille kilisee.
Äskettäin tuli tehtyä melkoinen kuolinsiivous ruokakaappiin kun rahat oli usean kuukauden ajan todella tiukilla.
En saisi. En ole koskaan saanut enkä tule koskaan edes perinnöksi saamaan. Olen ollut töissä 14-vuotiaasta lähtien. Omille lapsille yritän säästää, jotta saisivat rauhassa opiskella ilman paineita tienata.
N 33
Jos olisivat elossa ja tarve muuhun kuin huvituksiin, niin saisin.
Saisin muutaman satasen vain pyytämällä eivätkä edes haluaisi sitä takaisin. Isompia summia ovat lainanneet reilulla maksuajalla.
En saisi rahaa vanhemmiltani. Enkä ole saanut aiemmin myöskään. Isä on jo kuollut. Autan säännöllisesti rahankäytön suhteen kädetöntä äitiäni ja opiskelevaa lastani. Lapsi toki osaa hoitaa hyvin raha-asioitaan.
Olen lainannut isältäni rahaa korottomasti. Maksanut vuodessa pois esimerkiksi 2500 euroa. Parempi vaihtoehto kuin kulutusluotto.
Vanhemmat on kuollut niin en saisi. Mutta ennenkuin äiti kuoli niin hän kyllä lainasi siskolle rahaa kysymättä mihin se meni, joku yllättävä meno se oli, eläinlääkärilaku, hajonnut pesukone, remontti, sisko kyllä kertoi mihin se raha meni. Ei siskon olisi tarvinnut maksaa takaisin, mutta sisko itse halusi maksaa velan ja maksoi sitä ehkä kympin pari kuukaudessa. Lainasumme taisi olla ehkä parisataa tai ylikin ja siskolla meni vuosi tai pari takaisinmaksussa.
Äiti kuoli jo kauan sitten. Iså enää elossa. Kerran 90-luvulla kysyin häneltä rahaa kun olin illanviettoon lähdössä. Alkoi vihainen tilitys kuinka hänelläkään ei ole rahaa ja antoi sitten valittaen sen 100mk. Hävetti kun pyysin. En enää koskaan sen jälkeen häneltä pyytänyt rahaa. Enkä sitä enää koskaan saanut, en vaikka olisin tarvinnut. Monta kertaa. Elätin itseni miten taidoin ja opiskelin korkeakoulutuksen velkarahalla. Kehui kuinka en ole pyytänyt mitään. Hain kovasti hyväksyntää sitä lopulta saamatta. Viimeinen pisara oli kun testamenttasi kaiken yhdelle sisaruksista. Otin henkilökohtaisena loukkauksena ja en pidä juurikaan yhteyttä. Kuolkoot yksin.
Varmasti saisin. Mutta en kehtaisi pyytää. Ajattelen, että näin vanhana pitää pärjätä itse. Sinällään tyhmä ajatus, että oman aikuisen lapseni toivon aina pyytävän apua, jos tarvitsee.
Saisin mutta pyytäisin vasta aivan viimeisessä hädässä jos rahapula olisi niin kova että joutuisi muuten ottamaan pikavipin ettei luottotiedot mene.
Minun äiti on kuollut. Sain siltä 140000 euroa perintöä joten en kai tarvii rahaa. Isältäni olen saanut 250000 euroa 8 vuotta sitten. Tuskin isäni antaisi rahaa mutta saan perinnön kun se kuolee.
Saan. En nyt ihan satoja euroja, mutta kymppejä tai joitain terveyskeskusmaksuja. Takaisin ei tarvitse maksaa, mutta mielelläni sitten käyn vaikka siivoamassa tai tekemässä pihatöitä heille.
Saisin, ja olen saanutkin pikku lainoja kun oli tiukempaa, myös lahjoja, mutta niitä en pyydä. Kovin isoja summia en kehtaisi ottaakaan, paitsi ennakkoperintöä ovat antaneet joskus. Ja sehän on vain järkevää verosuunnittelua.
He saavat saman verran eläkettä kuin minä palkkaa ja säästöjä on vaikka kuinka paljon.
pienituloinen akateeminen keski-ikäinen
En saisi. Toinen on kuollut ja toinen hoivakodissa. Itse olen 45 v ja työssä.